Tarkoititkohan kappaletta Heila Heinolasta, jota on esittänyt mm. Tapio Rautavaara? Heinolan heili -nimellä ei löytynyt kappaleita.Heila Heinolasta löytyy esim. Reissumiehen lauluja 3 -nuottikirjasta: ratamo.finna.fi/Record/ratamo.64663
Kappaleesta ei löydy valitettavasti nuottia kirjastoista. Ilmeisesti sellaista ei ole julkaistu. Kappaleen soinnut voi löytää verkosta esimerkiksi Chordify-palvelusta.
Pirkko Routasalo on tehnyt englanninkielisen väitöskirjan kosketuksen merkityksestä vanhusten hoitotyössä, lisäksi häneltä on ilmestynyt useita artikkeleita aiheesta. Niistä yksi löytyy Internetistäkin. Lisäksi löytyy yksi opinnäytetyö sekä muutama artikkeli muilta tekijöiltä.
Kirjat ja opinnäytteet:
- Enäkoski, Ritva & Routasalo, Pirkko: Kosketuksen voima, 1997 (yleensä kosketuksesta)
- Hellström, Anna: Hoitajan kosketus hoivaosastolla olevan vanhuksen kokemana. Opinnäytetyö, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1999
- Routasalo, Pirkko: Touch in nursing care of elderly patients. Väitösk. Turun yliopisto, 1997
Artikkelit:
- Puolakka, Anna: Kosketus dementiatyössä. Dementiauutiset 2001, nro 1, s. 4-9
- Routasalo, Pirkko: "Mitä aikuinen...
Kirjastoissa on asiakkaiden käytössä Linda-tietokanta, josta hakemalla asiasanoilla Tansania ja koulu? saadaan 50 viitettä ja asiasanoilla Tansania ja naisen asema 34 viitettä, mutta enimmäkseen aineisto on englanninkielistä. Suomen kielellä löytyy seuraavat kirjat:
Kasva, tyttäreni : Tansanian naiset kertovat, 1998. (koulutus, naisen asema)
Tarinoita Tansaniasta : tansanialaiset naiset kertovat avioliitosta ja äidiksi tulemisesta., 1998.
Schwantz, Marja-Liisa : Tansanian nainen, 1983
Artikkelitietokanta Aleksi on myös asiakkaiden käytössä kirjastoissa ja sieltä löytyy esimerkiksi seuraavat artikkelit:
Vaurula, Reijo : Suomesta asiantuntija-apua : Tansaniassa uudistetaan koulutusta.
Lehdessä: Opettaja 2002 : 8-9, s. 36-38
Pirttilä-...
VHS-tallenteen digitoiminen on Helsingissä mahdollista Herttoniemen kirjastossa, Kaupunkiverstaalla eli Kirjasto 10:ssä, Pasilan kirjastossa ja Myllypuron mediakirjastossa.
Herttoniemen kirjaston digitointilaitteen voi varata puhelimitse numerosta (09) 3108 5080. Pasilan kirjaston, Myllypuron mediakirjaston ja Kirjasto 10:n VHS-DVD –digitointilaitteet ovat varattavissa Varaamon kautta (ks. linkki alla), mutta toki voit halutessasi varata näihinkin ajan puhelimitse tai kirjastossa käydessäsi. Kirjastojen yhteystiedot ja lisätietoa digitointilaitteista löydät HelMet-palvelusivustolta.
https://varaamo.hel.fi/resources/aur3dq6tsxdq
http://www.helmet.fi/fi-FI
Naisten toppahaalarin kaava löytyy ainakin Suuri Käsityökerho -lehden numerosta 12/1992 sivulta 24. Toinen ulkoiluhaalarin kaava löytyy Suuri Käsityölehti -lehden numerosta 1/1994, sivulta 48. 1980-luvun käsityölehtiä ei juurikaan enää varastoida kirjastoissa eikä 1990-luvunkaan lehtiä valitettavasti löydy kaikista kirjastoista.
Laulu on alun perin englantilainen kansanlaulu "I Gave My Love a Cherry", kehtolaulunakin käytetty. Ainakin jonkin ruotsinkielisen käännöksen "Körsbär utan kärnor" on tehnyt Abba-yhtyeestäkin tunnettu Björn Ulvaeus. Kirjoitettuja sanoja en valitettavasti saanut käsiini, mutta kappale on Hootenanny Singersin levyllä "En mor (La mamma)" ja kuultavissa myös internetissä youtubessa.
Maugrim-nimen alkuperästä ja merkityksestä on olemassa useita teorioita. Niistä tavallisimman mukaan nimi on yhdistelmä kitaa merkitsevästä sanasta maw sekä esimerkiksi synkkää ja kauheaa tarkoittavasta sanasta grim, eli Maugrimin voisi ajatella tarkoittavan vaikkapa "Hirmuista kitaa". Toisaalta on esitetty, että nimen taustalla on keskienglannin ilkeää tai pahantahtoista merkitsevä sana maugre. Tämän teorian mukaan Maugrimin voisi suomentaa esimerkiksi "Ilkimykseksi". Sellainenkin tulkinta löytyy, että nimi koostuisi vanhoista irlantilaisista sanoista maug ja rim, jolloin sen voisi kääntää vaikka "Lumouksen orjaksi".
https://www.behindthename.com/name/maugrim/submitted
https://narnia.fandom.com/wiki/Maugrim
Hei ja kiitos viestistä!
Sinun kannattaa olla yhteydessä Joutsan pääkirjastoon: https://www.joutsa.fi/vapaa-aika/kirjasto/#Yhteystiedot
Laita viestiin kirjastokorttisi numero, niin nähdään heti mistä kyse.
Yritykset tekevät erilaisia soveltuvuus- ja persoonallisuustestejä esim. yritysten rekrytointia varten. Tällaisten yritysten yhteystietoja löytyy mm. seuraavista yrityshakemistoista Sininen kirja--talouselämän suurhakemisto = Finlands affärskalender 2001, Helsinki Media. Yritystele 2001, Eniro Finland. Teosten sijainnin voit tarkistaa monihaulla http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=247 valitse monihausta lähikuntasi kirjasto. Internetissä on esim. yrityshakemisto Fennica.Net http://www.fennica.ascentia.fi/
Seuraavat yrityksen rekrytointiin liittyvät teokset löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Markkanen, Mikko: Etsi, arvioi, valitse--onnistunut rekrytointi WSOY, 1999. Jones, John W.:Personnel testing--a manager's guide to...
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 29.5. ja sitä on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon 76 kappaletta. Juuri nyt ei voi tehdä muuta kuin odottaa ja käydä aina välillä kurkistamassa, joko kirjan tiedot on viety tietokantaan. Varauksia ei vielä voi tehdä.
Venäläisiä perinneloruja niiden eri versioina on Internetissä monilla eri sivuilla. Tässä vain muutamia esimerkkejä:
http://koshki-mishki.ru/funny-verses.html
http://allforchildren.ru/kidfun/poteshki0.php
http://kidlib.ru/poteshki/
http://www.malysham.info/mama/poteshki/
Kirjoinakin venäjänkielisiä loruja on saatavissa. Esim. kirja ”Sela koška na pleten: russkije narodnyje poteški” sisältää monta venäläisille tuttua lorua ja sitä on kirjastoissamme useita kappaleita.
Sitten ne suomennokset. Suomeksi on olemassa viehättävä kuvakirja ”Kukko Kultaharja: venäläisiä kansanrunoja ja hokemia”. Kirjan tekstit on suomentanut Ulla-Liisa Heino. Kirja on vanha (ilmestynyt 1973), mutta sitä on vielä kirjastoissa. Voit tietysti käyttää näitä...
Muutamallakin keskustelupalstalla tällaista lorua tosiaan muistellaan. Tekijää tai lähdettä ei sille ikävä kyllä löytynyt. Tuntisiko joku lukijoista tämän lorun?
Yleisesti ottaen kustantajilla ei ole tekijänoikeutta, vaan pelkästään tekijöiden kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuva yksinoikeus julkaista tekijöiden tekstit tietyssä muodossa ja yhteydessä. Vanhat tekstit ovat itsessään tekijänoikeudellisesti vapaita, mutta sellaisesta tehtyyn käännökseen on kääntäjällä tekijänoikeus, joka on voimassa kuten varsinainenkin tekijänoikeus.
Yliopistopainon "epämääräisyys" asiassa voi johtua siitä, ettei kääntäjien kanssa ole aikoinaan tehty kunnollisia sopimuksia. Jos sopimuksia ei ole tehty, Yliopistopainon oikeudet rajautuvat kustannettuun kirjaan ja sen levittämiseen. Kustannussopimukset yleensä sitovat tekijää niin, ettei hän voi vapaasti hyödyntää tekstiään sopimatta asiasta kustantajan kanssa. Mutta...
Kysyjä tarkoittaa varmaan Elena Favillin ja Francesca Cavallon kirjaa Good night stories for rebel girls, jonka Maija Kauhanen on kääntänyt nimellä Iltasatuja kapinallisille tytöille : 100 tarinaa ihmeellisistä naisista (Kustantamo S&S, 2017). Siitä on tosiaan runsaasti varauksia HelMet-tietokannassa, vastaushetkellä 387 kappaletta. Tosin myös kappaleita on hankittu varsin runsaasti eli 101, joten varauksen voi saada kohtuullisessa ajassa. Varauksen voi tehdä helpoimmin tämän linkin kautta: http://luettelo.helmet.fi/record=b2300612~S9*fin.
Heikki Poroila
Lähtökohtaisesti on palveltu aseellisena, joten hieman arvoitukselliseksi jää miksi on katsottu aiheelliseksi kirjata että suuntaaja on ollut aseellinen. Aikakauden asevelvollisuuslaissa oli mahdollista, että asepalvelukseen hyväksyttyä asevelvollista käytettiin myös sellaisissa toimissa jotka eivät käsitä asepalvelusta ja joihin hän ammattinsa tai osaamisensa puolesta oli soveltuva, mutta siitä tuskin on suuntaajan tehtävässä kyse. Filip Grönvallin asevelvollisuuslain oppaassa vuodelta 1923 tähän momentteja kuvaillaan merkityksettömiksi ja tarkoitustaan vastaamattomiksi, joten olisikohan aseellisen suuntaajan taustalla jokin tähän sekavuuteen liittyvä laintulkinta.
Rul ei esiinny vanhoissa lyhenneluetteloissa. Mielenkiintoisesti...
Unto Kupiaisen runoteos Peeveli ja Peipponen (1958) löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista. Sitä on saatavilla myös useista muista Suomen kirjastoista.Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.259372?sid=4782531482Finna.fi: https://finna.fi/Record/anders.390784?sid=4782530804
Satu on todennäköisesti Iit-Mari Ropposen Timanttisydän (1979). LinkitLastenkirjainstituutti (sadun juonikuvaus): https://urly.fi/3PDlFinna.fi: Timanttisydän https://finna.fi/Record/eepos.2218506?sid=5009819552
Vuonna 1940 syntyneestä kirjailija Sue Graftonista löydät kätevimmin
tietoja Graftonin hyvin toimitetuilta kotisivuilta http://www.suegrafton.com/
Suomeksi tietoja löytyy suomalaisen kustantajan sivujen kirjailija-arkistosta
http://www.bookstudio.fi/arkistomenu.html Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamassa
Ulkomaisia nykykertojia 1 (1998) kirjassa on artikkeli Graftonista ja hänen tuotannostaan.
Englanninkielistä tietoa merihiirestä löytyy verkosta runsaasti. Voit hakea esimerkiksi Googlesta http://www.google.fi asiasanoilla "sea mouse" tai latinankielisellä nimellä "aphrodita aculeata" Perustietoa löytyy esimerkiksi tältä sivulta: http://www.marlin.ac.uk/index2.htm?species/Aphacu.htm
Kirjoista Koko maailman eläimet (Tammi, 2000)ja Maailman eläimet.Selkärangattomat(Tammi, 1989)löytyy hyvin suppea kuvaus. Kirjoja voit etsiä pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Lisätietoja voisi tiedustella myös Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/N_default.asp
