Pietarin laulu toivosta sisältyy kirjaan Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968–88. Valikoiman esipuheessa Helakisa kirjoittaa: "Tämän kokoelman olen sommitellut runo- ja lauluteksteistä, joita olen sepittänyt eri yhteyksiin: kirjoihini, näytelmiini, kuunnelmiin ja opetusohjelmiin, pöytälaatikoiden uumeniin. Vain osa teksteistä on lastenrunokokoelmissani ennen julkaistuja. Useat säkeet eivät tätä ennen ole päivänvaloa nähneet."
Dekkareista voisit kokeilla Katie Atkinsonin Jackson Brodie -sarjaa, Fred Vargasin Komisario Adamsberg -sarjaa tai Tana Frenchin Dublinin murhat -sarjaa. Kerstin Ekmanin Tapahtui veden äärellä rakentuu murhatutkinnan ympärille, mutta on ennen kaikkea psykologinen romaani.
Muuntyyppisestä kirjallisuudesta voisi suositella Rachel Cuskin, Jenny Offillin tai Annamari Marttisen teoksia.
Ennen julkaistiin sukunimioppaita, joissa oli koottu käyttämättömiä sukunimiä. Uusin painos on vuodelta 1994 : Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet. Sitä voinee käyttää apuna, mutta paras tarkistaa Nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , ettei nimeä ole jo otettu käyttöön.
Paul Celanin runosarja Engführung sisältyy kokonaisuudessaan Tuli & Savu -runouslehden numeroon 87/2017 (vsk 21) Caj Westerbergin suomentamana. Westerbergin suomennoksessa runosarjan nimi on Ahtokulku.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://www.lyrikline.org/de/gedichte/engfuehrung-159
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tuli & Savu -lehden kyseinen numero näyttää kuuluvan Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Asia on herättänyt mielenkiintoa muuallakin, ks. esim. teos Aleksis Kiven muisto s. 298, jonka mukaan Kivi on ottanut sanan "riepas" kansankielestä. Sanan merkitys ei ole ollut kaikille täysin selvä, ks. esim. Sanastaja 31.1.1932. Finnisch-Ugrische Forschungen tarjoaa sanalle riepas käännösvastineen "hurtig, rasch", joten kyllä siinä jonkinlaisesta reippaudesta tai nopeudesta lienee ollut kyse.
Olet kysyessäsi valinnut kunnaksi Helsingin, joten oletan että tarkoitat Helsingin kaupunginkirjastoa. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta haettaessa ei löydy viitteitä kysymäsi valokuvaajan tuotantoa käsitteleviin teoksiin. Hänen töitään saattaa silti olla teoksissa, joihin on koottu useamman valokuvaajan töitä.
Internetin hakupalveluiden avulla (esim. Metacrawler, ks. http://www.kirjastot.fi/ > tiedonhaku > valitse joku hakupalveluista > kirjoita laatikkoon "yann arthus-bertrand")löytyy kyllä aineistoa, esim. http://www.yannarthusbertrand.com/ .
Painettua aineistoa kannattaa tiedustella vielä Taideteollisen korkeakoulun (Hämeentie 135 C) kirjastosta.
Laitoin viestisi suoraan hankintaehdotuksena yhteystietoinesi musiikkiosastolle. Jos onnistuvat hankkimaan, he ilmoittavat sinulle. Hankintaehdotuksia voit jättää myös suoraan musiikkiosaston sähköpostiin (musiikki.kirjasto@vaasa.fi) tai hankintaehdotuslomakkeemme kautta (löytyy osoitteesta http://www.vaasa.fi/Lang/Fin/Kirjastopalvelut/Hankintaehdotus.asp - tämä menee kuitenkin hankintaosastolle eli ehkä suora kommunikointi musiikkiosaston kanssa on nopeampi tapa :)
Hyvää syksyn jatkoa sinullekin!
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (HelMet= pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen kirjastoverkko) löytyvät seuraavat Eino Leinon ja Aila Meriluodon englanniksi käännetyt teokset:
Leino, Eino: Whitsongs (1978)
Sen lisäksi Heikki Sarmanto on säveltänyt lauluja Eino Leinon runoihin. Käännökset on tehnyt Aina Swan Cutler. Teos nimeltään Moment Musical (2003)löytyy sekä CD-levynä että nuottina.
Meriluoto, Aila: Statue of Fire: The Collected early poetry of Aila Meriluoto; translated from the original Finnish (1993). Kääntäjät Leo Vuosalo ja Steve Stone.
Tämän palvelun vastausten arkistossa on paljon tietoa aiheesta, katso http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
ja kirjoita hakukenttään marilyn kaye. Kirjastoista saa esim. Mervi Kosken kirjan Ulkomaisia nuortenkertojia 1, siinä on myös tietoa tästä kirjailijasta. Niklas Bengtssonin kirja klooneja ja muukalaisia on Replica-kirjoista.
Rajoitun tässä lähinnä talvisotaa käsittelevään kirjallisuuteen.
Ulkomaiden suhtautumista talvisotaan on tutkittu varsin paljon, esim.
Wahlbäck, Krister
Veljeys veitsenterällä : Suomen-kysymys Ruotsin politiikassa 1937-1940. – WSOY, 1968.
Peltovuori, Risto O.
Saksa ja Suomen talvisota. – Otava, 1975.
Peltovuori, Risto
Suomi saksalaisin silmin 1933-1939 : lehdistön ja diplomatian näkökulmia. – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.
Peltovuori, Risto
Sankarikansa ja kavaltajat : Suomi kolmannen valtakunnan lehdistössä 1940-1944. – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000.
Clark, Douglas
Liittoutuneet lähtevät talvisotaan : Englannin ja Ranskan Suomen-politiikka 1939-1940. – Otava, 1967.
Nevakivi, Jukka
Apu jota ei annettu : Länsivallat ja...
Kuvituksen perusteella kyseessä on Rachael Davisin kirja Pärjäät aivan varmasti! Se on kuvittanut Leire Martín ja suomeksi riimitellyt Katariina Kallio. Kustantanut Mäkelä vuonna 2024.
Sipoon säätietoja noilta vuosilta ei ole saatavilla ainakaan verkossa. Lähin sääasema, jolta säätiedot ovat saatavilla, on Helsingin Kaisaniemi. Siellä korkeimmat lämpötilat olivat seuraavat:Kesäkuu 1944 korkein lämpötila: 23,5*CHeinäkuu 1944: 27,8*CElokuu 1944: 27,4*CKesäkuu 1945 korkein lämpötila: 23,5*CHeinäkuu 1945: 31,6*CElokuu 1945: 26,9*CTiedot löytyvät Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta. Voit yrittää kysyä Sipoon säästä tarkemmin Ilmatieteen laitoksen ilmastopalveluista: Ilmastopalvelut ja mennyt sää - Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitoksen avoin data verkossa ladattuna: Säähavaintoarkisto - Päivätilastot - FMI Avoin dataTietoja avoimesta datasta Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla: Avoin data - Ilmatieteen laitos
Tässä muutamia ehdotuksia sijaintitietoineen (23.7.2002)
Helsingin kaupunginkirjastossa, pääkirjaston varastossa:
Bellonci, Maria
The life and times of Lucrezia Borgia
Weidenfeld and Nicolson, London, 1953
(Helsingin kaupunginkirjaston luokka 990)
Lavater-Sloman, Mary
Lucrezia Borgia ja hänen varjonsa (elämäkertaromaani)
Helsinki, 1953
(Helsingin kaupunginkirjaston luokka 1.4)
Varastokirjastossa (mahdollista tilata kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta):
Holmsten, Georg
Lucrezia Borgia: Leidenschaft und Verbrechen der Borgia-Dynastie
Berlin, Deutsche Buchvertrieb, 1955
ja sama ruotsiksi, Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa (käytettävissä vain lukusalissa, ei siis lainata):
Holmsten, Georg
Lucrezia Borgia (övers. till svenska av...
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kopioin aiemmat vastaukset tähän.
Kysymys: Mistä löytyy tietoa kirjailijasta nimeltä Louise Rennison?
Vastaus: Louise Rennisonista löytyy tietoa esimerkiksi Googlen kautta. Hänen elämänkertatietojaan löytyy esimerkiksi sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Kannattaa tehdä haku, tulokseksi tulee myös muita sivuja!
Vastattu: 1.2.2005 0:00:00
Kysymys: Voisitko kertoa jotain Rennison Louisesta? Mitä kirjoja hän on tehnyt?
Vastaus: Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison...
Yhden levyn lainaamisesta ei seuraa suoraan yhtään mitään. Kirjastojen lainausoikeus on "pakottava" eli sen ehtona ei ole minkään korvauksen maksaminen.
Valtio maksaa kuitenkin nykyään vapaaehtoisesti myös musiikin tekijöille (lähinnä säveltäjille ja sanoittajille) korvausta siitä, että heidän teoksiaan lainataan kirjaston kautta samoin kuin kirjailijoille. Näitä korvauksia jaetaan Teoston kautta, joten esittäjät eivät pääsääntöisesti ole korvausten piirissä.
Lainauskorvauksen suuruus yhden lainan tasolla on erittäin pieni, joten suositutkin säveltäjät ja sanoittajat saavat merkittävämpiä summia vain, jos tuotanto on laaja ja sitä edelleen paljon lainataan.
Heikki Poroila
Hei, ikävä kyllä Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole tuon alueen purjehdus- ja satamaopasta. Haku muiden yleisten kirjastojen kokoelmista tuotti myös ainoastaan alueen maiden matkaoppaita.
Julma-sanalle ei ole toistaiseksi löytynyt muunkielisiä vastineita, joihin sen voisi katsoa perustuvan. Sanan ainoa varma vastine on karjalan julma. Viron julm on selitetty lainaksi suomesta. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, joten se voidaan lukea vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia teoksia uinninopetuksesta:
Helenius, Martti: Peruskoulun liikunta 7 : uinti (WSOY 1984)
Koskinen, Pentti: Uinnin opetuksen perusteet (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1984)
Uinninopetuksen opas (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1992)
sekä videokasetti
Uimakoulu (Yleisradio 2000).
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi mm. seuraavia viittauksia:
Kohta mennään koiraa: rantauimakoulussa lapset tottuvat viileäänkin luonnonveteen/ Kaaja, Susanna
Helsingin sanomat 13.7. 2001
Polskis! sanoi pikkuneiti: eka kerta uimahallissa/ Kiuru, Titta
Vauva 1/2001
Leikin varjolla uimaan!/ Kujansivu, Nina
Vauva 6-7...
