Unfortunately, it seems no sheet music has been published of the song Sentimento, composed by Hermann Weindorf with lyrics by Jutta Staudenmayer. I could not find any unofficial transcriptions online either.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suhtkoht paljon löytyy aineistoa hautausmaiden hoidosta.Kirjoja, artikkeleita, E-aineistoa, opinnäytteitä ym.: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hautausmaat&lookfor0%5B%5D=hoito&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject Vain verkossa luettavia kirjoja ym.: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=free_online_boolean%3A1&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hautausmaat&lookfor0%5B%5D=hoito&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject Seurakuntapuutarhurit ry:n hautausmaan hoitosuunnitelman laadintaopas: https://evl.fi/plus/wp-content/...
Kaukopalvelun sähköpostiosoite on kaukopalvelu@lib.hel.fi. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä suoraan www-lomakkeella osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja Ms Office 2003- yhteiskäyttö, ja kirjan mukana on myös CD-romppu. Tällä hetkellä kirja romppuineen on lainassa (eräpäivä 20.11.06).
Aleksi artikkeliviitetietokanta antaa seuraavan Museolehden artikkelin:
Komendantshuset 1755-2005, Tekijä Wilhelmson, Pia Aikakauslehti Museo ISSN 0781-0032 Vu/vsk/nro/s 2005 ; (43) ; 2 ; 42-43 Huomautus Huset fungerar idag som Lovisas stadens museum
Arto tai Aleksi tietokannat eivät valitettavasti anna aiheesta artikkeleja puutarha-alan lehdistä.
Loviisan kaupungin museosta (=Komendantintalo)
muisteltiin , että Komendantintalosta olisi ollut puutarha-alan lehdessä luultavasti joko Kotipuutarhassa tai Viherpihassa mainosluontoinen artikkeli, jossa kerrotaan myös Komendantin puutarhasta.
Loviisan kaupungin museo
http://www.loviisa.fi/index.php?mid=348
Museosta kertoivat, että asiaa kannattaisi kysyä vielä toimittaja Maria Schulginilta,...
Eija Merilä on levyttänyt kappaleen oikealla nimellään Eija Muhonen vuonna 1966. Kyseessä on singlelevy, jossa kappaleet Rannat ja Tiikerihai. Näyttää siltä, ettei Rannat-kappaletta ole missään kokoelmassa.
Lahden kirjastossa on eripainoisia kahvakuulia asiakkaiden lainattavaksi.
2 kg – 3 kappaletta
4 kg – 7 kappaletta
8 kg – 7 kappaletta
12 kg – 2 kappaletta
Lahden kirjastojen liikunta- ja pelivälineiden saatavuuden näet LASTU-verkkokirjastosta hakemalla hakusanalla "liikuntavälineet".
Tietoa liikuntavälineistä Lastukirjastoissa:
http://lastukirjastot.fi/105580/fi/articles/liikuntavalineet
Liikuntavälineistä voi myös tehdä varauksia samoin kuin vaikkapa kirjoista. Liikuntavälinevaraukset ovat maksuttomia
Kyllä tulee. Voit valita ilmoituksen joko postitse, sähköpostitse tai tekstiviestinä.
Lisätietoja asiasta saat Vaski-kirjastojen sivuilta osoitteesta: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Runo on Kaarlo Sarkian Taiottu. Muistamasi säe on keskeltä runoa. Runo on ilmestynyt vuonna 1943 ilmestyneessä kokoelmassa Kohtalon vaaka, joka löytyy myös mm. kokoelmasta Runot. Se on luettavissa myös Google-kirjat palvelun kautta:
https://books.google.fi/books?id=i6J4DAAAQBAJ&pg=PA331&dq=Olet+i%C3%A4ti+minun+sarkia&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwinvtCDoaDaAhUlxKYKHalbCoMQ6AEIJTAA#v=onepage&q=Olet%20i%C3%A4ti%20minun%20sarkia&f=false
This I Love on Guns n' Roses -yhteen albumilta Chinese Democracy (2008). Näyttää siltä, että albumista on olemassa painettu nuottijulkaisu vain kitaraversiona. Siinä on kitaraosuuksien lisäksi sointumerkit sekä nuottina laulumelodia (Wise, 2010, 9781849384704). Tätä nuottia on saatavissa kirjastosta:
https://outi.finna.fi/Record/outi.992663#componentparts
Kaupallisista e-nuottikaupoista on ostettavissa pianonuotti kappaleesta: https://www.onlinepianist.com/sheet-music/guns-n-roses/this-i-love
Youtubessa on erilaisia soolopianoversioita kappaleesta. Yksi niistä esittää kappaleen visualisoituna. Toisessa on pedagoginen ote videossa ja hieman kehittyneempi sovitus.
Olen kuunnellut Youtubesta viidakkolauluja sekä Fono.fi:n hakutuloksia viidakkolauluista, mutta en löydä tällaista. Lähetysaatteen symboli, Musta Saara -laulukin on sisällöltään varsin erilainen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kappaleen?
Mainintaa taidemaalarista ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä. Tarkistimme mm. suuret matrikkelikirjat: Oxford companion to art ja Contemporary artists.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta Grove Art Online:sta http://www.groveart.com/grove-owned/art/about.html ei löytynyt mainintaa.
Teidän kannattakin kääntyä suoraan National Library of the Netherlands Ask a librarian –palvelun puoleen http://www.kb.nl/hpd/qp/qp-en.html
Rikhardinkadun kirjastossa on myös suuritekstisiä kirjoja. Listan niistä saatte näin: valitkaa HelMet-aineistohausta (osoite http://www.helmet.fi) kohta Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään isotekstiset kirjat. Valitkaa kieleksi suomi ja kirjastoksi Rikhardinkatu. Näin saatte 146 kirjan listan, joiden saatavuuden voitte tarkistaa napsauttamalla teosluttelosta teoksen nimeä.
Jotakin pientä löytyy Finna-haulla esim. muutama valokuva talosta. (Suomen kirjastot, museot ja arkistot yhdessä) https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ronkaan+poikakoti&type=AllFields
Laajin tulos lienee Mikkelistä löytyvä arkisto vuodelta 1940. Tietueesta ei selviä, onko arkisto vain yhdeltä vuodelta vai silloin Suomeen tuotu useamman vuoden arkisto. https://finna.fi/Collection/narc.VAKKA-310305.KA
Turun Sanomat uutisoi 15.10.2006 Tomi Heikkilän kokoamasta historiikista Kun Viipurin poikakoti
Harjavaltaan muutti... TS
Virtuaali viipuri -sivustolta saattaisi myös löytyä lisätietoa. https://virtuaaliviipuri.fi/fi/businesses#letter-R
Tässä olisi muutama ehdotus. Linkkien takaa löytyvät teosten esittelyt Kirjasammossa.
Jacqueline Kelly: Luonnonlapsi Calpurnia Tate
kertoo 11-vuotiaasta Calpurniasta, jonka isoisä on kasvitieteilijä. Tarina sijoittuu 1800-luvun viimeiselle vuosikymmenelle Yhdysvaltain eteläosassa. Calpurnian suhde isoisään muuttuu, kun tämä rohkaisee lapsenlastaan tutkimaan kasveja - tuohon aikaan tiede oli lähinnä miesten valtakuntaa, ja tytöiltä odotettiin vain kotitaloustaitojen oppimista ja naimisiinmenoa.
Calpurnia uhmaa ympäristön normeja ja suuntautuu intohimoisesti uusien kasvilajien etsintään. Myös Charles Darwinin evoluutioteoriaa ja siihen kohdistuvia ennakkoluuloja sivutaan. Kirja on hieno kasvutarina, yhteiskunnallisen ja sukupuolten...
En selaamalla löytänyt syntymäpäiväkohtaa kirjasta, mutta viimeisillä sivuilla Juliennesta puhutaan 7 vuotta vanhana tyttönä, joten sen perusteella oletan, että hän on seitsemän silloin täyttänyt.
Lotta Svärd järjestöstä löytyy vähän englanninkielistä tietoa. Tässä joitakin artikkeleita, joista on ehkä apua.
Ollila, Anne: Women´s voluntary associations in Finland during the 1920s and 1930s.
(Scandinavian journal of history. 1995:2, s. 97-107)
Olsson, Pia: ”Learn to love your country and its people”: from Lotta ideology to action.
(Finnish-Hungarian Symposium on Ethnology. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.1995 s. 246-253)
Olsson, Pia: Motherly love or practical work: nationalism in the Lotta Svärd local branches during the 1920s and 1930s.
(Ethnologia Fennica: Finnish studies in ethnology.1999. s. 22-29)
Eskelinen, Anne: Women and the army.
(Finnish peace making. 1987. s. 276-282)
Tuomivaara, Sirpa: The oraganization of women in...
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Lasipalatsin toimipisteellä Kohtaamispaikalla voi skannata negatiivejä asiantuntevan henkilökunnan kanssa tai itekseen. Jos haluat opastusta, varaa aika. Täältä yhteystiedot: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Jos tiedät miten skannata, voit myös varata koneen Kohtaamispaikalta. Negatiiveja voi skannata koneilla 1-4. Ajanvaraus: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Suomeen nyt vierailulle saapuva keisari on 125. Japanin historiassa. Juhani Lompololta on ilmestynyt uusi kirja: Taivaan pojat. Japanin keisarihuoneen erilainen historia. (Orienta, 272 s. 157 mk). Tästä kirjasta saat lisää tietoa myös naisten asemasta Japanin keisarihuoneessa.
