Kyseessä on luultavasti Steven ja Peter Jonesin kappale Kilkelly, Ireland. Kappaleesta löytyy tietoa Wikipediasta ja linkki yhteen Youtube-versioon.
http://en.wikipedia.org/wiki/Kilkelly,_Ireland_(song)
Cd-levy, jossa kappale on löytyy Helmet-hausta:
http://www.helmet.fi/record=b1412603~S9*fin
Kaikkiin kysymyksiisi löydät vastauksen HelMet-verkkokirjasston www.helmet.fi kautta. Napsauta kohtaa "Ohjeita" ja sieltä "Käyttösäännöt".
1. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
2. Kirjastokortin lisäksi tarvitset tunnusluvun, kun haluat käyttää lainausautomaattia, haluat katsoa omia lainojasi, uusia niitä tai varata aineistoa HelMet-verkkokirjastossa. Tunnusluku tarvitaan myös muita verkkopalveluita varten sekä asiakastietokoneiden käyttöön. Tunnusluvun saat henkilökohtaisesti kirjastosta tai kirjastoautosta.
3.Sinulla voi olla samanaikaisesti korkeintaan 40 lainaa. Niistä voi olla enintään 5 konsolipeliä, 5 BD-levyä ja 5 DVD-levyä.
4. Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta.
5. Aineistoa voit varata joko HelMet-verkkokirjaston kautta...
Kyseiset katkelmat löytyvät John Miltonin Kadotetun paratiisin kahdeksannesta kirjasta. Yrjö Jylhän suomennos on vuodelta 1933. Jylhän suomennoksessa Adam on muodossa Aadam.
Saat suomennokset katkelmista sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/20
https://www.dartmouth.edu/~milton/reading_room/pl/book_8/text.shtml
Milton John: Kadotettu paratiisi (suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1952)
Meidän lähteistämme ei löytynyt tietoa hautapaikasta. Hän näyttäisi asuneen Iisalmessa kuolinvuoteensa (1654) asti, joten kannattaisi olla yhteydessä Iisalmen seurakuntaan. Alla yhteystiedot:
http://www.iisalmenseurakunta.fi/yhteystiedot
Kirjailija Eino Pietolasta löytyy tietoa kirjoista Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (sivu 108), Suomen kirjailijat 1945-1980 (sivu 508), Suomen näytelmäkirjailijaliitto:jäsenmatrikkeli 1921-1981 (sivu 105). Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on lainattavia lehtileikkeitä kirjailija Eino Pietolasta.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Toimistolehteä 2001 vuosikerta, mutta jostain syystä vuoden 2002 numeroita kirjasto ei ole saanut. Selvittelemme asiaa. 2001 vuoden Toimistolehti löytyy pääkirjastosta kolmannesta kerroksesta - lehtiä ei lainata, mutta kopioita toki voi ottaa.
Toimistolehti vaihtui vuoden 2003 jälkeen Portaali-lehdeksi, http://www.portaalilehti.fi/ . (Toim. huom. 4.3.2008)
Vuonna 2013 Suomessa oli 815 yleistä kirjastoa ja 216 tieteellisten kirjastojen toimipistettä. Lähteet: Suomen yleisten kirjastojen tilastot ja Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.php?lang=fi
Erikoiskirjastoja on satoja. Joitakin kymmeniä löytyy listattuna kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot#.VEolrV_yX5q
Ainakin yritysten kirjastot ja oppilaitoskirjastot puuttuvat näistä luvuista.
Valitettavasti Reijo Taipaleen esittämän Tanssi (Baila morena) –kappaleen sanoja ei löytynyt. On etsitty nuottikirjoista, Taipaleen levyjen liitteistä ja karaokelistoilta, mutta turhaan.
Eikä nuottejakaan löytynyt tähän Rafael Garcia Ferron ja Roberto Livin kappaleeseen Baila morena.
Taistelukalan ja kirsikkabarbien yhteensopivuuteen ei voi antaa varmaa vastausta, sillä se riippuu kyseisten kalayksilöiden luonteesta. Taistelu- ja muiden huntueväisten kalojen kohdalla ongelmana on, että joidenkin lajien kalat saattavat vahingoittaa niitä nyppimällä niiden eviä. Monet barbikalat tunnetaan mahdollisina evien näykkijöinä, mutta kirsikkabarbeja ei pidetä tämän suhteen pahimpana lajina.
Taistelukalat viihtyvät toisaalta parhaiten hieman lämpimämmässä vedessä kuin kirsikkabarbit, joten lämpötilan suhteen akvaariossa on tässä tapauksessa tehtävä kompromissi.
Lähteet ja lisätietoa:
Sannan akvaariosivut: http://millia.aqua-web.org/tekstit/kalat/labyrinttikalat/taistelukala.htm
Varjo, Markku: Akvaarion perusopas (AquaGeo,...
Kirjaa ei löydy Helmet-kirjastoista, mutta kylläkin muualta Suomesta muutamasta paikasta. Kirjasta voi tehdä kaukopalvelutilauksen osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu. Kaukopalvelu on maksullista. Vantaalla kotimaasta tilattu kaukolaina maksaa 7 euroa.
Aivan suoraan tätä aihetta käsitteleviä väitöskirjoja en löytänyt. Asiaa ainakin sivutaan Virve-Maria Toivosen tutkimuksessa Lapsen oikeudet ja oikeusturva. Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa (Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta 2017)
Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta kyseessä mahdollisesti on ryijyn tai vastaavan ompeluun tarkoitettu apuväline. Lanka, josta ryijyn nukka syntyisi, kieputettaisiin levyn ympärille ja ommeltaisiin koneella levyn raosta. Epäselvää kuitenkin on, miksi levyssä näyttäisi olevan kaksi erikokoista puolta.
Vertaa "Apupatentin" käyttöohjeeseen https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343204?term=Kelim… tai nykyaikaiseen ryijyn ompeluohjeeseen https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-itse-ryijymatto
Ensimmäisestä linkissä löytyy suomenkieliset mehiläisaiheiset kaunokirjat miltei kaikista suomen kirjastoista, jotka ovat kirjoitettu alun perin useilla kielillä, mutta myös suomeksi.https://tinyurl.com/kaunokirjallisuuden-mehilaisetTässä toisesta linkistä löytyy alun perin suomenkielellä kirjoitetut kirjat ko. aiheessa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.https://tinyurl.com/alkuteksen-kieli-suomi
Kyseinen kohta kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti:
Valtiosääntömme ei jäjittele naapuriemme lakeja, vaan me olemme
enemmin esikuvana toisille kuin heidän matkijoitaan. Valtiotamme
sanotaan demokratiaksi: siina on päätösvalta kansalaisten
enemmistöllä eikä vähemmistöllä. Yksityisiä riitoja ratkaistaessa
ovat kaikki kansalaiset tasa-arvoisia lain edessä, mutta arvonanto,
jota henkilö jostakin syystä saa osakseen, ei perustu yhteisön
näkökannalta siihen, että kuuluu johonkin tiettyyn kansanluokkaan,
vaan hänen persoonallisiin ansioihinsa.
Lähde: Thukydides. "Peloponnesolaissota". 1995. s.116 Toinen painos.
Ensimmäinen painos 1964. Käänös J.A. Hollo
Mikäli varauksesi eivät vielä ole Roihuvuoressa odottamassa noutoa tai matkalla Roihuvuoreen, voit vaihtaa noutopaikaksi Herttoniemen kirjaston.
Herttoniemen kirjasto avataan 14.5. klo 10.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto
1880-luvulla Euroopan rautatieverkosto oli jo melko kattava. Junamatka Suomesta Pariisiin olisi alkanut käyttämällä Riihimäen ja Venäjän Pietarin välille rakennettua ratalinjaa, joka valmistui 1870. Pietarista matka olisi jatkunut Pietari-Varsova -radalla, joka oli valmistunut 1862. Varsovasta olisi ollut luontevinta matkata mm. Berliiniin ja sieltä Ranskaan. Matkustaminen oli tuohon aikaan hidasta, mutta hyvällä aikataulusuunnittelulla rovastin mainitsema aika olisi saattanut olla mahdollinen.
Verkosta löytyy runsaasti 1800-luvun eurooppalaisia rautatielinjoja kuvaavia karttoja:
https://www.researchgate.net/figure/Railway-maps-of-Europe-1850-1890-an…
https://www.notechmagazine.com/2012/06/the-european-railways-network-18…
Joitakin...
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta postituslistalta ei tunnistanut runoa tämän pätkän perusteella. Mahtaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista tunnistaa runon? Jos näin onnekkaasti käy, kommenttikentässä sana on vapaa!
Internetistä löytyy melko huonosti suomalaista musiikkia miditiedostoina. Häämusiikkia en valitettavasti onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin joitakin linkkejä kysymistäsi aiheista.
Useita satoja vanhoja virsiä (sanat + sävel-miditiedostona)
http://www.h-y.fi/sv/svindex.html
Suomalaista midikaraokea:
http://koti.mbnet.fi/karaoke/
Muita karaoke-sivuja:
http://gamma.nic.fi/~raimom/karaoke/linkit.html
http://www.niehs.nih.gov/kids/music.htm
http://www.midikaraoke.com/
Selaa myös Kotisataman deitin linkit (sis. linkkejä mm. äänitiedostoihin)
http://deitti.kotisatama.net/suomi/link.php?pag=5&cat=evr
