Alistussuhteet ovat voineet vaihdella tarpeen mukaan. Jatkosodan historia -teossarjassa mainitaan 23.6.1944 silloisen Rask.Psto 23:n olleen siihen asti osa 10.D:n tykistöä ja tukeneen Ratsuväkiprikaatia Karjalan kannaksella. Seuraavan kerran nimeään vaihtanut Raskas Patteristo 33 löytyy kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 3. Prikaatin tykistökomentajan, everstiluutnantti A. Ilvan johtaman Ryhmä Ilvan alaisuudesta, jossa se oli edelleen 6.8.1944. Patteristolla on saattanut olla muitakin alistussuhteita, joita ei ole katsottu aiheelliseksi mainita Jatkosodan historia -sarjassa. Näiden selvittämiseen hyvä lähtökohta voisivat olla Raskas Patteristo 23:n ja Raskas Patteristo 33:n säilyneet digitoidut sotapäiväkirjat, jotka löytyvät...
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Fruits basket dvd:t osat 1-6. Juuri tällä hetkellä osa 4 näyttää olevan paikalla pääkirjaston nuortenosastolla, muut osat ovat lainassa.
Kyseessä voisi olla Walter Scottin teos Rob Roy (1818), joka on suomeksi ilmestynyt nimellä Henkipatto Rob Roy. Teoksen päähenkilö Robert Roy MacGregor vaikutti 1700-luvun Skotlannissa ja häntä on pidetty eräänlaisena skottien vastineena Robin Hoodille. Legendan mukaan hän piiloutui vainoojiaan kuolleen lehmän sisään. Rob Royn vaiheisiin voi tutustua myös W. H. Murrayn kirjoittamassa elämäkerrassa Rob Roy MacGregor - His Life and Times sekä elokuvassa Rob Roy (1995).
Kyseisessä Hakkapeliitta-lehden pikku-uutisessa viitataan norjalaisen everstin Ole Getzin kesällä 1940 julkaisemaan muistelmateokseen "Fra krigen i Nord-Trondelag 1940". Norjankielisessä teoksessa norjalaisdivisioonaa komentanut eversti tuo todella esiin tietyt ongelmat liittyen yhteistyöhön brittiläis-ranskalaisten joukkojen kanssa.
Esille tuodaan niin johtamiseen liittyviä epäselvyyksiä, kuin myös liittoutuneiden avustusosaston perääntyessään tekemiä viestiyhteyksien katkaisemisia. Kirjoittajan mukaan brittiläis-ranskalainen osasto vetäytyi Keski-Norjasta täysin yllättäen jättäen norjalaiset oman onnensa nojaan ilman kunnollista huoltoa. Tämä johti norjalaisten antautumiseen saksalaisille toukokuun alussa 1940.
Kyseisissä epäselvissä ja...
Pullavauva on perinneloru eikä sen tekijää tunneta. Ihanista ihanin on
Eppu Nuotion käsialaa ja löytyy esimerkiksi Nuotion Silkkipaperitaivas -runokirjasta.
Haiveleita tarkoittaa todennäköisesti haiveneita. Haivel tai haiveli sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta; haiven on hius tai luonnossa
esim. siemenkodan haiven.
Suomeksi Perun pääkaupungista, Limasta, löytyy tietoa vain vähän. Seuraavista teoksista löytyy tietoa jonkin verran: " Maailma tänään: 5: Etelä-Amerikka" (1997), "Maailman ympäri: 2: Etelä-Amerikka.." (1987) ja "Mailmantieto 7" (1982).
Englannin kielellä tietoa löytyy paremmin, esim. "Peru" (Insight guide, 1999) ja Ben Box: "South American Handbook: 2001" (Footprint handbook, 2000). Internetistä löytyy myös tietoa Limasta, esim. osoitteista http://www.infoperu.com/peru/eng/lima/lima.html#intro ja http://www.interknowledge.com/peru/lima/index.htm
Hei!
Kyllä voi. Jos olet lainannut kirjan jostain Helmet-kirjastosta eli joko Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kirjastosta, voit palauttaa lainan mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Eli sinun ei tarvitse palauttaa aineistoa samaan kirjastoon, mistä olet lainannut sen.
Lisää tietoa kirjaston säännöistä ja käytänteistä löydät Helmet-verkkokirjastosta.
Hei
Sain apua Sibeliusmuseosta joka sijaitsee Turussa. Sieltä löytyi arkistosta Axel von Kothenin omin käsin tekemiä nuottikäsikirjoituksia missä oli myös laulujen tekstit. Löytyvät tässä pdf-kopioina liitteinä. På stranden kappaleen tekstin on tehnyt Ernst V. Knape ja tekstin kappaleeseen Och molnen de segla on Sigurd Bomanin käsialaa.
En onnistunut löytämään sanoituksia näihin. Näistä ei ole nuotteja eikä nettihautkaan auttaneet. Oletan, että et ole hakemassa Naurava kulkuri -albumille levytettyä huumoriversiota Spainista, vaan sitä tavallista versiota. Kappaleet on alun perin julkaistu singlenä (Ukkolaan A-puolella ja Spain B-puolella). Tätä löytyy Kansalliskirjastosta ja Jyväskylän yliopiston kirjastosta, mutta tässä tuskin on sanoituksia mukana, koska se on vain sinkkujulkaisu.
Satakunnassa, Hämeessä ja Keski-Suomessa tunnetaan murresana luha, jolla on merkitys "riihen yhteydessä oleva puimahuone". Luhalahden nimi sisältänee siis lahden rannalla sijainneen rakennuksen nimityksen samaan tapaan kuin vaikkapa nimi Riihilahti.Lähde: Suomalainen paikannimikirja
Kirjamuotoista aineistoa, joka näyttäisi vastaavan kysymykseen suoranaisesti, löytyy varsin vähän. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi seuraavat viitteet:
-Tekijä(t): Jumppanen, Kyösti Nimeke: Ydinvoimalan jäähdytysvesien vaikutuksista Olkiluodon lähivesien veden laatuun ja biologiseen tuotantoon vuosina 1979-1991 / Kyösti Jumppanen Julkaistu: Turku : Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, 1992 Ulkoasu: (65, [2] s.) : kuv., kartt. ; 21 cm Sarja: (Julkaisu / Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, ISSN 0357-5349 ; 78) Aineisto: kirja ISBN: 951-9348-49-2 (nid.)
-Nimeke: Sedimenttiselvitys Kymppivoima oy:n Elimäen voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten...
Kannattaa ottaa yhteyttä Kuurojen liiton kirjastoon,
sähköposti: kirjasto@kl-deaf.fi tai puhelin: (09)580 3522. Aihe on niin spesifi, että esim. englanninkielisistä viittomakielen oppaista saattaa löytyä aiheesta tietoa. Kuurojen liiton kirjasto lupasi etsiä tietoja, kun otat yhteyttä sinne. Kuurojen liiton kulttuurikeskuksessa toimii lisäksi Kuurojen teatteri, http://www.kl-deaf.fi/portaali/toiminta/kulttuuri/teatteri.html
Osoitteesta http://finna.fi löytyy yhteydet yliopistollisiin kirjastoihin. Hakuna kannattaa käyttää yhdistelmähakua ja asiasanoina vanhukset, virikkeet.
Myös sivuilta http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/avoin/appro/geroemo/sostoim.htm ja http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2004/W1.pdf
löytyy vanhuksien viriketoimintaan liittyviä tutkimuksia.
Pörröpää-Iivarista kerrotaan ainakin vuodelta 1938 olevassa sarjakuvakirjasssa.
Oletko nähnyt? : sarjakuvakirja
toimittanut Eero Salola; kuv. Hjalmar Löfving [et al...]
Helsinki : Valistus, 1938. - 103 s. : kuv. ; 20 cm
: Valistuksen lastenlehden kirjasto ; 2
Kirjallisuutta tietokoneviruksista löytyy aika paljonkin. Ongelmana on ihan tuoreen tiedon vähäisyys. Suosittelisin mieluiten internetin käyttöä, jos kaipaat tuoretta materiaalia.
Tässä kuitenkin joitain poimintoja eri kirjastojen tietokannoista:
- Kerttula, Esa : Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri (98)
- Helenius, Marko: Tietokonevirukset ja virustentorjunta (94)
- Järvinen, Petteri : Tietokonevirukset (90)
- Nikander, Pekka : Internet-tietoturva (96)
- Paavilainen, Juhani : Tietoturva (98)
- Kleemola, Maija : Tietosuojavaatimukset verkottuvassa tietojärjestelmässä (98)
Voit itsekin hakea oman kirjastosi (ja netin välityksellä...
Helmet-sivuston uutuudet-osiossa näkyvät uutuusaineistot eri kategorioittain kahden viikon ajan:
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Kysymishetkellä esimerkiksi äänikirjauutuuksissa on näkyvillä vain vieraskielisiä kirjoja, koska suomenkielisiä uutuuksia kahden viikon ajalta ei ole. Voit kuitenkin hakea Helmetistä hakusanalla äänikirjat ja järjestää hakutulokset vuoden mukaan hakutuloksen yläpalkista, jolloin näet kuluvana vuonna tulleet äänikirjat (tai muun aineiston) ensin. Hakutuloksesta voit myös rajata vasemmasta reunasta näkyviin vain suomenkieliset teokset.
Hei! Asiakkaalla voi olla kerralla lainassa enintään yhteensä 100 teosta. Lehtiä ja kirjoja ei ole eritelty eli lehtien maksimilainausmäärä ei ole 14 kpl. Vaikuttaa siltä, että lainausautomaatti on temppuillut. Sinun olisi kannattanut kääntyä asiakaspalvelun puoleen lainaustapahtuman keskeytyessä automaatilla.
Tässä lisää viikinkiaiheisia kirjoja, toivottavasti näiden avulla seikkailut jatkuvat.
Jukka Parkkinen - Ali Mustan matka Miklagårdiin
Anna Laitinen - Miria viikinkien jäljillä
Andy Elkerton - Arni Sankarina ja Retki uuteen maahan
Kunnas - Viikingit tulevat!
Cressida Cowell - Näin koulutat lohikäärmeesi
