Kyseessä näyttäisi kirja- ja nettilähteiden perusteella olevan jokin juoksuhämähäkkien heimoon (Lycosidae) kuuluva laji. Kuvan yksilö on naaras, sillä sen takaruumiin erikoiselta näyttävä muoto johtuu sen mukanaan kantamista poikasista. Juoksuhämähäkkinaaraat kuljettavat mukanaan ensin munasäkkiä ja sittemmin kuoriutuneita poikasia. Suomessa tavataan noin 50 eri juoksuhämähäkkilajia yhdeksästä eri suvusta. Tarkan lajin määrittäminen kuvan perusteella on vaikeaa.
Kaaro, Jani: Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)
Harry Nyström, Harryn kotisivut: http://www.harrynystrom.net/lycosidaematrix.html
Jørgen Lissnerin The Spiders of Europe and Greenland -sivusto: http://www.jorgenlissner.dk/Lycosidae.aspx
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/...
Kyseessä on todennäköisesti Marianne Laaksosen ja Satu Toivosen laatima oppikirja Taitava leipoja (WSOY 2002). Kirjan saatavuuden voi tarkistaa linkistä:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.901198
Voisikohan kyseessä olla Lorna Readin kuvakirja Kymmenen kivaa kaverusta (Animals Counting Book, 2007, suom. Satu Heinonen).
Alla olevasta linkistä näet kuvan kirjan kannesta sekä saatavuuden Eepos-kirjastoissa.
https://finna.fi/Record/eepos.1641763
Gloria Estefanin kappaleista on suomeksi levytetty "Lets Get Loud", nimellä "Tanssitaan" ja "Volveras", nimellä "Palaat muun luokse". "Mi tierrasta" ei näytä olevan suomenkielistä levytystä. En myöskään löytänyt tietoa, että kappaletta olisi esitetty suomeksi.
Lähteet:
https://secondhandsongs.com/search?search_text=mi+tierra
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=estefan+gloria&kieli=Suo…
"Tyttö on kaunis kuin palonauris" alkaa Sauvo Puhtilan sanoitus lauluun "Kaunis kuin nauris". Säkeistöjä on kaksi. Laulu on nuotin mukaan Unkarista. Laulun alkuperäistä nimeä ei nuotissa mainita.Lähde:Tie musiikkiin : Musica II / Erkki Pohjola ; Egil Cederlöf (9. painos; Musiikki Fazer, 1974)
Kyseessä on ilmeisesti kirja Borg, Eero: Gamlakarleby Handelskompani AB 1919-1944. Julkaisuvuosi on 1944. Teos on julkaistu myös suomenkielisenä samana vuonna. Kirjat löytyvät Vaasan kaupunginkirjaston (maakuntakirjasto) niderekisteristä, joten sitä kannattaa tiedustella sieltä kaukolainaksi.
Runojen analysoinnista yleisesti ei ole kirjoitettu kovinkaan paljon. Yksittäisten runoilijoiden tuotantoa on sen sijaan käsitelty runsaammmin.
Seuraavista teoksista on toivottavasti hyötyä runojen analyysiin ja tulkintaan:
Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus,WSOY,2000.
Viksten, Vilho, Runo ja tulkinta,WSOY,1971.
Äidinkieli ja kirjallisuus, käsikirja, WSOY, 2003.
Vinkkejä saat myös lukemalla vaikkapa runoarvosteluja.
Katso esim: http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous
Boken du söker heter Ålands släktregister. Boken finns naturligtvis på åländska bibliotek, men också på Åbo Akademis bibliotek, på Nationalbiblioteket och på Genealogiska Samfundets bibliotek. Helsingfors stadsbibliotek har tyvärr inte den del du söker. Här är de fullständiga uppgifterna:
Familjer och gårdar i Sottunga : ett släktregister för Sottunga med utbyar samt för Kyrkogårdsö och Långskär
Björn Rönnlöf
[Pargas] : [Björn Rönnlöf], 2004. - 582 s. : kuv., kartt. ; 25 cm
Ålands släktregister ; del 6
ISBN 952-91-6946-9 (sid.)
Todennäköisesti ei voi. Komponenttien irrottaminen iPadista on hyvin hankalaa ja uuden levyn sisäiset kytkennät eivät välttämättä vastaa poistetun aseman kytkentöjä.
Joka tapauksessa mahdolliset takuut raukeavat heti kun padisi kannen avaat.
Keskustelua aiheesta:
http://www.ipadforums.net/ipad-2-forum/23680-can-ssd-ipad-changed-out-l…
Tuo palvelu tosiaan vaatii kirjautumisen. Maksuton, joskin melko suppea palvelu on Lääkeopas:
http://www.tohtori.fi/laakeopas/
Pharmaca Fennica -hakuteoksesta saa tietoa lääkkeistä. Kirjasarja löytyy monista Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spharmaca%20fennica__O-date?…
Kappale on 1970-luvulla tehdyn saksalaisen, kymmenistä levyistä koostuvan taustamusiikkilevysarjan Studio One musiikkia. Valitettavasti minulla ei ole tarkempaa tietoa levystä tai kappaleesta.
Esimerkiksi seuraavista löytyy:
Reija Johanna: Tee se itselle 12: Tuulimylly ja muita koristeita pihaan, 1998; Reija Johanna: Tee se itselle 13: Pihakoristeita ja rakenteita lemmikeille, 1998; Reija Johanna: Tee se itselle 14: Katos autolle, pyörälle, työkaluille, puucee, kompostori; Suikkanen, Eino E.: Penkki, koppi, pukki: rakennamme pihaan ja puutarhaan, 1998; Jani Johannes: Tee se itselle, 1997; Eskola, Reijo: Puutarharakentaja, 1990.
Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Kyselin työkavereilta etsimääsi kirjaa ja vastaukseksi sain kirjan Iltahetken tarinoita, jonka tekijät ovat Anne Suess sekä Josef Carl Grund. Valitettavasti kirjaa ei ole saatavilla Helmet-kirjastoista.
Tarja Tevan Adiga-suomennoksessa myös eläimelliset lempinimet on käännetty: kirjan sivuilta löytyvät Puhveli, Haikara, Villisika, Korppi ja Mungo. Myös useimmat muut alkuteoksen englanninkieliset kutsumanimet on suomennettu: Vitiligo-Lips on Valkopälvihuuli, Country-Mouse Maalaishiiri, Great Socialist Suuri Sosialisti; Pinky Madam on kuitenkin säilynyt Pinky Madamina.
Charles Dickensin romaanista A Tale of Two Cities on kaksi suomennosta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 etsimäsi virke kuuluu näin: "Kosto ja hyvitys vaativat aina pitkää aikaa, se on vanha sääntö."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023.html
Helka Varhon suomennos on vuodelta 1945. Varho suomensi kyseisen kohdan seuraavasti: "Kosto ja hyvitys vaativat pitkän ajan, se on vanha sääntö".
Charles Dickens: Kaksi kaupunkia (suom. Helka Varho, WSOY, 1968, s. 162)
https://www.gutenberg.org/files/98/98-h/98-h.htm
Jukka Rintalasta löytyy tietoa netistä osoitteesta http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/ihmiset_paajutut/4319597.shtml. Hänestä ja hänen luomastaan muodista on tehty myös kirja, jonka nimi on ytimekkäästi "Jukka Rintala". Se on vuodelta 1999. Sitä voi lainata Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Jukka Rintalasta on kirjoitettu paljon eri lehdissä. Mainitsen tässä muutamia lehtiartikkeleita.
Moisio, Mikki: Muodin vuoksi. Anna 2006,nro 36.
Kortelainen, Jyrki: Vaatteessa pitää näkyä kantajansa sielu. Taito 2000, nro 4.
Sarrola, Sinikka: Miten tullaan Jukka Rintalaksi. Kodin kuvalehti 1999, nro 21.
Piri, Markku: Jukka Rintala: 20 vuotta muodin vuoksi. Anna 1996, nro 46.
Airaksinen, Pauliina: Jukka Rintala: muotisuunnittelija. Suomen kuvalehti...
Saattaa/saattoi tällainen herra ollakin olemassa, mutta valitettavasti artikkelia hänestä ei löytynyt.
Artikkelitietokanta Aleksin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…) kautta voi hakea lehtiartikkeliviitteitä, mm. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä, mutta tiedot artikkeleista löytyvät vasta vuodesta 1995. Kuukausiliite on alkanut ilmestyä jo vuonna 1983, joten vuosien 1983-1994 artikkeleiden löytämiseen kirjastosta ei löydy välineitä.
Aleksin avulla löytyi Kuukausiliitteestä kolme maratoneja käsitellyttä artikkelia (kaksi vuodelta 1998 ja yksi vuodelta 2002), mutta mikään niistä ei ollut oikea.
Kaikki Kuukausiliitteet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta. Jos haluat, voit tulla...
Tässä muutamia kirjoja, joissa kuvataan vanhemman miehen ja nuoremman naisen suhdetta:
Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken
Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö
Jussi Valtonen: Siipien kantamat
Valitettavasti Rolf Ernstin säveltämän ja Aarne Salosen sanoittaman foxtrotin Naantali - Uusikaupunki sanat tai nuotti ei ole saatavilla.
https://finna.fi
https://finna.fi/
