Verkosta löytyy vapaasti PDF:nä ladattavissa oleva Vesa Koiviston Suomen sananjohdon morfofonologiaa vuodelta 2006.Hyvän kuvan Suomen kielen johtimista saa myös Auli Hakulisen Isosta Suomen kieliopista, 2004. Iso suomen kielioppi verkossa,https://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php
1960- ja 1970-luvun kulttuurihistoriasta löytyy paljon tietoa. Kirjastomme aineistotietokannasta voit hakea tähän liittyvää kirjallisuutta/musiikkia laittamalla aineistotietokantamme hakukaavakkeeseen (tarkka haku) asiasanaksi joko "1960-luku" tai "1970-luku". Voit vielä tarkentaa hakua lisäämällä asiasanoiksi tarkempia termejä kuten "pukeutuminen", "musiikki", "populaarimusiikki", "arkkitehtuuri", "muoti", "kirjallisuushistoria"...
Lisäksi jos haluat erikseen tietoa eri maiden ilmiöistä 1960- ja 1970-luvuilla, voit lisätä asiasanaksi myös tietyn maan nimen (Suomi, Yhdysvallat, Ruotsi jne.). Aineistolajiksi voit valita erikseen esimerkiksi kirjat, videot, cd-levyt tai kaikki aineistolajit.
Musiikkiosastoltamme löytyvät kirjat ja levyt...
Saksalaisen Vilhelm-nimen naispuolinen vastine Vilhelmiina tuli almanakkaan Ruotsissa ja Saksassa v. 1789 kuningas Kustaa IV Aadolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi. Suomen almanakkaan Minna tuli vuonna 1950 sekä Mimmi vuotta myöhemmin. Muita meillä käytettyjä muotoja ovat Miina, Minni, sekä myös Iina ja Ina. Minnaa on levittänyt erityisesti kirjailija Minna Canth. Nimen suosio alkoi 1960-luvulla ja 1980-luvuilla se oli suosituimpia alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimissä.
Tiedot kirjoista Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat, Kirjapaja 1983
Kustaa Vilkuna :Etunimet, Otava 1995
Saavuttuaan noutokirjastoon varaus odottaa asiakasta 8 päivää. Kun varaus on saapunut kirjastoon, sen viimeisen noutopäivän voi tarkistaa netissä (http://www.helmet.fi kohdassa "Omat tietoni") tai soittamalla noutokirjastoon. Mukavaa matkaa!
Musiikkistudio on Helsingissä Kirjasto 10:ssä sekä Espoossa Entressen kirjastossa ja Sellon kirjastossa.
Kirjastojen yhteystiedot (esimerkiksi tilan varaamista varten) ja lisätietoja musiikkistudioista löytyy kyseisten kirjastojen kohdalta HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kiitos kysymyksestäsi! Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta löytyy kaksi Osallisuuden taloa rakentamassa -nimistä Maija Koivun julkaisua, jotka molemmat ovat vuodelta 2010. Toinen julkaisuista on Humanistisen ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyö ja toinen opinnäytetyön pohjalta syntynyt Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisema opas. Kumpaakaan teokseen ei ole painettu tietoa kustannuspaikasta, mutta tietokantaamme on opinnäytetyön kohdalle merkitty Helsinki ja oppaan yhteyteen puolestaan Turku. Toisaalta Melindassa, kirjastojen yhteistietokannassa mainitaan Koivun opinnäytetyön kustannuspaikkana Kauniainen.
Hyödynsitpä lähteenä kumpaa tahansa yllä esitellyistä teoksista, ei kustannuspaikkaa tarvitse merkitä...
Maiju Loukola on luonnehtinut mediasensitiivisyyttä Samuel Weberiä mukaillen näin: mediasensitiivisyyttä voidaan lähestysä tilan, ajan ja liikkeen keskinäisen sidonnaisuuden kautta, jossa samanaikaisesti vaikuttavat yhteen tuovan eron pyrkimys. Median itsessään ajatellaan olevan merkittävä osa itse teosta.
Loukola on julkaissut tutkimuksen Vähän väliä Aalto-yliopiston tutkimussarjassa. Teokseen voi tutustua vapaasti verkossa osoitteessa: https://docplayer.fi/10020066-Maiju-loukola-on-helsinkilainen-taiteilij…
Kauniaisten kirjastossa ei ole mahdollista siirtää vinyylilevyjä Cd-levyiksi. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa tämä mahdollisuus on ainakin Entressen, Itäkeskuksen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Kannatta siis ottaa yhteyttä johonkin näistä kirjastoista.
Digitointipalvelut Helmet-kirjastoissa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_musiikkiosastoilla/Digitointilaitteet(72033)
Nelosen kotisivulta pääsee jouhevasti erilaisiin suomalaisiin keskusteluryhmiin; terveyteen ja sairauksiin liittyvää keskustelua löytyy osoitteesta http://www.fourtalk.net/nexttalk.phtml?nid=keskustelu.terveys. Sfnetin kautta(news:sfnet.keskustelu.terveys)päätyy käsittääkseni tähän samaan keskusteluryhmään. Myös erilaisilla postituslistoilla ja chat-kanavilla keskustellaan terveyteen liittyvistä asioista. Osoitteesta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1310 löydät linkkejä niin uutisryhmistä, postituslistoista kuin chat-kanavistakin.
Kirjallisuudestamme löytyy runsaasti esimerkkejä vakasta niin valitsemassa, löytämässä kuin hakemassa kanttaan. Näistä sanonnan eri varianteista näyttäisi "Vakka kantensa valitsee" olla kuitenkin verrattain selvästi kaikkein tavallisin. Esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistosta koottu laaja Sananlaskut-valikoima sisältää ainoastaan "valitsee"-variantin esiintymiä: "Vakka kantesa valittee." (Hailuoto) – "Kyllä vakka kantees valittee ja vakan kansi kantimees." (Alastaro) – "Vakka kantensa valittee, keripeski kumppaninsa." (Kolari) Aivan samoin tekee Mervi Kosken kokoama yhteiseloa koskevien sanontojen kokoelma Vakka kantensa valitsee: "Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens." (Elias Lönnrot)
Suoralta kädeltä on silti...
Kuorevesi-Mänttä-Vilppula lehden numerot vuodelta 1960 ovat saatavilla Jämsän kirjaston kotiseutukokoelmassa. Tällä hetkellä kirjasto on suljettuna 30.9.2025 saakka, mutta kannattaa ottaa Jämsän kirjastoon yhteyttä puh. 040 7122 503 tai sähköpostitse kirjasto@jamsa.fi saadaksesi lisätietoa ko. numeron lukemismahdollisuuksista.Mikrofilmattuja lehtiä on saatavilla luettavaksi myös Helsingissä, Kansalliskirjastossa, paikan päällä. Lähteet:https://keski.finna.fi/Record/keski.428934?sid=5122738398 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5581382
HelMet-varausohjeet löytyvät, kun painat HelMet-aineistohaun etusivulla Ohjeita-kohtaa ja valitset sieltä Varausohjeet.
Varausilmoitus tulee asiakkaalle joko perinteisesti postina tai halutessa myös sähköpostitse. (Myöhästymismuistutuksia ei ainakaan vielä lähetetä sähköpostitse)
Jos haluat saada varausilmoituksesi sähköpostiisi, valitse HelMet-aineistohaussa 'Omat tietoni' ja sitten 'Muuta tietojasi' -kohdassa rastitat 'Haluan, että kirjasto lähettää varausilmoitukseni sähköpostitse' (laitathan tietoihisi siinä tapauksessa myös sähköpostiosoitteen, ellei sitä ole siellä jo). Muistathan vielä painaa 'Vahvista', jotta tietosi päivittyisivät kirjastojärjestelmään.
Ks. esim. seuraavia teoksia:
- Block, Bruce
The visual story : seeing the structure of film, TV, and new media
Boston : Focal, 2001. - 262 s. : kuv.
ISBN 0-240-80467-8
-
Ferrera, Serena
Steadicam : techniques and aesthetics
Oxford : Focal, 2001. - 182 s. : kuv.
ISBN 0-240-51807-9
- Film style and technology : history and analysis / Salt, Barry. - 2. ed., 1992 : Starword, 1992. - 351 s. : kuv.
ISBN 0-9509066-2-X
Biblio, index.
- Vineyard, Jeremy
Setting up your shots : great camera moves every filmmaker should know
Studio City, CA : Michael Wiese, 2000. - 132 s. : kuv.
ISBN 0-941188-73-6
- Elokuvantaju http://elokuvantaju.uiah.fi/
Sommarboken on käännetty nimellä The summer book, Solstaden on Sun city ja Meddelande-kokoelmasta osa novelleista käännetty nimellä A winter book : selected stories.
Kaikkia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
En löytänyt kappaleen nuotteja mistään kirjasta. Voisit vielä kokeilla googlaamalla, löytyisikö internetistä nuotit. Hakulauseena voisi olla esim. "X Japan" "Crusify my love" free sheet.
Jouhet ovat hevosen pitkiä hänta- tai harjakarvoja. (Lähde: Kielitoimiston sanakirja: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80) Jouhinaru on tehty näistä karvoista.
Alla linkki Hämeen ammattikorkeakoulun sivulle, jossa kerrotaan, mistä materiaaleista köysiä, naruja ja nuoria on valmistettu:
http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/500/1110273811521/1…
Paavo Rintalasta löytyy tietoa mm. teoksissa Tarkka, Pekka Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi, 1989); Otavan kirjallisuustieto (Otava, 1990); Proosan murros (SKS 1995, sisältää teokseen Rikas ja köyhä liittyvän artikkelin) sekä erityisesti Rintalasta Ekholm, Kai Paavo Rintala, dokumentaristi - miten kirjailija käyttää lähteitä (Things to come, 1988); Rintala, Paavo, Velkani Karjalalle-teema ja muunnelmia (Otava 1982).
Lyhyt kirjailijaesittely löytyy internetistä, osoitteista http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/991111-140929.html, ja http://www.kopiosto.fi/tekijat/rintala_paavo_olavi_9301.htm. Kuvia löytynee myös näistä samoista lähteistä.
Kotiin emme toimita materiaalia, helpoin tapa on kääntyä lähikirjaston puoleen tai...
Kirjastojen ollessa suljettuina koronaviruksen takia lainattua aineistoa ei pidä palauttaa kirjaston postiluukun tai kirjanpalautusluukun kautta.
Lainat eivät eräänny 16.3. – 19.4.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Yritin kysellä tästä kollegoilta, mutta elokuva ei tuntunut tutulta. Hieman ajatus muistuttaa Salaisuuksien illallista, mutta siinä ei kerätty aarteita, vaan tutkittiin kännyköitä salaisuuksien paljastamiseksi. Löysin tällaisen vanhemman elokuvan Treasure Hunt - Aarteen etsintä vuodelta 1952, mutta juonikuvioista ei kerrota niin paljon, että saisi selville, onko tuo aarteenetsintä mukana kuvioissa. Muuten siinä on jonkin verran samaa kuin Scavenger Huntissa kuvauksen perusteella.
https://www.imdb.com/title/tt0045257/
Ehkä joku lukijoistamme osaa auttaa?
