Yksi KL-nimikirjaiminen taiteilija oli tanskalainen Karl Larsen, joka eli vuosina 1897-1977. Yhden hänen kiviveistoksensa kuva löytyy Bukowskis-huutokauppasivustolta:
https://www.bukowskis.com/fi/lots/641918
Bukowskin tai Hagelstamin liikkeistä voisi myös signeerauksesta kysyä:
http://www.hagelstam.fi/
Aaro Hellaakosken runo Peilitanssi on kokoelmasta Hiljaisuus (1949).
Runon voi lukea myös Hellaakosken runojen kokoelmasta Runot, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1961. Teoksesta on sittemmin otettu useita uusintapainoksia.
https://finna.fi/
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
Nykyisin proteiineiksi luokiteltuja aineita kuten albumiineja tutkittiin jo 1700-luvulla. Myös hiili luokiteltiin alkuaineeksi tuolloin. Ranskalainen kemisti Antoine François De Fourcroy esitti vuonna 1787 muun muassa, että eläinalbumiini ainesosina on hiiltä. Näihin kuuluivat myös kananmunien valkuaisen sisältämä albumiini.
Alankomaalainen kemisti Gerardus Johannes Mulder selvitti vuonna 1838 useiden yleisten proteiinien alkuainekoostumuksen. Hän totesi, että melkein kaikilla oli sama empiirinen kaava, C400H620N100O120P1S1. Tieteellinen käsite proteiini syntyi tämän tutkimuksen perusteella. Tällöin viimeistään oli selvää, että munanvalkuainen sisältää hiiltä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kyseessä voisi olla Taru Väyrysen teos Kissan kuolema. Kyseinen teos sijoittuu koulukotiin ja yksi päähenkilöistä on nimeltään Nitta. Eräs koulukodin työntekijöistä ihastuu Nittaan ja lopussa he lähtevät koulukodista yhdessä, mutta suoranaisesta karkaamisesta ei ole kyse.
Valvojan numerossa 1920:2 on A.M. Tallgrenin artikkeli Muinaisajan kuolinnaamioita. Artikkeli ilmestyi samana vuonna myös Söderströmin kustantamana eripainoksena, joka on saatavana Helsingin yliopiston kirjaston humanistisen tiedekunnan kirjastossa. Valvoja on saatavana Espoon Tapiolan kirjastossa. Kirjojen saatavuudet on syytä tarkistaa.
Paras hakutermi Googlessa näyttäisi olevan burial masks.
Naamioita, myös kuolinnaamioita, käsittelevä Internet-sivusto: http://www.anymask.com/historyofmask.html
Osoitteessa http://www.artmolds.com/ali/death_masks.pdf on artikkeli kuolinnaamioista.
Erittäin lyhyet maininnat muutamista maista ja niiden naamioperinteestä: http://www.nascofa.com/prod/Static?page=ac_vol19p1&seqid=0
Egyptin muumioiden...
Mitään yleissääntöä ei ole olemassa, vaan lukutaidon kehitys riippuu paljon ihmisestä itsestään. Se on kuitenkin selvää, että mitä enemmän lukee, sitä parempi lukutaito kehittyy. Lukemisen voi aloittaa helpoista valmiiksi tavutetuista kirjoista. Sitten voi siirtyä esim Keltanokka-sarja kirjoihin, joissa osa sanoista on tavutettu. Helppolukuisia kirjasarjoja voit tutkia esim. tässä osoitteessa: http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/helppolista.htm
Helsingissä on useita tanssitarvikkeita myyviä liikkeitä. Puhelinluettelon keltaisilta sivuilta löytyvät mm. seuraavat eri tanssityyleihin sopivia tarvikkeita myyvät liikkeet: Footlight Fredrikinkatu 25 puh. 09-647225 Internet http://www.footlight.fi, Ihanus Liisankatu 19 puh. 09-1354694, Piruetti Kluuvikatu 3 Internet http://www.piruetti.fi puh. 09-626447 sekä Ballerinashop Fredrikinkatu 30 puh. 09-6932430
Viron musiikista löytyy tietoja seuraavista linkeistä:
Estonia Wide Web http://www.ee/www/Entertainment/Music/welcome.html
Tuglas-seuran Viron musiikkilinkit
http://www.tuglas.fi/linkit/linkit.html
Kirjasta: Etnomusikologian vuosikirja 1991-92:
Virolaisen kansanmusiikin historialliset kerrostumat ja tyylit / Ingrid Rüütel. Helsinki, Suomen etnomusikologinen seura, 1992 http://www.libplussa.fi/
Lehtiartikkeli-viitteitä voit käydä hakemassa kirjaston neuvontapisteissä joissa voidaan tehdä haku artikkelitietokantoihin. Kirjastojen musiikkiosastoilla on myös erityisiä musiikkitietokantoja joista voi tehdä kyseisen haun. Kaupunkirjaston http://www.lib.hel.fi/musko/ tietokannat ovat maksuttomia.
Viroa koskevissa kysymyksissä palvelee myös...
Lause löytyy Tolstoin teoksesta Lapsuus, poikaikä, nuoruus; ja sieltä Lapsuus-novellin luvusta 28 "Viimeiset surulliset muistot". Lause kuuluu Arvid Järnefeltin suomentamana (1904)näin: "Ainoastaan ihmiset, jotka kykenevät voimakkaasti rakastamaan, voivat kokea myös voimakasta murhetta." A. Heinosen suomentamana (1946): "Vain ne ihmiset, jotka kykenenvät voimakkaasti rakastamaan, voivat tuntea nyös suurta murhetta." V. K. Trastin suomentamana (1959): "Vain sellaiset ihmiset, jotka kykenenvät voimakkaasti rakastamaan, voivat tuntea myös voimakasta murhetta." Esa Adrianin suomentamana (1983): "Vain väkevästi rakastamaan kykenevät ihmiset pystyvät tuntemaan myös voimakasta mielipahaa."
Tietoja ei löytynyt ainakaan seuraavista Helmet-kirjastojen opettajamatrikkeleista:
- Luokanopettajat 1990
- Oppikoulujen opettajat 1967
- Oppikoulujen opettajat 1955
- Suomen opettajisto. I : Kouluhallitus, oppikoulut, seminaarit : elämäkerrallisia tietoja (1933)
Alajärven kaupunkiin kannattaisi olla yhteydessä: koulun arkistoista tai kirjaston kotiseutukokoelmasta voisi olla hyötyä.
http://kirjasto.alajarvi.fi/
Alajärven kaupunki kuuluu Vaasan maakunta-arkiston toimialueeseen. Sieltäkin saattaisi löytyä apua:
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/vaasan-maakunta-a…
Valitettavasti en tällä kertaa pystynyt jäljittämään ohjelmaa Ylen lähettämien ohjelmien joukosta. Kollegatkaan eivät muistaneet kuvauksen mukaista ohjelmaa, ja muutkin etsintäyritykset tuottivat vesiperän. Pahoittelut!
Monissa kirjastoissa voi. Espoossa VHS-nauhojen digitointimahdollisuus on Enressen, Nöykkiön ja Sellon kirjastoissa, Oulussa pääkirjastossa. Täältä lisätietoa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa%288135%29
https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/tilat-laitteet-ja-valineet
Molemmissa kaupungeissa varaukset tehdään Varaamo-palvelun kautta. Ajan voi varata myös kirjastoista. Alla linkit Varaamo-palveluihin:
https://varaamo.hel.fi/
https://varaamo.ouka.fi/
Kaikkia tieto tai taitokursseja kannattaa hakea Ilmonetin kautta. Se on Helsingin, Espoon ja vantaan työväenopistojen yhteinen hakusivusto.
Tänä keväänä siellä ei valitettavasti ole tarjolla värjäyskursseja. https://ilmonet.fi/#fi/search/cgt=684
Erilaiset yhdistykset ja monet käsityöliikkeet järjestävät myös kursseja käsityötekniikoista, mutta valitettavasti niistä ei ole muuta yhteistä hakupaikkaa kuin netti. Kannattaa hieman kysellä kaupoissa käydessään.
Solmuvärjäyksen saattaisit oppia myös yksin tai kaveriporukassa. Hyviä ohje ja vinkkisivuja löytyy runsaasti. Aluksi kannattaa käyttää marketistakin saatavia kangasvärejä, joilla voi värjätä sekä sangossa että pesukoneessa. Kiinnitysaineeksi niille käy pelkkä ruokasuola.
Esim....
Hain Elvistä käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja Suomen kansalliskirjaston Finna-palvelusta ja niitä löytyi 37 kappaletta. Hakutuloksen pääset katsomaan tästä linkistä kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results. Haku on tehty tarkennetussa haussa käyttämällä hakuehtoa aihe: Presley, Elvis ja rajaamalla hakutulos suomenkielisiin kirjoihin.
Kollega ehdotti, että kirjat voisivat olla nämä. Ensimmäinen Ilkka Remeksen Riskiraja (2010). Alla kirjan esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen Katri Mannisen Bittitiikeri (1998). Alla esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au44706544-4833-4d31-8c42-0…
Tilly Bagshawe on julkaissut viime vuosina teoksia ainoastaan omalla nimellään ja myös tänä vuonna näyttää olevan tulossa teos The Secret Keepers. Vaikuttaisi siis, että uusia Sidney Sheldon -teoksia ei ole tulossa. Viimeisin on vuonna 2019 ilmestynyt The Phoenix.Lisätietoa:Tilly Bagshawen sivusto: https://www.tillybagshawe.com/Fantastic Fiction -sivustolta löytyy listat Tilly Bagshawen teoksista aikajärjestyksessä: https://www.fantasticfiction.com/b/tilly-bagshawe/
Emme valitettavasti onnistuneet jäljittämään laulua. Todennäköisesti jonkun omaksi ja kavereiden huviksi nauhoittama ralli, joten tietoja ei löydy mistään.Sattuisiko joku palstan lukijoista tunnistamaan kappaleen? Ehkäpä se on ollut joku opiskelijajärjestöhupailu?
Koska kirjoista ei löytynyt selvää vastausta, kysyimme purjeneulomoilta. Siellä todettiin, ettei ole yksiselitteistä vastausta. Etäisyys riippuu purjeen koosta, materiaalista ja käyttötarkoituksesta. Se voi olla esim. 70-80 cm.
Lisätietoja saa purjeneulomoista, joita Turussa on useampia.
Elokuvaa on monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Valitse HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi sanahaku. Kirjoita hakuruutuun Persona elokuvat, saat saatavuustiedot esille.
Teoksen nimellä haettaessa voit rajata hakutuloksen aineiston mukaan Rajaa/Järjestä hakua -painikkeella ruudun ylälaidasta.
