Hei,
tuota Siionin kannelta en onnistunut löytämään, mutta Hengellisiä wirsiä 2
näyttäisi olevan yksi (mutta huonokuntoinen) kappale varastokirjastossa.
Valitettavasti erittäin suppeiden luettelointitietojen vuoksi en voi olla varma
siitä että se olisi juuri oikea teos.
https://finna.fi/Record/vaari.632848
Mutta jos olet sitä mieltä että se on luultavasti oikea, niin siitä voi tehdä
kaukopalvelutilauksen kirjaston kautta. Kaukolainoista peritään 4 euron
kaukopalvelumaksu ja tilauksen voi tehdä itse suoraan oheisen linkin
takaa löytyvällä lomakkeella:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Jos tarvitset vain sivun tai pari, niin periaatteessa olisi...
40b on vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä "Toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus)." B II -luokitus on "Toinen silmä terve; määräajaksi, kunnes silmän menetyksestä kulunut vähintään 1 vuosi. Tapaukset, joissa silmäkuoppa sidekalvo- ja luomiarpien takia epämuotoinen, aiheuttaen esim. runsasta limaeritystä. Molemmat silmät vahingoittuneet, näkö huonontunut myös paremmassa silmässä. Toisen silmän näkö 0-0,3, toisen 0,3-0,5."
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Eurovision sivustolta löytyy Code of Conduct, jossa on lueteltu sääntöjä joita tulee noudattaa sekä seurauksista, joita sääntörikkomuksista aiheutuu.https://eurovision.tv/about/rules
Hakuteoksesta Nationalencyklopedin, osa 17, löytyy hiukan tietoa kirjailijasta. Tämä teos on useiden HelMet kirjastojen käsikirjastokokoelmassa.
Anne Sparren muistelmateos Alla mina hem on ilmestynyt 1993. 1985 ilmestynyt Vännen min on myös muistelmateos, se kertoo Anna Sparren ja Belgian kuningatar Astridin ystävyydestä. Molemmat kirjat löytyvät HelMet kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi .
Internetistä tietoa kirjailijasta löytyy hyvin vähän, Wikipediasta osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Anna_Sparre sekä kirjailijan teosluettelo Nordic authors tietokannasta http://runeberg.org/authors/adelswan.html .
YSA tulee sanoista yleinen suomalainen asiasanasto. YSA löytyy internetistä esimerkiksi osoitteesta: http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html YSA on suomenkielinen, kaikki tieteen- ja tiedonalat kattava yleissanasto, joka sisältää eri alojen yleisimmät termit ja se toimii apuvälineenä sekä asiasanoituksessa että tiedonhaussa. YSA:a ylläpitää Kansalliskirjasto.
Huutokauppakamarit kuten Hagelstam ja Bukowski arvioivat taide-esineitä. Hagelstamin sivuilla kuitenkin kerrotaan, että se anna arvioita 1900-luvun yksittäisistä käyttöposliiniesineistä, mutta voisit kokeilla Bukowskin verkkoarviointilomaketta:
http://www.bukowskis.com/sell#valuation_online
Bukowskis Market käsittelee arvoltaan vaatimattomien esineiden kyselyt: http://www.bukowskismarket.com/ Rekisteröityneenä asiakkaana voit mm. tehdä ilmaisen arkistohaun.
Helmet-tietokannasta löytyy myös kirja, josta voisi olla sinulle apua: Designlasin hintakirja (Poolring 2005)
http://www.helmet.fi/record=b1723537~S9*fin
Entä oletko jo katsonut nämä sivut:
http://www.astiataivas.fi/
http://www.laatutavara.com/
Katso myös huuto.netin suljetut kohteet:...
Mitään Stephen Fryn teoksia ei löydy suomen kielellä.
Tiedustelemasi "A bit of Fry and Laurie" löytyy ainoastaan Helsingin kaupunginkirjastosta, mutta ko. puheäänite on tällä hetkellä korjattavana.
http://www.helmet.fi/search*fin/afry%2C+stephen/afry+stephen/1%2C3%2C40…
Suomeksi kirjoitettuja varhaisnuorille suunnattuja vain elektroniikkaa käsitteleviä kirjoja ei tunnu löytyvän. Elektroniikkaa esitellään M.Johnsonin teoksessa "Keksijän kirja" ja jonkin verran myös David Macaulayn kirjassa "Kuinka kaikki toimii".
12-vuotias on sikäli hyvässä iässä, että kykenee ymmärtäen lukemaan myös vanhemmille suunnattuja kirjoja kuten yläasteen fysiikan kirjoja, jotka ovat useimmiten asiantuntevasti ja kiinnostavasti kirjoitettu.
Samoin kannattaa tutustua keksintöjä käsitteleviin yleisteoksiin, esimerkkinä "Kaiken maailman keksinnöt" ja tekniikan yleisteoksiin, esimerkkinä 8-osainen Tek - tekniikan tietokeskus.
Kysy lähikirjastostasi mitä kirjoja siellä on paikalla ja mihin luokkiin ne on sijoitettu. Valitettavasti...
Hei, kirjastostamme löytyy ruotsiksi oikeastaan kaikkia eri aineistolajeja, kuten kirjoja, dvdtä, cdtä, nuotteja, pelejä yms. Myös kaikista pääluokista löytyy aineistoa, sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa. Lehtiä löytyy noin 15 nimekettä (aikakauslehtiä ja sanomalehtiä, esim. Teknikens värld, Dagens Nyheter). Eniten aineistoa ruotsiksi löytyy aikuisten ja lasten kaunokirjallisuudessa sekä musiikissa, tietokirjallisuudessa painottuvia luokkia ovat matkailu, käsityö, kieli ja kirjallisuus.
Kirjastopalvelun Kirjallisuusarvosteluja -sarjan kautta pääsee käsiksi ainakin muutamaan artikkeliin ja arvosteluun André Malraux'n romaanista Toivo. Teoksen ilmestymisvuonna 1983 siitä kirjoittivat Aamulehteen Eeva-Liisa Manner 23.10.1983 ja ja Alpo Junkola 18.12.1983. Samana vuonna 10.12. ilmestyi myös Riitta Korhosen artikkeli Suomen Sosiaalidemokraatissa. Seuraavana vuonna teoksesta kirjoitti Veijo Hietala Turun Sanomissa 15.1.1984 ja vuoden tauon jälkeen 27.10.1985 teos mainitaan vielä Aamulehden artikkelissa, jonka pääaiheena on keskustelu eurooppalaisesta romaaniperinteestä Stavangerin kirjailijaseminaarissa edellisenä keväänä.
Mikäli Kirjallisuusarvosteluja -sarjaa ei ole saatavilla, artikkeleihin pääsee käsiksi myös pyytämällä em...
Suomen äänitearkisto ry:n tietojen mukaan Heartbreak Hotelin ovat
suomeksi levyttäneet Dynamite Dick (levyillä Top Voice TOP LP 525
ja Top Voice TOP LP 525 - molemmat v.1974), Lasse Velmala (levyillä
Love Records LRS 1072 ja Love Records LRLP 078 - v.1971) sekä
Jussi Raittinen (levyllä Scandia SLP 598 - v. 1974). En kylläkään
osaa sanoa, olisiko kellään heillä mitään tekemistä turkulaisen
undergroundin kanssa - Jussi Raittisella ei ainakaan.
Etsitty runo on Carl Sandburgin Nuori meri. Se sisältyy Viljo Laitisen suomentamaan Sandburg-valikoimaan Runoja (WSOY, 1956). Tämän lisäksi se on mukana antologiassa Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967). Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat sen neljännestä säkeistöstä: "He rakastavat merta, / miehet jotka sitä purjehtivat / ja tietävät kuolevansa / sen suolan alla."
Sandburg oli amerikkalainen, mutta hänen vanhempansa olivat Ruotsin Norrlannista Yhdysvaltoihin muuttaneita siirtolaisia.
Hei!
Kyselin asiaa Maanmittauslaitokselta ja sieltä vastattiin näin:
Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistörekisteriä, eli rekisteriä maapohjasta. Kiinteistörekisteristä ei siis ilmene rakennusten omistuksia. Rakennusten ja paikkojen osoitteet ovat myös eri asia kun "kiinteistön" osoite. Kiinteistön, eli maapohjan tunnisteena toimii kiinteistötunnus. Kunnat taas voivat kertoa enemmän rakennusten osoitteista.
Kuntien puoleen tai Väestörekisterikeskuksen puoleen tulisi siis kääntyä rakennusten omistustiedoissa. Alla linkki Väestörekisterin sivuille, jossa infoa rakennusten tiedoista.
https://vrk.fi/rakennustiedot
--
Ystävällisin terveisin,
Janina Liikanen
Asiakaspalvelu
Maanmittauslaitos
valtakunnallinen asiakaspalvelu: 029...
Kyseessä voisi olla Katarina von Numers-Ekmanin kuvakirja Konrad ja Kornelia (Schildt, 2010). Kirjasampo kuvailee kirjaa näin:
"Kornelialla on salainen ystävä, jonka nimi on Penttinen. Kun Kornelia oli pikkuinen tyttö, Penttinen asui vaatekaapissa. Nyt he asuvat yhdessä. Ennen kuin he lähtevät töihin he juovat kahvia ja syövät paahtoleipää, jonka päällä on tomaattia, ja Penttinen kuuntelee, kun Kornelia lukee aamun lehden ääneen. He ovat maailman parhaat ystävykset! Mutta mitä tapahtuu, kun vastapäiseen taloon muuttaa Konrad? Hän on kiltti ja osaa korjata ihan kaiken, niin kuin vaikka rikkinäisen leivänpaahtimen, mutta sepäs saa Penttisen mököttämään.
Kornelian elämän tärkein henkilö on Penttinen. Näin oli jo silloin, kun Kornelia...
Vuodenaikoihin liittyviä runokirjoja on kyllä, voit selata niiden tietoja verkkokirjastossa. Tämän tyyppistä asiaa saattaisi olla myös vanhoissa aapisissa. Niitä kannattaa tulla selaamaan kirjastoon, mutta tästä linkistä voit katsoa myös niiden tietoja.
Ehkä kannattaisi selata myös vuotuisjuhlista kertovia teoksia kuten Suomalaiset juhlat, Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, Merkillisiä päiviä tai Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt.
Voisit tutustua myös Novellin vuodenajat -teokseen.
Wikipedian mukaan aluekoodi 1 tarkoittaa Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Suomi ja muu Eurooppa kuuluu alueeseen 2. Aluekoodeja voi joissakin laitteissa muuttaa, mutta usein muuntokertoja on rajoitettu. Saat lisätietoa aluekoodeista Wikipediasta osoitteesta www.wikipedia.org syöttämällä hakukoneeseen termin "aluekoodit".
Orimattilan kirjastossa kysymääsi kirjaa (,jonka nimi kokonaisuudessaan on Kunniamme päivät: Suomen sota 1939-40 kuvina ja päämajan tilannetiedoituksina / toimittanut Maan turva ; [toimittanut Toivo Rautavaara ja Juhani Konkka]) ei ole, mutta monista kirjastoista eri puolilta Suomea se löytyy. Voit saada kirjan kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Saragossa Band -nimisen yhtyeen levyjä on Suomen kirjastoissa niukasti: Bändin kappale nimeltään "Zabadak" on vinyylilevyllä "World disco 2 : 14 discohits from ariola" ja levy sijaitsee Kuortin kirjastossa (Savotta-kirjastot). Kappale "Rasta man" on vinyylilevyllä "Reggae : 16 original hits, 16 originals stars", levy sijaitsee Suomussalmen kunnankirjastossa (Kainet-kirjastot). Levyjen kaukolainapyynnön voit tehdä omassa kirjastossasi.
Yhtyeen CD-levyjä on kyllä myytävänä Internet-verkkokaupoissa.
