Geeneistä ja perinnöllisyydestä olevaa tietoa voit etsiä esimerkiksi näistä kirjoista:
Viranta-Kovanen, Suvi: Elämä. Ursa, 2010 (vastauksia kysymyksiisi: sivu 28 Elämä kehittyy - koko kappale)
Biologia. Geeni ja biotekniikka (Ulmanen, Tenhunen, Ylänne), WSOY, 2004 (vastauksia kysymyksiisi: s. 66-
Bios. 2, Solu ja perinnöllisyys (Happonen, Holopainen, Sotkas jne), WSOY, 2008 (vastauksia kysymyksiisi: luku 11 perinnöllisyys, s. 86-
Ulmanen, Ismo: Geeni, WSOY, 1995
Kääriäinen, Helena: Sinun geenit ja minun, WSOY, 2002
Kiehtovat geenit (toim. Maarit Jokela, Mirkka Oja-Leikas, Meri Rova), Duodecim, 2017
Nurse, Paul: Mitä on elämä? : viisi askelta biologian ymmärtämiseen, Otava, 2021
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista :...
Kyseessä voisi olla V.C. Andrewsin teos Pimeyden kukat (Flowers in the attic), jonka julkaisi suomeksi WSOY vuonna 1986. Kirjan kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1351
Helsingin kaupunginarkistossa (http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html) kerrottiin, että heidän tiedostoistaan vastaus kysymykseen varmaan löytyy, mutta se vaatii laajemman tiedonhaun jota varten täytyisi mennä sinne paikan päälle. Arkiston tutkija oli sitä mieltä, että kannattaa kuitenkin vielä kysyä suoraan SPR:sta koska heidän toimintakertomuksistaan tieto pitäisi löytyä. Myös kiinteistövirastosta (http://www.hel.fi/kv)
tai pelastuslaitoksesta (http://www.hel2.fi/pel/) voisi saada lisätietoa aiheesta.
HelMet-kirjastojen asiakkailleen tarjoamaan maksuttomaan Naxos Music Library -palveluun kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero, siis kortista löytyvä pitkä, kakkosella alkava numerosarja. Nelinumeroista tunnuslukua sen sijaan ei tähän palveluun tarvita. Kirjastokortin numero syötetään ilman tyhjiä välejä.
Palvelussa voi olla kirjautuneena kerrallaan 30 kuuntelijaa. Mikäli tuo määrä on täynnä, palveluun ei pääse sisälle. Palvelun käyttöön on ohjeet HelMet-sivun kohdassa "ohjeita", johon on alla suora linkki. Sivulla on myös linkki Naxos-palveluun.
Toivottavasti kirjautuminen nyt onnistuu ja pääsette nauttimaan musiikista.
http://www.helmet.fi/search*fin/8
Näillä tiedoilla en valitettavasti osaa sanoa, mitä on tapahtunut. Kyse on voinut olla lyhytaikaisesta verkko-ongelmasta. Suosittelen, että yrität uudelleen ja jos omat tietosi eivät sittenkään aukea, lähetä palautetta Helmet-sivun Palaute-osoitteeseen.
Asiasanat musiikkiteatteri, musikaalit ja musiikkinäytelmät ovat kaikki valideja asiasanoja. Haettaessa verkkokirjastosta asiasanalla musiikkiteatteri ja rajataan haku tietokirjoihin hakutulos on niukka eli neljä kappaletta, esimerkkinä Tiia Aarnipuun: Sinivalkoisissa höyhenissä : Suomalainen drag. Musikaalit asiasanalla haettaessa saadaan tietokirjoja seitsemän kappaletta esimerkkinä: The Rocky Horror picture show FAQ. Musiikkinäytelmät asiasanalla hakutulos on myös niukka eli kolme tietoteokseksi luokiteltua kirjaa.
Suosittelen vielä vierailemaan pääkirjastomme musiikkiosastolla, missä voidaan asiantuntijoiden kanssa tutkailla asiaa tarkemmin ja mahdollisesti tilata teoksia myös muista kirjastoista.
Pääministeriyden aikana syntyneitä lapsia on ilmeisesti vain Lipposella. Esko Aholla ja muilla nuorilla pääministereillä lapset olivat jo syntyneet ennen virkaan astumista.
Tosin asiaa on hankala selvittää, sillä päämiesten lapset tulivat YLEn jutun mukaan julkisuuteen vasta 1990-luvulla https://yle.fi/uutiset/3-9875265.
Eduskunnan Kansanedustajat- tiedoissa vain muutamalla on maininta lapsista. Nykyiset kansanedustajat https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/nykyiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx ja Entiset kansanedustajat 1907-2014 https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx.
Suomen pääministerit 1917- 2018 https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_p%C3%A4%C3%A4ministereist%C3%A4.
Valitettavaa, että odotettu uutuus viipyy.
Tarkemman syys selvittämiseen tarvitsisin hieman lisätietoja.
Syitä viipymisiin voi olla monia:
teosta ei julkaistukaan aikataulussa,
teoksen "painos" on loppu kustantajalta,
teoksen esitysoikeudet kirjastoille eivät saapuneetkaan samalla kuin itse teos
ynnä kaikki inhimilliset erehdyksen mahdollisuudet meidän, tavarantoimittajan, kuljetusliikkeen, kustantajan ja mahdollisen maahantuojan välillä.
Toivottavasti dvd saapuu pian lainattavaksi.
Jokainen kirjasto päättää kokoelmapolitiikastaan itsenäisesti, joten tätä kannattaa kysyä Ruskosta. Yhteystiedot löytyvät täältä, https://rusko.fi/vapaa-aika-ja-hyvinvointi/kirjastopalvelut/ Ruskon kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin, joten ruskolaiset voivat lainata myös kaikkien muiden Vaski-kirjastojen aineistoa, https://vaski.finna.fi/?lng=fi
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyviä teoksia voit hakea aiheeseen liittyvillä hakusanoilla. Näitä voisivat ainakin olla "sörnäinen", "karjanhoito" ja "kartanoelämää". Tässä esimerkkinä kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa teosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2228315?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2032045?lang=fin
Kaunokirjallisista teksteistä mieleeni tulee Enni Mustosen Syrjästäkatsoja-sarja.
Korvaamaton antologia on Yrjö A. Jäntin toimittama Suomen sana (WSOY 1963-1967). Tämä suurteos sisältää suuren määrän sellaisia kirjoituksia, joista voisi olla hyötyä tietokirjasi suhteen. Suosittelen varaamaan ensin teoksen hakemisto-osan (osa 24).
Uusi nainen -lehti on luettavissa...
Kyseessä on Viljo Kajavan runo Satakielelle kokoelmasta Luomiskuut (1939).
Runoja voi etsiä monesta paikasta. Googlettamisesta on usein apua - niin oli tämänkin runon löytämisessä. Alla muutama esimerkki.
Moniin kirjastotietokantoihin on "avattu" runonkokoelmien sisältöä, jolloin niistä löytyy runot nimen ja usein myös alkusäkeen avulla. Tällöin runot löytyvät helposti esimerkiksi Finna-hakupalvelusta https://finna.fi/.
Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tuottaman käännösrunoaiheisen viitetietokannan avulla.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) klassikkotietokannassa on useiden suomalaisten runoilijoiden teoksia:
https://kaino.kotus.fi...
Helsingin yleisissä kirjastoissa yhden tulosteen hinta on 0,40 €, riippumatta paperin koosta tai siitä, onko tuloste värillinen vai mustavalkoinen. Jos kukin kuva on eri paperilla, tulosteidesi hinnaksi tulisi yhteensä siis 7,20 €.https://helmet.finna.fi/Content/tulostaminen-ja-asiakastietokoneet
Flaamin kirjakieli on sama kuin hollannin kieli. Flaamin puhekielikin eroaa hollannista vähemmän kuin suomenruotsi riikinruotsista. On mahdollista, että flaamin kielen oppikirjoja on olemassa, mutta niiden jäljille ei valitettavasti pääse internetin kautta. Suomen kirjastoissa niitä ei ole. Sinun täytynee tyytyä hollannin kielen kursseihin.
Kiintoisia linkkejä internetistä kuitenkin löytyy. Suosikkeihin kannattaa lisätä Suomen yleisten kirjastojen etusivu http://www.kirjastot.fi, josta voit valita tiedonhaun ja haluamasi hakupalvelun (AltaVista, Fast jne.), josta löytyy hakusanalla flemish esim. osoite http://www.vl-brabant.be/website Ulkomaalaiskirjaston maahakemisto on myös kiintoisa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -World Info
Vuoden 1996 painos on samansisältöinen vuosien 2000 ja 2002 kanssa eli painokset 5-7 ovat samanlaiset. Tätä teosta on hankittu moniin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Voit varata sen soittamalla kirjastoon tai tekemällä varauksen Helmetin kautta (www.helmet.fi).
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lorua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Voit kirjoittaa tietoja lorusta kommenttina tämän vastauksen perään.
Tämäntyyppisiä kysymyksiä on kysytty aiemminkin etätietopalvelussa. Voit etsiä vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta asiasanalla kirjastot tai kirjastoala. Samoilla asiasanoilla voit katsoa vaikkapa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/.
Kirjastot-fi sivuston kautta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=221 löydät mm. kirjastolain- ja asetuksen, opetusministeriön sivuston kirjastotoimesta sekä kirjastopoliittisen ohjelman.
Tässä muutamia esimerkkejä teoksista, joita kannattaisi katsoa:
- Kirjastopoliittinen työryhmä: Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 - työryhmän muistio, 2001
- Kirjasto muutti elämäni - kirjasto mukana elämässä / toim. Jaakko Korpisaari ja Maisa Lovio, 2000
-...
Moi!
www.ii2.org-sivustolle ei enää pääse Lumon kirjaston asiakaskoneilta koska Vantaan oppilaitosten koneilla (Lumon kirjasto on samassa tietoverkossa kuin Lumon lukio) on alettu tehdä tietoliikennesuodatusta eli osalle sivustoista ei enää pääse koulujen ja meidän tapauksessa myöskään kirjaston asiakaskoneilta.
Yleensä nämä poissuodatetut sivustot ovat sivuja, jotka sisältävät esim. aseita, väkivaltaa, pelaamista tai pornoa koskevia aiheita. Samalla suodatuksessa valitettavasti suljetaan pääsy myös joillekin sellaisille sivustoille, jotka eivät sisällä em. aineistoja. ii2.orgin kohdalla on käynyt juuri näin.
Olemme jo kysyneet voisiko ii2.orgin kohdalla suodatuksen poistaa, mutta toistaiseksi vastaus on ollut kielteinen eli...
Suomen käsityön museosta kerrottiin, että heidän tietokantojensa avulla voisi olla mahdollista löytää kuva ryijystä. He tarvitsevat kuitenkin lisätietoja esimerkiksi ryijyn iästä. Voit ottaa yhteyttä Suomen käsityön museon amanuenssiin Riitta Salmenojaan (riitta.salmenoja@jkl.fi). Suomen käsityön museon Internet-sivut löydät täältä:
http://www.craftmuseum.fi/yhteys.htm
Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu Valkeakosken sanomia mihinkään yksikköön, ei myöskään Espoon, Vantaan eikä Kauniaisten kirjastoihin. Lehti tulee Yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan, sitä voi pyytää luettavaksi Yliopiston pääkirjastossa (Unioninkatu 36). En osaa sanoa, miten tuoreina lehdet siellä ovat saatavissa. Valkeakosken sanomilla on myös verkkoversio osoitteessa http://www.valkeakoskensanomat.sps.fi/ .