Luokka 86.53 Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä ja luokka 829 Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmässä on Amerikan englanninkielisen kirjallisuuden historian ja tutkimuksen luokka. Ihan oikea luokka siis ja sinne tuo Millerin teos kirjastoissa onkin sijoitettu.
Espoo, Kauniainen ja Vantaa tosiaan käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusta, Helsinki - historiallisista syistä - omaansa. Vaikka kaikki samaa HelMet-kirjastoa ovatkin.
Molemmat luokitusjärjestelmät löytyvät verkosta ja linkki niihin HelMetin Muut hakutavat -osiosta.
HelMet Muut hakutavat
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/i
Henry Miller's book of friends HelMetissä
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=miller+book+of+friends&searchs…
Verkko YKL
http...
Sekä Rikhardinkadun kirjastossa että Pasilan kirjastossa on Iltasanomat ja Iltalehti viime viikonlopulta. Pasilassa säilytetään lehdet pysyvästi ja Rikhardinkadun kirjastossa kuluvan kuukauden ja kuusi edellistä kuukautta.
Isänsä jalkapallokentältä hakeva Kaarina-tyttö esiintyy Bengt Anderbergin kirjassa Satu pienen pienestä tytöstä (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kuvitus on Jan Mogensenin.
Kiinaksi vene on 船 (chuán). Merkin nk. radikaali eli vasemmanpuoleisin osa 舟 (zhōu) on kehittynyt varhaisemmista venettä tarkoittavista merkeistä. Ne puolestaan ovat olleet piktogrammeja eli kuvia, ja esittäneet bambulauttoja ja jokiveneitä. Kaikkein vanhimmissa oraakkeliluista ja pronssiesineistä löydetyissä merkeissä on selvästi nähtävissä kiinalaislle veneille tyypillinen suora keula ja pyöristyvä pohja.
Suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille Cecilia Lindqvistin teosta Merkkien valtakunta (WSOY 1991), joka käsittelee siis nimenomaan kiinalaisten kirjoitusmerkkien alkuperää ja historiaa.
Oiva verkkosivusto kirjoitusjärjestelmisä kiinnostuneille on englanninkielinen http://www.ancientscripts.com
Suomeksi tietoa löytyy esim....
Petunjauhattaja-runo sisältyy Heikki Asunnan runokokoelmaan Sudenmarja (1950).
Teos kuuluu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Putouksen kaudet 1-5 on julkaistu DVD:llä, ja ne löytyvät lainattaviksi useiden eri kirjastojen kokoelmista.
Ne on julkaissut Scanbox Entertainment Finland Oy. Heiltä voi tiedustella julkaistuun materiaaliin liittyviä asioita.
https://www.scanbox.com/fi/
Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalta löytyvät ainakin paikat Lindqvist, Blomqvist ja Nyqvistinalapuoli. Niistä kaksi ensimmäistä ovat talonnimiä, viimeisin pellon nimi.
Nimisampo yhdistää Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkiston ja Maanmittaushallituksen paikannimirekisterin. Palvelu on vapaasti käytettävissä.
https://nimisampo.fi/fi
Vantaan paikannimiin ja niiden historiaan voi tutustua myös ainakin kirjassa:
Kepsu, Saulo
Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö
Helsinki, 2005
Lähestyin Suomen Pankin rahamuseota ja intendentti Jaakko Koskentola vastaa seuraavaa:"Kiitos hyvästä kysymyksestä! Tuona aikana Suomen Pankista lähetettiin setelit 100 kappaleen nipuissa. Tässä yhteydessä on hyvä myös ottaa huomioon, että mikäli teatteriesityksessä käytetään markkasetelien kopioita kuvaamaan aitoja seteleitä niin kopioiden on oltava 50 % suurempia tai pienempiä kuin alkuperäiset setelit ja niiden on oltava yksipuolisia. Kopioiden käyttöön on myös aina kysyttävä erikseen lupa Suomen Pankilta (info@bof.fi). Tämä siitä huolimatta, etteivät markat enää ole virallisia maksuvälineitä."Suomen pankin rahamuseon verkkosivut: https://www.rahamuseo.fi/
Tämä onkin laaja tehtävä. Ehkä parhaiten löydät vastauksen Osmo Jussilan kirjasta Suomen poliittinen historia 1809-1999 (3.uud.p. 2000). Aiheesta ovat toki kirjoittaneet muutkin, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan linkistä HAKU voit kokeilla asiasanoilla POLIITTINEN HISTORIA ja SUOMI, tuloksena on 930 viitettä PIKI-kirjastoissa! Viljo Rasila on kirjoittanut teoksen Suomen poliittinen historia 1809-1975 (2.p. 1980) ja A.L. Puntila puolestaan kirjan Suomen poliittinen historia 1809-1966 (6.p. 1977), mutta Jussilan kirjan avulla pääset lähemmäksi nykyaikaa. Jos tarvitset vielä tarkempaa tietoa, voit pyytää kaukolainaksi kausijulkaisua Ajankohta: poliittisen historian vuosikirja, siitä on jo ilmestynyt vuosi 2003, ja...
Emme löytäneet varmaa tietoa asiasta, mutta veikkaisimme Carl Orffin sävellystä "Carmina Burana". Sitä on käytetty usein erilaisten tv-ohjelmien ja mainosten taustamusiikkina. Voit itse tarkistaa asian Youtuben kautta osoitteessa http://www.youtube.com . Youtubesta löytyy lukuisia versioita kyseisestä kappaleesta.
Toinen epätodennäköisempi mahdollisuus voisi olla Beethovenin 9. sinfonian loppuosa "Oodi ilolle". Sävellys löytyy Youtubesta hakusanalla "An die freude".
Osoitteessa http://www.helmet.fi kirjoita hakukenttään kaksi tähtimerkkiä ** ja valitse pudotusvalikosta Äänikirjat. Näin saadun tuloksen (n. 8200 tietuetta) voi järjestää relevanssin, julkaisuvuoden ja teoksen nimen mukaiseksi valitsemalla ylhäältä.
Jos haluat rajata hakua enemmän, kokeile Tarkenna hakua -vaihtoehtoa, valitse pudotusvalikosta äänikirjat, aineisto -pudotusvalikosta esim. CD -levy tai Kasetti ja Kieli -pudotusvalikosta sopiva kieli. Hakutuloksen voi rajata koskemaan vain tietyn kirjaston kokoelmaa, mutta lieneekö se tarpeen koska toisten kirjastojen aineiston saa omaan kirjastoon tekemällä varauksen.
Ei tarvitse olla virallista tutkintoa, mutta se saattaa helpottaa töiden saantia. Suurin osa kustantamoista valitsee kääntäjänsä käännösnäytteiden kautta. Niitä voi tarjota aktiivisesti eri kustantamoihin, jos mielii kääntäjäksi. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy paljon lisätietoa. Siellä kerrotaan, että heidän jäseninään olevilla ammattilaisilla suurimmalla osalla on ylempi korkeakoulututkinto esim. käännöstieteestä tai vaikka filologiasta. Alalla työskentelee myös muuta kautta ammattitaidon kartuttaneet.
Alla linkki alan liiton sivuille, sieltä löytyy runsaasti tietoa vaatimuksista:
Kääntäminen ja tulkkaus - Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (sktl.fi)
Runo sisältyy kokoelmaan Wordsworth: Runoja (1949, suom. Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen). Sitä on saatavilla useista kirjastoista.LinkkiFinna.fi: https://finna.fi/Record/helle.88325?sid=4880745021
Puk tulee apuun löytyy Pöytyän kunnan Yläneen kirjastosta, jossa se on varastossa. En ikävä kyllä osaa sanoa aikooko Yläne poistaa kyseisen kirjan, mutta ainahan asiaa voi sieltä tiedustella.
Jos voit vaikka soittaa Yläneen kirjastoon (02) 4810 324,
tai kysyä s-postitse: ylaneenkirjasto@poytya.fi
Seutukunnalla näyttää olevan ainoastaan neljä Puk-sarjaan kuuluvaa kirjaa eli kokoelma on epätäydellinen, joten mahdollinen poisto saattaa olla jossain vaiheessa ajankohtainen.
Ei valitettavasti ole yhdessäkään kirjastossa. Jos haluat hankkia sellaisen, sopiva paikka voisi olla Kallion Retro -niminen liike Helsingin Kalliossa:
http://www.kallionretro.kotisivukone.com/
Hei!
Kyynelmänty eli himalajanmänty kasvaa luonnonvaraisena Himalajan vuoriston viileissä osissa. Sen korkeus on noin 50 metriä. Internetistä löytyy hyviä kuvia kyynelmännystä, sivu http://www.biopix.biz/kyynelmaenty-pinus-wallichiana_photo-69982.aspx
En ole löytänyt mitään tarinaa kyynelmännyn nimestä, mutta veikkaisin, että nimi johtuu puun ulkonäöstä.
"Jori" on nimestä Georg tehty "suomennos" lähinnä siltä pohjalta, miten ruotsinkieliset tuon kansainvälisestikin yleisen nimen ääntävät. Esimerkiksi suositun suomalaisen laulajan ja säveltäjän Georg Malmsténin nimestä käytetään puhekielessä usein muotoa "Jori Malmsten" tai "Molli-Jori".
Jori on suhteellisen nuori nimi, vuoden 2012 loppuun mennessä sen nimisiä oli ehtinyt olla 1740. Aikaisemmin Georgin vastine on meillä ollut tavallisimmin Yrjö, hiukan harvemmin Yrjänä, Jyrki ja Jyri. Js. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jori
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
