Celene-nimestä on monia muunnelmia. Suomessa Selina on ollut käytössä jo 1800-luvulta. Nimestä tiedetään myös muodot Celina, Seliina, Selena ja Selene. Nimen alkuperästä on ainakin kaksi eri tulkintaa. Nimi on voitu johtaa kreikan kielen kuuta tarkoittavasta sanasta seléenee tai lähtökohtana on voinut olla ranskan kielen taivasta tarkoittava sana caelum. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston ylläpitämästä nimipäiväalmanakasta ei löydy nimeä Celene eikä mitään sen suomalaisia muunnoksia, mutta epävirallisella www.etunimet.net-sivustolla Selenan nimipäivää ehdotetaan vietettäväksi 22.7.
Nimeä Minere ei löydy kotimaisista eikä englantilaisista nimikirjoista eikä myöskään internetin erilaisilta suomen- tai englanninkielisiltä...
Kysymäsi teos löytyy Helmetistä ainoastaan ruotsiksi nimellä Djungeln är neutral (kääntänyt Torsten Blomkvist), mutta se on tällä hetkellä korjattavana.
HELKA-tietokannan mukaan teos löytyy englanniksi Museoviraston kirjastosta, mutta sitä ei anneta kotilainaan. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät internetistä osoitteesta:
http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kyllä teos
-Uusia ulottuvuuksia kankaanpainantaan: kankaanpainamisen värimenetelmiä, 1992.
Asiasanalla painomenetelmät löytyy lisäksi:
-Desmet, Anne: Handmade prints: an introduction to creative printmaking without a press, 2000
-Forss, Maija: Värimenetelmät: värjäys, maalaus, kankaanpainanta, 2000
-Ehrström, Eric: Taidekäsityö, teknillinen opas, 1998
näiden teosten lähdeluettelosta voisi löytyä lisäksi hyviä lähdeteoksia.
Kankaanpainannan historiasta löytyy teoksia:
esim. -Hannusas, Susan: Morsinkovärjäys: historiaa ja kokeiluja, 1997
-Sisefsky, Jan: Värjärin kirja, 1984
Asiasanalla väriaineet löytyy:
-Forss, Maija: Tekstiilivärjäyksen uusia tuulia, 1993
asiasanoilla työsuojelu ja väriaineet löytyy...
Kotkan Hovinsaaren Wahlroosin makkaratehtaasta ei löydy historiikkia. Marja Lavin kirjoittamassa kirjassa Rakas vanha Hovinsaari on kahden sivun mittainen Paavo Wahlroosin kirjoitelma Wahlroosin makkaratehtaasta. Kirja löytyy Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmista. Paavo Wahlroos asuu Kotkassa ja mm. Hovinsaari-seura on saanut häneltä suoraan tietoja ja valokuvia makkaratehtaasta.
Suomalaista kansanperinnettä käsitteleviä kirjoja ovat esim. Matti Sarmelan Suomen perinneatlas (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1994), Suomalaiset uskomustarinat, tekijänä Elina Ranta (WSOY 1996) ja Lauri Simonsuuren toimittamat Kansa tarinoi: tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta (Gummerus 2006) sekä Myytillisiä tarinoita (Suomalaisen kirjallisuuden seura (1999).
Tarinoita kummituksista löytyy Pienestä kummituskirjasta, toimittanut Kati Lampela (SKS 2006) ja kirjoista Kuollut kulkee, toimittanut Anneli Kanto (Gummerus 2008), Kuu paistaa, kuollut ajaa: aavetarinoita, toimittanut Eija Timonen (SKS 1984) ja Aaveriekkoja: lappilaisia tarinoita ja kummituksia, koonnut Pentti Harjumaa (Lapin yliopistokustannus 2008) ....
Kyseessä on kaiketikin lastenlaulu "Manne mato", joka alkaa juuri noin: "Manne mato myllertää mullassa niin yksinään. Mutta kohta saakin se toisen madon vierelle..." Laulu löytyy Eeva Alhon ja Soili Perkiön lastenlaulukirjasta "Laulun aika: Pööpötien laulukirja" (WSOY, 1988, ISBN 951-0-14214-X). Teoksesta löytyvät myös leikin ohjeet.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1325172805&ulang=…
http://helmet.fi/search~S9*fin?/tlaulun+aika/tlaulun+aika/1,8,10,B/fram…
http://helmet.fi/search~S9*fin/
Adolf Hitlerillä oli käytössään Junkers Ju 52-tyypin lentokone jo kampanjoinnissaan vuonna 1932, ennen valintaansa valtakunnankansleriksi. Tämän koneen rekisterinumero oli mitä ilmeisimmin tuo mainittu D-2201, kutsumanimenään ”Bölke”. Pian kansleriksi valintansa jälkeen vuonna 1933 Hitler sai käyttöönsä uuden, henkilökohtaisen Immelmannin mukaan nimetyn Junkers Ju 52-koneen, jonka numero oli D-2600. Tässä yhteydessä alkoi myös Hitlerin ja hänen henkilökohtaisen lentäjänsä Hans Baurin yhteistyö, joka kesti aina vuoteen 1945 saakka.
Vuonna 1939 Hitlerin henkilökohtaiseksi lentokoneeksi vaihtui Focke-Wulf FW 200 Condor.
Hitlerillä sekä hänen lähipiirillään oli 1930-loppupuolella sekä koko toisen maailmansodan ajan käytössään varsin laaja...
Thomas Brezinan saksankielinen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.thomasbrezina.com/. Sivun oikeasta laidasta kohdasta Coole Infos löydät linkin englanninkielisille sivuille. Sivun alalaidasta löytyy painike Kontakt. Siitä voit lähettää viestin Brezinalle. Viesti menee internetsivuja ylläpitävälle toimitukselle, joten ihan henkilökohtaista viestiä ei voi lähettää. Voit kirjoittaa englanniksi. Suomen kielestä en mene takuuseen.
Thomas Brezinasta on usein kysytty tietoa Etätietopalvelussa. Aiemmat kysymykset ja vastaukset löytyvät osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakuruutuun: Thomas Brezina ja paina Hae-painiketta.
Hei,
Emme ole valitettavasti onnistuneet löytämään vastausta kysymykseesi tiedusteluista huolimatta. Mikäli vastaus vielä löytyy, otamme sinuun yhteyttä. Tietäisikö joku lukijoistamme vastauksen?
Helmet-haun ohjeissa kohdassa "Kohdistimet" kerrotaan, että tietyn kustantamon teokset saadaan esille kohdistimella n. Sanahaku n:siltala antaa tosin vähän muutakin, mutta alkuun listautuu Siltalan julkaisemat teokset http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%3Asiltala&searchscope=9&m=&l…
Marjo Heiskasen kirja Idiootin valinta on tulossa kirjastoihin. Varauksen voi jättää Helmet-haussa heti, kun listaus kirjastoista ilmenee haussa.
Helsingin kauppakorkeakoulun Helcat-haun mukaan kirja Osakassopimukset / Antti Hannula, Matti Kari, Julkaistu: Helsinki : WSOYpro, 2007 on paikalla tällä hetkellä Helsingin kauppakorkeakoulun yleiskokoelmassa. https://finna.fi
Helexon Mix -tietokannan mukaan kirja käsittelee seuraavia aiheita:
Sisällys:
Osa 1. Yleistä osakassopimuksesta
- Osakassopimus: omistajien sopimus
- Osakassopimukset eri tilanteissa
- Osakassopimusten erityiskysymyksiä
Osa 2. Osakassopimusten sisältö
- Osakassopimusten keskeinen sisältö
- Määritelmät, osapuolten tavoitteet ja olettamat
- Päätöksentekoa ja hallintoa koskevat ehdot
- Rahoitusta, omistusta ja sen hallinnoimista koskevat ehdot
- Sopijapuolten henkilökohtaiset velvollisuudet
- Osakkaiden ansainta...
Kirjoja syntymästä:
Robberecht, Thierry: Tyttö joka tahtoi takaisin äidin vatsaan
Janouch, Katerina: Mistä on pienet vauvat tehty?
dePetigny, Aline: Sauli saa pikkusiskon
Douglas, Ann: Ennen kuin synnyit: tarina sisäpuolelta
Höjer, Dan: Tervetuloa meille, vauva!
Shields, Gillian: Kaunis pikkuveli
Gliori, Debi: Mistä tuo vauva tulla tupsahti?
Möller, Liller: Näin tehdään lapsia
Svensson, Thomas: Vallaton vauva, Villit vauvat vatsassa, Vallaton vauva tulee kotiin
Andreae, Giles: Äidin vatsassa on talo
Moost, Nele: Vauveli kasvaa äidin vatsassa
Bourgeois, Paulette: Franklin saa pikkusiskon
Kirjoja kuolemasta:
Jeffs Stephanie: Reeta
Franzon, Päivi: Surusaappaat
Issakainen, Tytti: Atte ja Anna: toivo kantaa: kun meillä on suru
Nilsson, Ulf:...
TV2:n TV-arkistosta saatiin tieto, ettei heillä ole ohjelman musiikki-ilmoituksia. TV-ohjelman osia kuunnelleen kollegan mukaan niissä ei ollut yhtenäistä tunnusmusiikkia.
Radioarkiston mukaan radio-ohjelman musiikki-ilmoitukset (Teosto-ilmoitukset) on siirretty Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistoon ELKA:an, josta tiedonhaku maksaa 60 euroa tunti + mahd. kopiointikulut erikseen. Asioiminen ja tutkiminen sekä neuvonta on maksutonta.
Ylessä ei siis enää vaikuta olevan dokumentteja, joista musiikin yksityiskohdat selviäisivät, vaan tieto olisi etsittävä ELKA:sta http://www.elka.fi/.
Eräs Ylen levystön työntekijä muisteli, että tunnus olisi ollut Telemannia, mutta ei osannut kertoa tarkempia tietoja.
Kun haluat aloittaa autourheilun harrastamisen,
etsi oman alueesi seuran yhteystiedot ja ota heihin yhteyttä.
Suomen radoista kuorma-autot soveltuvat ainoastaan
Alastaroon ja Kemoralle.
Suomalaisia rata-autoilu linkkejä:
http://www.racetrucksfinland.fi
http://www.akk-motorsport.fi/
http://www.alastaro.fi/moottorirata/
http://www.alastarotruckrace.fi/2004/index2.htm
FIA european truck racing cup-säännöt 2004:
http://www.fia.com/sport/Regulations/truckregs.html
FIA european truck racing cup-kisakalenteri 2004:
http://www.fia.com/sport/Championships/Secondary/2004/truck.html
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.Meillä Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona.
Vuoden 2000 suomalaiseen kalenteriin tuli muoto Aada 16.12, jolloin myös ruotsinkielisessä almanakassa Ada siirtyi tälle päivälle.
Veeti ja Veetu ovat Fredrikin ja Ferdinandin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen...
Ainakin allaolevissa kirjoissa on kuvia ja tietoa hiiristä:
- Suomen nisäkkäät / Anders Bjärvall & Staffan Ullström
- Suomen nisäkkäät 1 ja 2 / toimittanut Lauri Siivonen
- Suuri Pohjolan nisäkäskirja / teksti: Torkel ja Elisabeth Hagström
Alla olevalta Helsingin yliopiston oppimateriaalisivustolta löytyy kuvat ja tietoa Suomen nisäkkäistä, mm. rotista ja hiiristä:
http://www.helsinki.fi/project/biologian-oppimateriaalit/pdf/7-2-5-nisa…
Voyager on lisensoitu maksullinen ohjelma, joka on käytössä tieteellisissä ja ammattikorkeakoulujen kirjastoissa, sitä ei voi asentaa yksittäiselle koneelle ilman lisenssiä. Ohjelman käyttöä opetetaan siinä kirjastossa, missä ohjelman sovellus on käytössä, samalla tavalla kuin yleisissäkin kirjastoissa käytössä olevia ohjelmia. Mitään oppikirjaa asiaan ei ole.
Jotta voisit kunnolla oppia käyttämään Voyageria, pitää ohjelmassa olla asiakasrekisteri. Ainoa tapa oppia asiaa on hakeutua harjoittelijaksi sellaiseen kirjastoon, missä Voyager on käytössä. Opit kuitenkin parhaiten käyttämään ohjelmaa aidoissa tilanteissa.
El Pais sanomalehti on tilattu Helsingin kaupunginkirjaston Pääkirjastoon, mutta sitä ei tosiaan säilytetä kuin 3 kuukautta. Lehti tulee myös Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoon http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ , jossa sitä säilytetään vain kuluva viikko. Yliopiston Pääkirjastoon http://www.lib.helsinki.fi/ on El Pais kuitenkin tilattu mikrofilminä. Voit tarkistaa lehden tilanteen Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta http://finna.fi (
Helka tietokannasta El Pais saadaan esille haulla: pais ja hakutyypiksi valitaan lehden nimi).
Sanomalehtien vanhoja vuosikertoja voi lukea mikrofilmeiltä Helsingin kaupunginkirjastossa. Aamulehden vanhoja vuosikertoja ei kuitenkaan löydy mikrofilmeiltä http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36). Lisätietoja Kansalliskirjaston
sivuilla http://www.kansalliskirjasto....det.html
Aumulehden numerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi/Pi...ffs=1230
