Suomen ensimmäinen lainakirjasto, Vaasan Lukukirjasto aloitti toimintansa Vaasassa jo 1794, https://vasaensis.vaasa.fi/ekirjasto/fi/exhibits/show/vaasan-lukukirjas…. Lukukirjastoa pidetään suomalaisen yleisen kirjastolaitoksen alkuna, vaikka se ei ollutkaan nykyisen kaltainen yleinen kirjasto. Historiikissa kerrotaan näin: Kirjaston perustivat Vaasan hovioikeuden jäsenet, mutta myös kaupungin muut asukkaat saivat käyttää kirjastoa "vähäistä maksua vastaan". Vaikka kaikilla kaupunkilaisilla ei ollutkaan varaa käyttää kirjastoa, sitä pidetään kuitenkin Suomen yleisten kirjastojen "äitinä", sillä toiminta oli periaatteeltaan avointa ja julkista.
Vuonna 2009 ilmestyi Ilkka Mäkisen teos Suomen yleisten kirjastojen historia, siinä kerrotaan...
Kännyköissä on kahdenlaista muistia. On itse laitteen kiinteä muisti ja sitten irrallisen SIM-kortin sisältämä muisti. Jos on määritellyt kaikki kuvat ja muut tiedostot tallentumaan vain SIM-kortille, ne kulkevat kortin mukana ja ovat käytettävissä esimerkiksi uuden puhelimen kanssa välittömästi. Jos on määritellyt tiedostot tallentumaan vain puhelimen kiinteään muistiin, ne pysyvät kyllä siellä SIM-kortin vaihdoista riippumatta, mutta eivät ilman aktiivisia kopiointi- tai synkronointitoimia siirry uuteen puhelimeen. SIM-kortin liikuttelu ei vaikuta kuvien säilymiseen millään tavalla.
Heikki Poroila
Kirjallisuudesta ei vastausta löydy, mutta Metsähallituksen kaksi asiantuntijaa vastasi samansuuntaisesti: Etelä-Suomessahyvissä olosuhteisa 10-15 vuodessa, Rovaniemen korkeudella hyvissä olosuhteissa 20-25 vuodessa.
Pekka.Nojd@metla.fi vastaa Metlan kasvukokeista, josta enemmän tietoa :
http://www.metla.fi/metinfo/kasvu/index.htm
Metsänhoitaja, joka on tehnyt kuusen kasvuun jollain tavalla liittyvästä aiheesta gradun,arvioi Etelä-Suomessa 2 metriseksi kasvun kestävän n. 10 (-15) vuotta. 20 vuotiaina kuuset ovat noin 10 m, eli vauhti kiihtyy...!
Olen pahoillani vastauksen viivästymisestä, osittain se johtui kontaktieni matkoista ja juhannuksesta.
Kesäisin terveisin
Seija Ålander
informaatikko
Lapin maakuntakirjastosta
Toistaiseksi suomennetut Karen Kingsburyn romaanit kuuluvat kaikki samaan Baxterin perhesagaan. Kirjojen suositeltu lukujärjestys on seuraavanlainen: ensin ns. Redemption-sarjan viisi osaa, sitten viisiosainen Firstborn-sarja. Tämän pitemmälle ei Baxterin perheen vaiheita ole suomeksi saatavilla.
Uskollinen sydän (Redemption), Petollisella jäällä (Remember), Valheiden verkossa (Return), Ei pakotietä (Rejoice), Perhesalaisuus (Reunion); Kuuluisuuden hinta (Fame), Epätoivon vangit (Forgiven), Valheen jäljet (Found), Julkisuuden valokeila (Family), Luja tahto (Forever).
https://www.karenkingsbury.com/baxters
Valitettavasti joudun tuottamaan pettymyksen ja kertomaan, että Sirpa-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Sirpaa on vanhastaan käytetty Siirin lempinimenä, mutta se on yhdistetty myös yleiskielen sanaan sirpale - nimistöntutkijoistamme Pentti Lempiäinen tosin pitää tätä yhteyttä vaikeana mieltää; Kustaa Vilkuna taas on tarjonnut nimen lähtökohdaksi myös sirpale-sanan vanhoja puhekielisiä muotoja sirppanaa ja sirpanaa.
Sirpa-nimi tuli käyttöön 1900-luvun alkuvuosina. Suomen tiettävästi ensimmäinen Sirpa, näyttelijä Sirpa Tolonen (o.s. Aro, 1900-2001), oli kastettu Siiriksi, mutta Sirpasta tuli hänen kutsumanimensä, joka myöhemmin virallistettiin. Nimi yleistyi 1930-luvulla ja almanakkaan se otettiin vuonna 1950. Suosituimmillaan se oli...
Gerontologian oppikirjassa mainitaan ikään liittyvistä muutoksista, mm. pituuden muutoksista seuraavasti: "Kehon pituus pysyy kasvuiän jälkeen jokseenkin muuttumattomana n. 40 vuoden ikään asti. Pituus vähenee tämän iän jälkeen progressiivisesti, aluksi hitaasti, mutta yli 60-vuotiailla keskimäärin jo noin 2 cm kymmenessä vuodessa. Pituuden menetys johtuu asennon ja ryhdin muutoksista, erityisesti kyfoosin lisääntymisestä, nikamavälilevyjen kokoonpuristumisesta, nikamien luukadosta sekä nikamia tukevien nivelsiteiden höllentymisestä. Naisten pituus vähenee nopeammin kuin miesten. Pääasiallisena syynä tähän on luun menetyksen ja osteoporoottisten muutosten kiihtyminen vaihdevuosi-iässä"
Lähde: Gerontologia
Toimittajat: Eino Heikkinen...
Pentti Lempiäisen mukaan nimi Elina on peräisin keskiajalta ja luultavasti suomalainen versio Helenasta.
Helena-nimen taustalla on aurinkoa tarkoittava sana helios. Nimi saattaisi tarkoittaa aurinkoa tai loistavaa. Kreikan mytologian mukaan Helena oli ylijumala Zeuksen ja myöhemmin joutseneksi muutuneen Ledan tytär.Eurooppalaisiin kalentereihin nimen on tuonut kymmenen Helena-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
WSOY, 1999
Monikossa sana ”ikä” taipuu muotoon ”i’istä”. Tieto löytyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen taivutusohjesivulta osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4363.
Heittomerkin käyttö koskee yleensä kolmen vokaalin yhtymiä, joissa kahden saman vokaalin välissä on tavuraja (mm. ”vaa’an” ja ”rei’ittää”), mutta heittomerkkiä käytetään myös tuossa sanassa ”ikä”. Sen tarkoitus lienee tuoda esiin tavuraja, joka kai sanaa lausuttaessakin nousee esiin. Vertailun vuoksi maantieteellistä paikkaa ”Ii” taivutettaessa muoto on ”Iissä” ja ääntyykin ilman painotusta i-äänteiden välissä.
Kautto on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet goottia merkitsevästä muinaissaksalaisesta henkilönnimiryhmästä Gauta, Gaut, Gaudia, Gaudo, Gauto, Gause, Gauso. Nimiryhmä on levinnyt Suomeen viimeistään varhaiskeskiajalla ja sen eri muodot ovat vakiintuneet sukunimiksi eri seuduilla. Kautto-nimeä on tavattu Karjalassa (Säkkijärvi, Jaakkima, Uukuniemi) ja Keski-Suomessa (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi, Viitasaari, Sumiainen).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Kirjastonhoitajan palkkaan vaikuttavat monet asiat. Tehtävänimikkeitä voivat olla ainakin kirjastonhoitaja, osastonjohtaja, kirjastonjohtaja ja informaatikko. Lisäksi tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat sen mukaan, miten vaativaksi työ on arvioitu. Myös mahdollinen vuorotyö vaikuttaa palkkaan hiukkasen.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sivuilta löytyy tietoa kunta-alan palkoista. Ne perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Sivuston mukaan kirjastonhoitajan tehtäväkohtainen kuukausipalkka oli vuonna 2011 keskimäärin 2208 euroa (kokonaisansio 2480 euroa) ja kirjaston johtajan 2589 euroa (kokonaisansio 2927 euroa).
http://www.kuntatyonantajat.fi/SiteCollectionDocuments/palkat_2012/fram…
Akavalaiset työmarkkinat 2009 -julkaisun...
Hei
Vastaus kysymykseesi löytyy mm. sivulta
Auringonnousu ja -lasku (stanford.edu)
Osaathan käyttää Google-kääntäjää saadaksesi tekstin suomeksi? Mutta tässä osittainen lainaus tekstistä:
Useimmat ihmiset tietävät, että Aurinko "nousee idässä ja laskee länteen". Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan ymmärrä, että se on yleistys. Itse asiassa Aurinko nousee vain itään ja laskee länteen 2 päivänä vuodesta - kevät- ja syyspäiväntasaukset! Muina päivinä Aurinko nousee joko pohjoiseen tai etelään "suoraan itään" ja laskee pohjoiseen tai etelään "suoraan lännestä".
Joka päivä nousu- ja asetuspisteet muuttuvat hieman. Kesäpäivänseisauksessa Aurinko nousee niin kauas koilliseen kuin ennenkin ja laskee luoteeseen...
Otto–nimen juuret ovat Saksassa, se on muinaissaksalainen nimi, joka on tarkoittanut ’tilallista’ ja ’varakasta’. Otto on lyhennelmä nimistä ’Ottokar’ ja ’Ottomar’. Saksassa Otto on ollut monien hallitsijoiden nimi, esimerkiksi 900-luvulla vaikutti keisari Otto I Suuri. Samanniminen oli myös yhdistetyn Saksan luoja, ensimmäinen valtakunnankansleri Otto von Bismarck (1815-1898). Saksasta nimi kulkeutui Ranskaan, mistä normannit toivat sen Englantiin. Suomen almanakassa Otto on ollut jo 1700-luvulla.
Lähteitä: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Wsoy: 1999
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava: 2005
Mielenterveystalo määrittelee termit seuraavasti.
Hebefilia: seksuaalinen taipumus, jossa kiinnostus kohdistuu ensisijaisesti itseä huomattavasti nuorempiin murrosikäisiin lapsiin.
Efebofilia: seksuaalinen taipumus, jossa kiinnostus kohdistuu ensisijaisesti itseä huomattavasti nuorempiin murrosikäisiin tai hieman murrosiän ohittaneisiin nuoriin.
Niila on saamelainen muunnos Nikolauksesta, minkä nimen kalenteriin on tuonut Pyhä Nikolaus, hyväntekijä ja merenkulkijoiden suojeluspyhimys. Samaa juurta ovat nimet Niilo, Niko, Nilla ja Nikke. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tällä hetkellä 239 Niila-nimistä henkilöä. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nikita on venäläinen muunnos nimestä Niketas, joka tarkoittaa voittajaa, voittamatonta, sekin alunperin pyhimysnimi.
Saamelaisia nimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saa HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi/ Internetistä ei kysymääsi saamelaisten nimien hakukonetta löytynyt.
Lähteet : Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja...
Laulu on nimeltään Kaunein ruusu ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Timo Vuori.
Laulun sanat löytyvät vihkosesta "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osasta 10, sivulta 25.
Kalle Isokallio on kolumnisti ja kirjailija ja entinen yritysjohtaja. Vapaaksi kirjailijaksi hän ryhtyi vuonna 1996. Kuka kukin on -kirjasta käy ilmi, että hän on syntynyt 13.5.1948 Helsingissä. Puoliso on Ammi Tiivola, ja heillä on yksi tytär. Lisää henkilötietoja hänestä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Isokallio .
Siellä on kerrottu hänen urastaan Nokiassa, jonka toimitusjohtajana hän toimi ja jäi siitä toimesta eläkkeelle. Ennen sitä hän työskenteli pari vuotta Wärtsilässä, vuosina 1974-1981 IBM:llä, ja Nokian palvelukseen Isokallio tuli vuonna 1981.
Kirjailijatietoja löytyy Kirjasampo-palvelusta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176019403641 sekä Tammen sivulta: http://www.tammi.fi/...
Keskisuomalaisen artikkelissa kerrotaan, että talitiainen tarvitsee 20 asteen pakkasessa kuusi grammaa auringonkukansiemeniä hengissä pysyäkseen. Määrä on suunnilleen neljäsosa linnun omasta painosta. Kuuteen grammaan tarvitaan 120 siementä. Ruokaa kuluu enemmän, kun on paljon pakkasta, eli lauhemmalla siemeniä ei tarvita niin paljon, https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-12…
Lintujen talviruokinnasta on julkaistu useita kirjoja esim.
Singer, Detlef; Pihapiirin lintuja:talvilintujen tunnistaminen ja oikea ruokinta,2008, Aro,Seppo, Talvilintujen ruokinta,1997 Bergenhotz, Björn, Lintulaudalla:opi tuntemaan talven linnut, 1999, Klemola, Hannu, Lintulaudan vieraita, 1997.
Niittu on niityn murreasu ja sitä esiintyy paljon myös alueiden nimistössä. Yleisimmin niittu-sana esiintyy länsimurteiden alueella, mutta jonkin verran myös itämurteissa.
