Antikka.net verkkoantikvariaatissa http://www.antikka.net/ voit osallistua keskusteluun harvinaisesta painetusta aineistosta kiinnostuneiden harrastajien kanssa. Alan harrastajia tapaa myös vaikkapa 23.-26.10. Helsingin kirjamessut ja Antikvaariset Kirjamessut -tapahtumassa Messukeskuksessa. http://www.finnexpo.fi
Antikka.net sivuilta saat myös yhteystietoja antikvariaatteihin, josta voi tiedustella asiantuntija-arviota Uuden suomettaren myyntiarvosta. Tein pienen tiedustelun läheiseen antikvariaattiin ja sieltä arveltiin valitettavasti niin että koska kyseessä on yksittäisen päivän lehti, eikä esimerkiksi koko Uuden suomettaren vuosikerta, niin tällä yksittäisellä lehdellä ei ole myyntiarvoa. Asia kannattaa toki antaa useamman...
Kyllä, ehkä useimmin juuri urheilukilpailuja selostetaan YLE:n kanavilla rinnakkain myös ruotsiksi. Ruotsinkielisen selostuksen vastaanotto edellyttää laitetta, jossa voit valita äänikanavan. Oletusarvona laitteissa on useimmiten suomi, mutta ainakin kerran onnistuin itse sörssimään vanhan videonauhurini niin että se toisti molemmat äänet päällekkäin. Löytyihän siitä lopulta sellainen asetus että kuului vain toinen. Digibokseista löytyy valikko, josta voit valita haluamasi kielen tarjolla olevista.
Sanakirja tarjoaa käännökseksi "refereras i flerljud - kaksiääniselostus". (Ruotsi-suomi-suursanakirja. WS 2007.)
HelMet-palvelusivuston tapahtumakalenterin mukaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ainakaan tämän syksyn aikana järjestetä saksankielisiä satutunteja. Mitään tietoa ei löytynyt myöskään siitä, että jokin muu taho järjestäisi vastaavankaltaista ohjelmaa lapsille pääkaupunkiseudulla.
Jos toivot, että saksankielisiä satutunteja järjestettäisiin jossain HelMet-kirjastossa, sinun kannattaa antaa kirjastolle palautetta asiasta. Alla olevasta linkistä löydät palautelomakkeet, joko eri kaupunkien kirjastoille erikseen tai yhteisen lomakkeen HelMet-palautetta varten.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Tapahtumat
http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Autojen historiasta löytyy melko paljon myös suomen kielellä. Esimerkiksi seuraavista voi olla apua: Georgano: Auto 1880-1920-luvulla. 1985, Day: Auto Benzistä ja Daimlerista nykypäiviin. 1977, Sedgwick: Auto 1930- ja 1940-luvulla. 1982. Sedgwick: Auto 1950- ja 1960-luvulla. 1983. Englannin kielellä löytyy lisää.
Lappeenrannan maakuntakirjastolla on vuodelta 1959 tallessa paikallislehdet Etelä-Saimaa ja Kansan työ, joka oli alunperin Viipurissa julkaistu työväenlehti. Lehdet on mikrofilmattu ja niitä voi lukea opintosalin mikrofilmihuoneessa. Lukulaitteessa on kopiointimahdollisuus A4-kokoiselle paperille ja mahdollisuus skannata ja lähettää.
Etelä-Saimaan vuosikerta on myös varastossa sidottuna valtavankokoisiksi niteiksi. Niitä saa luettaviksi, mutta niitä emme kopioi.
Opintosalista voi varata ajan mf-lukulaitteelle puhelinnumerosta (05) 616 2352 klo 10-18.
Tervetuloa tutustumaan vanhoihin lehtiin.
Kipparikvartetti tuli aikoinaan tunnetuksi ohjelmistolla, johon kuului paljon muiden laulajien aiemmin tunnetuksi tekemiä kappaleita. Suomen kansallisdiskografia ja nuottibibliografia VIOLA-tietokanta ei tarjoakaan yhtään nuottikokoelmaa, joka olisi julkaistu Kipparikvartetin nimellä. Parhaiten Kipparikvartetin ohjelmistoon kuuluneiden sävelmien nuotinnoksia löytää kyseisten kappaleiden, säveltäjien ja sanoittajien nimillä. Suuren toivelaulukirjan uusimman osan hakemistoa selaamalla pääsee jo pitkälle. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta (www.helmet.fi) kappaleen nimellä etsittäessä käytetään sanahakua. Hakukenttään kappale kirjoitetaan lainausmerkkien sisään, esimerkiksi
"On lautalla pienoinen kahvila" ja...
Oman oppilaitoksenne kirjastossa on varmasti hyviä omaan opiskelualaanne liittyviä tiedonlähteitä. Kaupunginkirjaston tiedonlähteistä löytyi useita artikkeliviitteitä esim. seuraavilla hakusanoilla:
Ebsco: tourism* and australia and enviro*
Arto: matkailu ja australia
Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo Linda: matkailu ja australia:
- Sustainable tourism : an Australian perspective
- Indigenous Australians in the national tourism strategy :impact, sustainability and policy issues
- The rise of cultural tourism : the possibilities for Melbourne
- "A question of balance" : natural resources conflict issues in - Australia Tourism and culture : an applied perspective
- An introduction to tourism
- Global directions : new strategies for...
Tornion dekkarinetin perusteella Sami Mattila -kirjat ovat ilmestymisjärjestyssä: Kolme kultaista hattua (1993), Buumimurhat (1994), Kuoleman koordinaatit (1995), Kuolema käy kirjastossa (1996), Katso koiraa syvälle korvaan (1997) ja Verta veitsen terällä (1998). Sen jälkeen ilmestyneissä kirjoissa: Tynnyrityttö (1999), Mustat jyvät (2000), Veressä virran vesi (2001), Pimeän piiri (2002), Yön syli armoton (2003), Unet ansaa asettaa (2004), Valkealla varsalla, ruskealla ruunalla (2005 ja Kyyn punainen maito (2006) ei ole mainintaa Sami Mattilasta päähenkilönä.
Otavan Suuri Ensyklopedia kertoo, että pelikorttien nykyisten tunnusten arvellaan edustavan neljää säätyä: Kirkonmiehiä sydän (hertta), sotilasaatelia keihäänkärki (pata), porvaristoa talon pohjakaava (ruutu) ja maanviljelijöitä apilanlehti (risti).
Suomen kielen maiden nimitykset hertta, ruutu ja pata ovat väännöksiä ruotsin kielestä, risti taas on saanut nimensä kuvion ulkonäöstä.
Anne Frank -museon kotisivuilla (osoitteessa http://www.annefrank.nl/ned/default2.html ) sanotaan, että Anne itse viimeisteli ja kirjoitti uudelleen päiväkirjansa piiloutumisaikansa loppupuolella aikeenaan saada ne julkaistuksi sodan loputtua. Annen kuoleman jälkeen päiväkirjat toi julkisuuteen hänen isänsä Otto Frank.
Vuonna 1973 on ilmestynyt Nils Hövenmarkin teos Kuolema käy apteekissa (Döden på apotek 1972). Lisäksi Maria Langilla on salapoliisikirja Kolme pientä eukkoa (Tre små gummor 1963), joka sivuaa apteekkiaihetta. Gustafsson -nimiseltä kirjailijalta en aiheeseen sopivaa teosta löytänyt. Kirjojen saatavuutta kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastostasi.
Kimppataksi tai kimppakyyti vähentää liikenteen aiheuttamia haittoja verrattuna siihen, jos autoa käyttäisi yksin. Joukkoliikenteen käyttö vähentää ympäristövaikutuksia vielä enemmän. Autoilun aiheuttamasta ympäristökuormituksesta löytyy tietoa esimerkiksi ympäristökeskuksen sivuilta. Mittatikulla on havainnollistettu automatkan ja bussimatkan ympäristövaikutusten eroa. Sivustolta löytyy myös tietoa auton elinkaaren ympäristövaikutuksista.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16344&lan=fi
Näiltä sivustoilta löytyy tietoa liikenteen aiheuttamista pakokaasupäästöistä ja energiankulutuksesta:
http://lipasto.vtt.fi/
http://www2.ake.fi/asiantuntija/lehti404/sivu03.html
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisussa on vertailtu...
Löydät kaikkien kysymymiesi teosten sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta, jonka www-osoite on: http://www.libplussa.fi/.
Jos teoksen niteitä on "hyllyssä", voit soittaa kirjastoon ja varata sen itsellesi. Jos taas yhtään nidettä ei ole vapaana, pitää maksullinen varaus tulla tekemään kirjastoon. Myös muiden pääkaupunkiseudun kirjastojen aineisto voidaan toimittaa haluamaasi kirjastoon . (Rajoitukset ja poikkeukset selviävät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku.)
Viimeinen kysymäsi teos (Korhonen, Merja: Äideiltä tyttärille periytyvä ...) on kuitenkin artikkeli, joka sisältyy julkaisuun Naistutkimus, 1996: 1. Tämä julkaisu on esimerkiksi Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Koska teokset ovat...
Hannele ja Maarit eivät merkitse japaniksi mitään, mutta Jari voisi viitata japanilaiseen keihääseen yariin. Japanin y äännetään suomen kielen j:n tavoin eli yari=jari.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yari_(keih%C3%A4s)
Koska et kerro kysymyksessäsi tarkemmin, minkälaisten oppilaitosten opettajia tarkoitat, on hieman vaikeaa vastata, mutta erilaisten opettajien rooleista löytyy esim. seuraavanlaisia teoksia:
Wager, Petra: Etälukiolla eteenpäin : opetuksen ja opiskelun uudet etätuulet : Impact-tutkimuksen loppuraportti / [kirjoittajat: Petra Wager & Markus Aalto] Helsinki : Opetushallitus, 2000
Vuorinen, Raimo: Itsenäisiin valintoihin ohjaaminen : nuorten avoimet koulutusmahdollisuudet ja opettajan roolin muuttuminen / Raimo Vuorinen, Jouni Välijärvi. Helsinki : Painatuskeskus, 1994
Syrjäläinen, Eija: Oppilaiden ja opettajan roolikäyttäytyminen luokkahuoneyhteisössä : etnografinen tapaustutkimus peruskoulun ja steinerkoulun ala-asteen 4. vuosiluokalta...
Turun kaupunginkirjaston kaikkien osastojen osoitetiedot löytyvät kirjaston kotisivuilta http://www.turku.fi/kirjasto, kohdasta "Aukioloajat ja yhteystiedot".
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi löytyy muutama teos, joiden aiheena on venäläinen posliini. Teoksia voi hakea käyttämällä hakutapaa sanahaku ja antamalla hakusanoiksi posliini Venäjä. Näin löytyvät seuraavat teokset: Tsaiju : venäläisen teen tarina = the story of Russian tea, Tampere : [Jyväskylä] : Tampereen museot, Keski-Suomen museo, 1996; Agarkova, Galina: 250 years of Lomonosov Porcelain Manufacture St. Petersburg : 1744-1994, Desertina : Lomonosov Porcelain Manufacture, cop. 1994; Hyvönen, Heikki: Venäläistä posliinia : Vera Saarelan kokoelma, Suomen kansallismuseo = Russian porcelain : Collection Vera Saarela, the National Museum of Finland, Hki : Vera Saarelan säätiö,...
Töölön kirjastossa on. Asianajajapäivystys on kuitenkin nyt kesätauolla. Päivystykset jatkuvat siellä taas syksyllä 2009 7.9.-7.12.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/
Saksalaisten, Suomessakin aikanaan suosittujen marssilaulujen (Erika, Lili-Marlene, Rosemarie, Lebe wohl du kleine Monica, Wenn die Soldaten.. ym) sanoja ja nuotteja on "Sun kanssas Liisa pien--Laulumuistoja sotavuosilta" -laulukirjassa, joka on saatavilla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa (mm. Helsingin pääkirjastossa). Die Fahne hoch -marssin sanat löytyvät Suomen lääkäriliiton julkaisemasta "Serpens musicus: Lääkäriliiton laulukirja 1 vol.2", joka todennäköisesti löytyy ainakin Terveystieteiden keskuskirjastosta. Kaikista voimaikkaimmin aatteellisia marsseja, kuten Siegfried-Linie voi olla työlästä löytää. Sota-ajan laulukirjoista saattaa jotain löytyä ja niitä voi yrittää jäljittää Helsingin Yliopiston kirjastosta tai Sotamuseosta...
