Tässä suomennos: En saa pelätä. Pelko on mielen tappaja. Pelko on pikku kuolema, joka tuo täydellisen sammumisen. Katson pelkoani suoraan. Annan sen kulkea ylitseni ja lävitseni. Ja kun se on mennyt ohi, käännän sisäisen silmäni näkemään sen tien. Mistä pelko on kulkenut, siinä ei ole mitään. Vain minä pystyn. Suomentaja on Anja Toivonen (WSOY 2010).
Kaunokirjallisuuden tulkinta on aina jonkin verran henkilökohtainen asia. Minun mielestäni Tuntematon sotilas kuvaa sodan mielettömyyttä ja sen sanoma on siten rauhan tärkeyden korostaminen.
Väinö Linna ja hänen kirjansa ovat niin merkittäviä, kirjastoista löytyy hakusanoilla Linna, Väinö ja Tuntematon sotilas suuret hakutulokset, omasta verkkokirjastostasi näet kirjat ja niiden saatavuuden.
Väinö Linna itse kirjoittaa teoksessa Murroksia: esseitä, puheita ja kirjoituksia. WS 1990 seuraavasti: " Tahdoin luoda kuvan, josta sota paljastuisi mahdollisimman näköisenään, mutta ottaen huomioon kuitenkin sen rajan, mikä taiteen ja luonnon välillä on. Tahdoin antaa kuvan suomalaisesta sotilaasta hänen ydinolemustaan paljastaen ja hänen...
Väritulosteita pystyy tulostamaan Kuopion pääkirjastolla osoitteessa Maaherrankatu 12.
A4-kokoinen tuloste maksaa 1 e/sivu ja A3-kokoinen tuloste 1,50 e/sivu.
Nykysuomen sanakirjan mukaan koetinkivi on kivi, jota käytetään kulta- ja hopeapitoisuuden määrittämisessä, koetuskivi. Se on siis paikka, missä aines, laatu, testataan. Yleiskielessä sana on saanut kuvaannollisen merkityksen ja sitä käytetään tilanteissa, jossa jokin asia on koetuksella, testissä (köyhyys on ystävyyden koetinkivi).
Sanan kantana on verbi koetella, jolla on useita merkityksiä:
1. tunnustella (esim.valtimoa)
2. kokeilla, tutkia (kokeilla onneaan, kokeilla kestävyyttä)
3. panna koetukselle, pitää koetuksella, kysyä, rasittaa
(johdin on koeteltu suurella jännitteellä)
4. joskus myös merkityksessä yrittää, yritellä
(he koettelivat käyttäytyä kuin juhlissa) )
Monikielinen väestötieteen sanakirja (Suomi - first edition 1962), verkossa (http://fi-i.demopaedia.org/wiki/Etusivu) määrittelee näin: Vanhemmat ja heidän lapsensa muodostavat yhdessä biologisen perheen 1. Veljistä 2 ja sisarista 3 käytetään yhteisnimitystä sisarukset 4. Mikäli lapsilla vain toinen vanhemmista on yhteinen, he ovat toisilleen velipuolia 5 ja sisarpuolia. Myös perintökaaressa katsotaan, että sisar- ja velipuolia toisilleen ovat sekä eri isän että eri äidin lapset riippumatta siitä, kumpi vanhemmista on yhteinen. www.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Sanna on puhuttelumuoto nimistä Aleksandra, Sandra ja Susanna. Nimen merkitys on siis sama kuin näiden kolmen nimen.
Aleksandra on nimen Aleksanteri naispuolinen vastine. Merkitys kreikaksi on puolustajatar, suojelijatar. Sandra on lyhentymä Aleksandrasta.
Susannan merkitys on hepreaksi lilja. Raamatun Susanna on yksi Jeesusta palvelevista naisista.
Sanna on ollut suomenkielisessä almanakassa vuodesta 1929 lähtien.
Lähteet (ja lisätietoja):
Kustaa Vilkuna: Etunimet
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat
Sydän on symbolina todella vanha, joten sen tarkkaa alkuperää on melko mahdoton selvittää. Euroopasta on löydetty sydäntä muistuttavia piirroksia, jotka on ajoitettu jääkautta edeltävään aikaan. On mahdollista että sydämen symbolilla on alunperin ollut useita hieman erilaisia merkityksiä eri puolilla maailmaa (samoin kuin esim. ristillä, toisella melko abstraktilla ja pelkistetyllä symbolilla).
Sydämen symboli muistuttaa melko vähän ihmisen sydäntä, ja jotkut ovatkin otaksuneet, että symbolin mallina on käytetty ennemminkin lehmän sydäntä, joka on voinut olla varhaisten kulttuurien ihmisille tutumpi fyysisenä elimenä kuin ihmisen sydän.
Toisaalta monet tutkijat ovat otaksuneet, että sydämen symbolilla ei ole alunperin ollut paljoakaan...
Tuukka Talvion teoksessa Suomen rahat (2003) kerrotaan, että Suomessa senttiarvoisissa rahoissa päätettiin käyttää Suomen tunnuksena perinteistä vaakunaleijonaa, kun rahapaja alkoi valmistaa eurorahoja vuonna 1999. Suomalaisten kolikoiden vuosittaiset lyöntimäärät käyvät ilmi Suomen Pankin sivulta https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/eurokolikot/suomalaisten-kolikoiden-lyontimaarat/. Wikipedian Eurokolikot-artikkelissa kerrotaan, että eurokolikot otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2002. Maat aloittivat kolikoiden valmistamisen 1999 ja löivät niihin vuosiluvun 2002, paitsi Alankomaat, Belgia, Espanja, Ranska ja Suomi, jotka löivät kolikoihin valmistusvuoden https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurokolikot.
Susanna tarkoittaa heprean kielellä liljaa. Vanhan testamentin apogrysikirjoissa Susanna oli nainen, jota väärät tuomarit syyttivät aviorikoksesta, mutta jonka Daniel osoitti syyttömäksi ja toimitti väärille tuomareille rangaistuksen. Uudessa testamentissa Susanna oli Jeesuksen parantama ja häntä palveleva nainen. Katolisessa kirkossa Susanna on myös viiden pyhimyksen nimi. Suomen almanakassa vuonna 1706 Susanna oli kuten jo Mikael Agricolan rukouskirjassa 1544 19.2. sekä vuosina 1708-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 11.8. Tämä päivä on perimätiedon mukaan vuoden 300 tienoilla surmatun roomalaisen Susanna-marttyyrin muistopäivä.
Susannan rinnakkaismuoto on Susanne ja lyhentymiä ovat Sanni ja Sanna.
Lähde: Pentti Lempiäinen : Suuri...
Hei!
Tulkoon joulu- laulun sanat ovat Pekka Simojoen laatimat:
Niityllä lunta, hiljaiset kadut,
taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus.
Muistojen virta, lapsuuden sadut.
Sanoma joulun on uusi mahdollisuus.
kertosäe:
Joulu on taas, riemuitkaa nyt
Lapsi on meille tänä yönä syntynyt
Tulkoon toivo kansoille maan, pääsköön vangit vankiloistaan
Uskon siemen nouskoon pintaan, olkoon rauha loppumaton
Joulu on taas, kulkuset soi. Jossakin äiti lasta seimeen kapaloi
Tulkoon juhla todellinen, tulkoon Jeesus Herraksi sen
Tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on
Tahtoisin päästä paimenten mukaan,
unohtaa kiireen ja melun rasittavan.
Aamu kun koitti, tiesikö kukaan,
tuo yksi joulu sai muuttaa historian.
kertosäe
Ikuisen joulun, jos...
Sanonta on peräisin G. B. Shaw'lta, hänen vuonna 1903 julkaistusta aforismikirjasestaan Maxims for revolutionists: "He who can, does. He who cannot, teaches."
Latinan kielessä kirjain c äännetään kuten k takavokaalien (a, o ja u) tai konsonaattien edellä. Etuvokaalit (e, i, y, ae, ao) tekevät poikkeuksen, ja c ääntyy kuten s. (Reijo Pitkäranta: Latina medicorum - latinaa lääkäreille. Gaudeamus, 1984.)
Tässä tapauksessa ötökkäsuku ääntyy siis "ktenolepisma".
Tosin on mainittava, että latinaa äännetään varsin monin tavoin. Suomessa käytetään yleensä klassillisen latinan ääntämystä, mutta myös muita suuntauksia on olemassa.
Vilina on lyhennös nimestä Akvilina, historiallisissa asiakirjoissa Aqvilina, Aquilina, Vilina. Nimi tulee latinan sanasta aquila, kotka. Nimi on ollut kalenterissa 1700-1800-luvuilla 13.6. Ortodoksisessa kalenterissa on edelleen Akuliinan nimipäivä 13.6. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kaksi Aquilinaa. Enemmän nimen historiasta löytyy Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta (1989) ja Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Armi on lyhentymä nimestä Armida, aseistettua tarkoittavasta latinan sanasta "armata". Nimi tuli tunnetuksi Torquato Tasson teoksesta Vapautettu Jerusalem, jonka päähenkilö on Armida-niminen velho.
Suomessa Armi-nimi annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1885, almanakkaan se otettiin vuonna 1929. Suosituimmillaan nimi oli 1950-luvun puolivälissä Miss Universumiksi vuonna 1952 valitun Armi Kuuselan innoittamana.
Armi oli käytössä myös miehennimenä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä ennen kaikkea Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Tässä tapauksessa Armi on lyhentymä Arminiuksesta, joka on latinalainen muoto germaanisesta jumalannimestä Irmin; adjektiivi "irmin" merkitsee mahtavaa, voimakasta.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti, Suuri...
Tiede-lehden numerossa 2/2007 vastasi lumitutkija Eija Kanto tähän jään sinisyysasiaan näin: "Toisinaan jää näyttää myös siniseltä. Jää imee itseensä punaista valoa tehokkaammin kuin sinistä, jolloin siniset aallonpituudet heijastuvat ulospäin."
Jään kelluminen vedessä selitetään Wikipedian artikkelissa "Jää" näin: "Tavallisen heksagonaalisen jään tiheys on jään tilaa vievän kuusikulmaisen kiderakenteen vuoksi veden tiheyttä pienempi, joten se kelluu tiheämmän veden pinnalla. Samasta syystä veden tiheysmaksimi on makeassa vedessä poikkeuksellisesti jäätymispisteen yläpuolella +4 °C:ssa: kun lämpötila laskee tämän alapuolelle, vesimolekyylit alkavat jo hakeutua kuusikulmaiseen muotoon, jolloin tiheys pienenee. Puhtaan jään tiheys on noin 0,...
1980-luvulla ilmestyi hieno lastenrunokokoelma Pikku Pegasos (Otava 1983). Siitä löytyy Aale Tynnin runo Kertun syntymäpäivänä, joka alkaa: Kerttu täyttää kuusi vuotta. Aamulla hän herää. Pikkuisen hän raottaa ensin silmäterää. Runon kuudes säkeistö on seuraava: Syödään, juodaan, leikitään, vaan kun loppuu leikki, matot, tuolit järjestää huolellinen Heikki.
Paljon vanhemmassa teoksessa : Kultainen aapinen (2.p.1957) ovat edellisen runon lisäksi myös runot Reipas Reino (Olkoon pakkanen tai tuisku, ei se lainkaan haittaa tee, ulkona on Reino aina, hiihtää taikka luistelee. jne) sekä Karamelli-Kalle (Katsokaapas, tässä on Karamelli-Kalle. Kuinka ahne olikaan Kalle makealle. jne.).Näiden kahden jälkimmäisen tekijää ei mainita, mutta uskoisin...
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että naaras voisi kytkeytyä sanaan nainen, jonka kummankin taustalla saattaisi olla jo uralilaiseen kantakielestä periytyvä rekonstruoitu sanavartalo näxi. Kaisa Häkkinen toteaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004), että nainen voisi olla myös indoiranilainen laina muinaisintian ’vaimoa’ merkitsevästä sanasta.
Sanan uros alkuperä katoaa historian hämäriin. Suomen sanojen alkuperä (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) yhdistää sen mahdollisesti sanaan ukko, jolla saattaa olla uroksen kanssa yhteinen kanta. Häkkinenkin pitää sitä omaperäisenä sanana, koska muuta...
