Nykyistä Itä-Pasilaa alettiin rakentaa vuonna 1972. Erikoista siinä oli alueen ainutlaatuinen liikenneratkaisu, eli kadut ovat kahdessa kerroksessa. Ideana oli erottaa jalankulkijat ja autot omille tasoilleen. Katutaso jätettiin autoille ja jalankulkuväylät nostettiin betonikannen päälle katuverkon yläpuolelle.
Itä-Pasilan suunnitteli arkkitehti Reijo Jallinoja, joka sanoi vuonna 2005 että ”Itä-Pasilasta piti tulla avantgardistinen utopia.” (Turun sanomat) Hän on myös sanonut Itä-Pasilasta, että se oli ”minun avantgardein ajatukseni.” (Maunula) Eli Itä-Pasilan rakentaminen oli alun perin aika kokeellinen hanke. Sen piti edustaa uudenlaista kaupunkirakentamista.
Mitä tulee Itä-Pasilan rakennuksiin, monien niistä katsotaan edustavan...
Nuoren Caesarin elämästä kertoo ansiokkaasti Rex Warnerin Nuori Caesar. Colleen McCullough'n viihderomaanissa Valta ja rakkaus on Iulius Caesar pääosassa ja hän esiintyy myös Steven Saylorin dekkareissa, jotka on sijoitettu antiikin Roomaan. Ensimmäinen kirja sopinee parhaiten kuvaukseesi. Teos löytyy pääkaupunkiseudulla Pasilan kirjavarastosta.
Voisiko kyseessä olla teos: KOHONEN, Anja, 1962- : Nerokas nolla / Anja Kohonen. - Helsinki : Kirjapaja, 1998 (Jyväskylä : Gummerus). - 218 s. ; 22 cm. - ISBN 951-625-521-3 (sid.). – Asiasanat: muistelmat, aivovauriot, aivovammaiset.
Tässä pätkä takakannen esitteestä: …jo koulussa tulkkina toiminut Anja on päässyt unelmiensa ammattiin kustannuslaskijaksi Euroopan neuvostoon, mutta silti hän näkee usein television uutistenlukijan pään lähtevän lentoon. Anja menee Ranskassa silmälääkäriin hankkiakseen ajokortin, mutta saakin tietää olevansa lääketieteellinen ihme…Niin uskomatonta ja ihmeellistä voi elämä olla, kun näkee koko maailman toisin kuin muut.
Se on käännös saksankielisissä maissa tutusta sanonnasta "Da muss noch viel Wasser die Donau hinunterfließen". Englanniksi sama on "water under the bridge". Sanonnalla tarkoitetaan, että asiasta on mennyt jo aikaa, eikä sitä enää kannata murehtia tai sille ei enää voi mitään. LähteetUniversität Wien: Sprachenzentrum blog: https://sprachenzentrum.univie.ac.at/de/blog/artikel/vom-wasser-und-seinen-launenCollins Dictionary: Water under the bridge: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/water-under-the-br…
Etsitty kirja on Susanna Kearsleyn Mariana vuodelta 1994. Suomeksi se ilmestyi Gummeruksen kustantamana 1996.
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa tätä Catherine Cookson -palkinnon voittajaa seuraavasti:
"Sillä hetkellä kun Julie Beckett ensimmäisen kerran näki Greywethersin, komean 1500-luvulta peräisin olevan maalaistalon, hän tiesi asuvansa siinä jonakin päivänä. Mutta kun talosta sitten vuosien kuluttua tulee hänen kotinsa, sen myrskyisä menneisyys alkaa häiritä hänen nykyisyyttään. Julie tuntee siirtyvänsä ajassa taaksepäin, muuttuvansa Marianaksi, joka eli talossa suuren ruton aikaan 1665."
"Mariana rakastaa Richard de Mornayta, komeaa kartanonherraa ja kuninkaan uskottua, mutta rakastavaiset tapaavat salaa - heidän suhteensa on...
Yhteyttäessään kasvit muuttavat hiilidioksidia ja vettä auringon säteilyenergian avulla sokeriksi ja hapeksi. Omassa soluhengityksessään kasvi tarvitsee kuitenkin happea. Sen avulla sokerista vapautuu energiaan kasvin omaan aineenvaihduntaan, kasvuun ja liikkeisiin. Kasvien hapenkulutus on kuitenkin paljon pienempää kuin tuotto.
Lähteet:
Ruokatieto: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvit
Sinä ja kustantaja laaditte kustannussopimuksen. Lukujonossa blogissa kerrotaan näin:
Kaikille kustantajille tulee noin tuhat käsikirjoitusta vuodessa. Teos pyytää niitä paperisena, mutta meilinäkin tulee – lue siis ohjeet kustantajien verkkosivuilta ennen lähettämistä.
On ok tarjota käsikirjoitusta useammalle kustantajalle samanaikaisesti, mutta jos saat sopimuksen, ilmoita lopuille että kirja ei ole enää tarjolla. ”Se saa ärtyneeksi, kun löytää hyvän käsikirjoituksen, ja kirjailija vastaa että se on mennyt muualle jo kaksi kuukautta sitten. Ilmoita siitä! Muuten se vie työaikaa turhaan.”
Edelliseen liittyen: ”Älä ärsytä kustantajaa.”
Kaikkia saapuneita käsikirjoituksia luetaan, mutta vain potentiaaliset luetaan kokonaan. Jos...
Kumpaakaan kysyttyä Arthur C. Clarken teosta ei löydy suomennettuna yhteistietokannoista Fennica tai Linda. Todennäköistä siis on, että teoksia ei ole julkaistu suomeksi.
Fennica sisältää suomalaisen aineiston (kielestä riippumatta) ja Linda on yliopistokirjastojen (mukana on myös muutama muu kirjasto) aineiston yhteistietokanta. Kaikkia aineistoja ei tietokannoista löydy (esim. musiikkiaineistoa), mutta painetun kirjallisuuden osalta tietokannat ovat erittäin kattavat. Aivan uuden aineiston kohdalla on mahdollista, että teos ei ole vielä ehtinyt tietokantaan asti.
Jouko Vahtolan Suomen historia (Otava, 2017) kertoo Suomen poliittisesta, taloudellisesta, väestöllisestä ja kulttuurisesta kehityksestä aina kivikaudelta nykypäivään asti. Se voisi olla hyvä perusteos, jonka avulla saa kokonaiskuvan aiheesta.
Neliosainen Suomalaisen arjen historia (Weilin+Göös, 2006-2008) koostuu eri kirjoittajien artikkeleista, joista voi myös poimia kiinnostavimmat aiheet luettaviksi. Osien nimet ovat Savupirttien Suomi, Säätyjen Suomi, Modernin Suomen synty ja Hyvinvoinnin Suomi.
Ulla Koskisen Suomessa selviytymisen historiaa (Into, 2018) on kiinnostavasti kuvitettu ja sujuvalukuinen kirja, joka kertoo, miten Suomessa on asuttu, syöty, liikuttu, työskennelty, hoidettu terveyttä ja kasvatettu perheitä eri...
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia sillä ehdolla, että mikäli tarvetta lahjoitetulle kirjalle ei ole, kirjasto voi myydä tai lahjoittaa sen edelleen.
Kokoelmiin ei oteta kaikkia kirjoja, ainoastaan sellaista, jolle on käyttöä. Jos kirjaa löytyy jo runsaasti kirjaston kokoelmasta tai kyseessä on vanhentunut tietokirja, ei silloin sille ole tarvetta. Myöskään Valittujen Palojen Kirjavalioita ei oteta kirjaston kokoelmaan.
Sellon kirjaston yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
Kirjaston sarjakuvatuntija ehdotti seikkailua nimeltä Mustan kristallin metsästys. Se on julkaistu Aku Ankan taskukirjan numerossa 280 vuonna 2003.Juonta on kuvailtu näin:
Aku, Mikki ja Hessu pelaavat Tyrmiä ja tyranneja -roolipeliä; Aukusti-ritarin, Mikael-seikkailijan ja Hesuvius-velhon seikkailu keskiajan Mustaa kristallia etsimässä sujuu noppaa heittämällä ja välillä tosielämän suuremmissa kolhuissa poukkoillessa.
Hei!
Jari Niemelän kirjan Onks tiatoo mukaan Puolimatkankadun nimi
johtunee kahdesta torpasta (Puolimatkan Fält ja Puolimatkan Ståhl),
jotka sijaitsivat vanhan Hippoksen tuntumassa, Tammerkoskelta Takahuhtiin johtaneen Kosken maantien varrella,tavallaan kahden asutuskeskuksen puolimatkassa.
Yleensä käytetään nimeä äidin serkku tai isän serkku.
Yritin etsiä, olisiko äidin/isän serkulle olemassa muutakin nimeä, mutta mainintaa sellaisesta ei löytynyt. Kävin läpi seuraavat lähteet:
Uno Harva: Suomensukuisten kansain sukulaisnimistön rakenne (teoksessa Kansatieteen ongelmia. Tutkielmia kansatieteen alalta, 1958)
Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa, artikkeli Sukulaisuus.
Ylen sivulla on vuodelta 2016 Kaisa Häkkisen kirjoitus Perheen nimet tädistä kytyyn ja natoon. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-j…
Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvältä sivulta löytyi kaavio sukulaisista. Tähänkään kaavioon ei ole merkitty muuta nimeä kuin isän tai äidin serkku. http://www.tuomas.salste.net/suku/...
Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin.
Internetistä henkilötyövuoden määrittely löytyy esimerkiksi Kuntatyönantajien Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa, sivulta 12 http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/tyoelaman-kehittaminen/hen…
Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503, on sukulaissanasto, jossa sukulaissuhdetta ilmaisevat sanat on määritelty seuraavasti: setä on isän veli, eno on äidin veli, täti on äidin tai isän sisar,
serkukset ovat sisarusten lapsia, pikkuserkukset ovat serkkujen lapsia, lanko on puolison veli tai sisaren (tai puolison sisaren) mies, käly on puolison sisar tai veljen (tai puolison veljen) vaimo, kyty on miehen veli, nato on miehen sisar, vävy on tyttären mies, miniä on pojan vaimo, anoppi on puolison äiti ja appi on puolison isä.
Laki 713/1965, annettu 30.12.1965, voimaan 1.1.1966. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat asiasta vuonna 1965. Työaikalain 5,1 §:n (1965) nojautuen säännölliseksi työajaksi määrättiin 8 tuntia vrk, 40 tuntia viikossa. Tällä työaikalailla pyrittiin käytännössä toteuttamaan viisipäiväinen työviikko. Lain voimaantultua alkoi siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon.
Voit ainakin soittaa Väestörekisterikeskuksen osoitepalveluun ja kysyä tuttavastasi. Osoitepalvelussa kerrotaan, jos kysytty henkilö on kuollut. Jos tuttavallasi nimi on kovin yleinen, kannattaa varautua kertomaan tietoja mahdollisimman tarkasti. Puhelinnumero on maksullinen.https://dvv.fi/osoitepalvelu
Vuorokaudenajoista on erilaisia määritelmiä. Ilmatieteen laitos määrittelee vuorokaudenajat näin:
keskiyö = klo 24–3
aamuyö = klo 2–6
aamu = klo 6–9
aamupäivä = klo 9–12
keskipäivä = klo 11–13
päivä = klo 10–17
iltapäivä = klo 12–18
ilta = klo 17–22
iltayö = klo 21–24
yö = klo 22–6.
Ajanilmaukset menevät osittain päällekkäin.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Tanskan maatunnus eli kansainvälinen suuntanumero on 45, kännykässä tanskalainen numero näkyy muodossa +45xxxxxxxx. Matkapuhelimesta soitettaessa plus-merkki "+" tarkoittaa kansainvälisen puhelun ulkomaantunnusta. Tanskalaisessa puhelinnumerossa on kahdeksan numeroa, matkapuhelinnumerot alkavat yleensä numeroilla 40, alueellisia suuntanumeroita ei käytetä (lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Telephone_numbers_in_Denmark) Tanskalaisesta matkapuhelimesta soitettaessa numero 40123456 näkyy kännykässä muodossa +4540123456. Suomen maatunnus on 358, eli suomalaisesta puhelinliittymästä soitettaessa numero näkyy muodossa +358xxxxxxxx. Suomessa käytössä oleva 045-alku on matkaviestinverkon suuntanumero. Kansainvälistä suuntanumeroa käytettäessä...
Aurinkokunnan mittasuhteita on havainnollistettu erilaisilla vertauksilla, mutta sellaista lähdettä, jossa Maata olisi verrattu nimenomaan pingispalloon, en onnistunut löytämään. Jos sinulla on käsillä pingispallo niin että voit mitata sen koon, saat näistä alla olevista vertauksista lasketuksi vastaukset omiin kysymyksiisi. Jälkimmäisestä linkistä löydät lisäksi sekä aurinkokuntamme taivaankappaleiden todelliset mitat ja etäisyydet että suhteellisen vertailun, jossa lähtökohtana on oletus, että Auringon halkaisija olisi 100 cm.
Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin...
