Tarkoittamasi henkilö saattaa olla Martti Silvennoinen (1924-2002), joka oli radiodokumentin kehittäjä. Hän työskenteli Yleisradiossa ja teki 1950- ja 1960-luvulla matkareportaaseja eri puolilta maailmaa. Yksi hänen kuuluisimmista ohjelmistaan on Lambarenen lääkärin Albert Schweitzerin haastattelu nykyisen Gabonin alueella Afrikassa vuonna 1959. Hän teki muitakin ohjelmia Afrikasta. Ylen Elävässä arkistossa on joitakin hänen ohjelmiaan kuunneltavissa.
Lähteitä:
Martti Silvennoinen SKS:n Biografiakeskuksen Kansallisbiografiassa:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7544
Oinonen, Paavo: Äänet kertovat ja todistavat : teksti, konteksti ja materiaalisuus radiofeaturessa...
Duodecim on julkaissut vuonna 1999 Kohti karonkkaa - Neuvoja väitöskirjaa tekevälle -nimisen teoksen, josta löytyy lähes kaikki mahdollinen tieto aiheesta. Väitöskirjat todella julkaistaan ennen väitöstilaisuutta ja niitten jakelu ennen tilaisuutta on osa väitöksestä tiedottamista. - Päiviö Tommilan toimittamassa kirjassa Miten meistä tuli historian tohtoreita 64 väitellyttä kertoo väitöskirjan teostaan. Yleensä väitöstilaisuus ja -kirja sattuvat samalle vuodelle - poikkeus voi olla vuoden vaihteen aiheuttama. - Eri aiheista tehdyistä väitöskirjoista löytyy Aleksi-lehtitietokannasta 157 viitettä: http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html - Kirjojen ja lehtien saatavuuden näkee aineistotietokanta HelMetistä http://www....
Laulun "Painu pois, Jack" suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Kari Tuomisaari. Laulun on säveltänyt Percy Mayfield, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Eetu Koiviston rap-versio "Iske tiehen".
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi/
Dysfasia ei ole este tulla lukemaan lukukoiralle. Lukukoira on valmis kuuntelemaan kaikenlaisia lukijoita. Lukukoira on lempeä kuuntelija, joka ei välitä virheistä, epäröinnistä tai hitaudesta. Olet siis lämpimästi tervetullut! Muistathan vain varata ajan etukäteen.
Pohjoismaisen tontun perushahmon loi ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström. Nyströmin tontut olivat pukeutuneet pohjoismaalaisen talonpojan perinteelliseen kansanasuun. Ensimmäisissä värillisissä tonttukuvissa hiippalakki oli punainen ja puku harmaa tai vihertävä.
Varmimmin tontun tuntee päähineestä. Pitkä, suippopäinen myssy eli hiippa on tonttujen - ja katolisten piispojen - virkalakki. Hiippa on vanha myssyn malli. Antiikin Roomassa suippenevaa fryygialaismyssyä käyttivät vapautetut orjat. Keskiaikainen porvarin hiippa muistutti pikkulapsen kypärämyssyä, 1300-luvun aatelismies kietaisi pitkän myssynkärjen leukansa alta pään päälle. Ranskan vallankumouksen tunnusvaatteeksi nousi fryygialaismyssy, joka somistettiin...
Muumit suhtautuvat luottavaisesti ja vieraanvaraisesti muihin olentoihin, joten oven lukitseminen yöksi ei ole tarpeellista. Tuskinpa Tove Janssonkaan lukitsi kesämökkinsä ovea Klovharun saarella!
Yleensä käytetään nimeä äidin serkku tai isän serkku.
Yritin etsiä, olisiko äidin/isän serkulle olemassa muutakin nimeä, mutta mainintaa sellaisesta ei löytynyt. Kävin läpi seuraavat lähteet:
Uno Harva: Suomensukuisten kansain sukulaisnimistön rakenne (teoksessa Kansatieteen ongelmia. Tutkielmia kansatieteen alalta, 1958)
Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa, artikkeli Sukulaisuus.
Ylen sivulla on vuodelta 2016 Kaisa Häkkisen kirjoitus Perheen nimet tädistä kytyyn ja natoon. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-j…
Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvältä sivulta löytyi kaavio sukulaisista. Tähänkään kaavioon ei ole merkitty muuta nimeä kuin isän tai äidin serkku. http://www.tuomas.salste.net/suku/...
Suomalaisia naisviihdekirjailijoita ovat esim. Raija Oranen, Elsa Anttila, Tuija Lehtinen,Pirjo Rissanen, Pirjo Tuominen, Laila Hietamies, Anneli Meriläinen, Liisa Tammio ja Kirsti Manninen
Suuronnettomuusharjoitus, jossa olivat osallisina linja-auto ja juna, järjestettiin 11.10.1984 kello 18.30 Kolmihaarankadulla. Harjoitusta edeltäneessä paikallislehden sanomalehtikirjoituksessa Tampereen kaupungin palopäällikkö sijoittaa sen Tesomalle, mutta Kalkun puolellehan tuo menee.
"Harjoituspaikka on Tesomalla, Kolmihaarankadulla. Siellä linja-auto, jossa on 40 matkustajaa törmää säiliöjunaan tasoristeyksessä. Linja-auto kaatuu ja matkustajat loukkaantuvat. Juna jatkaa matkaansa, mutta sen kloorivaunu saa vuodon. Myrkkypilvi leviää itään Ikurin ja Tesoman asuntoalueille", selvitti harjoitusta palopäällikkö Sakari Lehtinen.
Harjoitus televisioitiin suorana lähetyksenä. Ennen sen alkua TV2 lähetti aiheesta lyhyen esittelyn (17.45–18...
Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta ja sieltä tuli seuraava vastaus:
"Sanonta ”ei liikauta eväänsäkään”, ”ei liikuttele eviään”, ”ei väräytä eväänsä” jne. on jo vanhastaan esiintynyt suomen murteissa, eli tällaisia ilmauksia on käytetty puhekielessä hyvin kauan. Kuvallisen merkityksen taustalla on konkreettinen merkitys: evä viittaa kalan evään eli uimaelimeen. Kuvallisessa käytössä ilmauksella on viitattu etenkin laiskaan tai vetelän oloiseen ihmiseen. Tällainen henkilö on siis kuin maalle nostettu, pyydyksestä otettu, liikkumaton tai kuollut kala. Suomen murteiden sanakirjassa on mm. tällaisia esimerkkejä:
On nii laiska mies ettei evveä värräytä. (Karstula)
Ei evääsäkkäh liikahuta,...
Kaivattu kummituskirja saattaisi olla Eva Ibbotsonin Pelastakaa kummitukset (WSOY, 1979). Sen keskeisiin henkilöihiin kuuluu Hubert Hirveä, joka kuitenkin oli hyvin kaukana hirveästä.
"Hubertin ektoplasma oli väriltään persikanpunainen ja toi mieleen karitsan villan tai poutapilven. Eivätkä hänen silmäkuoppansa pälyilleet eivätkä kiiluneet, ne tuikkivat. Ja kun hänen sormiluunsa kalahtivat toisiinsa, niistä lähti helähdys kuin kulkusesta. - Hubertin vanhemmat toivoivat tietysti, että hän olisi kamala ja hirmuinen ja pelottava niin kuin kaikki kunnon kummitukset, ja he olivat pojasta hyvin huolissaan."
Kiinaan sijoittuvia dekkareita ei ole etenkään suomeksi kovin suurta määrää. Xiaolong Qiun koko tuotanto sijoittuu nyky-Kiinaan, ja niissä on päähenkilönä kiinalainen poliisi. Toinen pidemmän sarjan julkaissut on Robert van Gulik, jonka teokset tosin sijoittuvat muinaiseen Kiinaan. Päähenkilönä on tuomari Dee, joka tutkii rikostapauksia apulaisineen.
Tässä vielä pari yksittäistä kriteereihisi sopivaa teosta:
Juha Kuikka: Kuoleman shakkia Shanghaissa (Myllylahti, 2010)
Lisa See: Kiinalainen verkko (Otava, 1999)
Suoraa lähdettä en tähän löytänyt, mutta vertailu ja päättely riittänevät.
Rue Saarinen -kadun ympärillä Parisiin esikaupunkialueella Rungis'ssa on katuja nimetty mm. seuraavien henkilöiden mukaan: Nicholas Ledoux, Auguste Perret, Walter Gropius, le Corbusier sekä Oscar Niemeyer - kaikki kansainvälisesti kuuluisia arkkitehteja eri aikakausilta. Koska Saarisen etunimeä ei ole mainittu, katu ja pysäkki kunnioittanevat sekä isän Eliel Saarisen (1873 - 1950) että pojan Eero Saarisen (1910 - 1961) merkittävää elämäntyötä arkkitehtina.
Eliel Saarinen suunnitteli suurta huomiota herättäneen Suomen paviljongin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn. Yhdysvalloissa uransa luonutta Eero Saarista arvostetaan Ranskassa modernin tyylin arkkitehtina...
Sitaatti on peräisin André Giden kirjasta Les nouvelles nourritures (Gallimard, 1935): "Avenir, que je t’aimerais, infidèle!" Kokonaisuudessaan kirjaa ei ole suomennettu, mutta kyseinen lausahdus on sentään päätynyt pariin sitaattisanakirjaan. Kysymyksessä esitetyin sanoin käännettynä ("Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan, sinä petturi.") se löytyy esimerkiksi kokoelmasta Sitaatit ja lentävät lauseet (Otava, 1992) ja alkuperäiselle lainaukselle ehkä hieman uskollisemmassa muodossa ("Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan, sinä uskoton.") valikoimasta Lentäviä lauseita (Otava, 1976).
Kati on Katarina-nimen lyhentymä. Katarinan alkuperä on kreikan sanassa "katharós", joka merkitsee puhdasta tai siveää. Nimi on ollut kristikunnassa erittäin suosittu, ja katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Muita tunnettuja historiallisia nimen kantajia ovat mm. Martti Lutherin puoliso Katarina von Boran, tsaaritar Katariina Suuri ja italialainen nunna ja mystikko Katarina Sienalainen. Kati on ollut Suomen almakassa vuodesta 1973.
Kristiina tulee kreikan ja latinan sanasta Christiana, joka merkitsee naispuolista Kristuksen kannattajaa, kristittyä naista. Myös tämännimisiä pyhimyksiä on useita. Suomen almakassa nimi on ollut vuodesta 1705.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Suomessa valmistettiin sulatejuustoa ensimmäisen kerran vuonna 1925, jolloin Suomen ensimmäinen sulatejuustotehdas Oy Suomen juusto Ab Lahti aloitti toimintansa. Ilmeisesti ensimmäinen sulatejuusto oli nimeltään Marathon-herkkujuusto. Sitä mainostettiin Lahti-lehdessä loppuvuodesta 1925 "ennen tuntemattomana juustolajina (---), joka esiintyy kaupassa etupäässä pienissä rasioissa paloihin lajiteltuina, joten se on sangen mukavaa käyttääkin".
Tärkein suomalaisen juuston ostajamaa Saksa kiintiöitti pulavuosina tärkeimpien elintarvikkeiden tuonnin ja joidenkin laatujen kohdalla kielsi sen kokonaan. Sulatejuuston raaka-aineeksi tarkoitetut heikkolaatuisemmat tahkojuustot joutuivat tuontikieltoon. Tällöin myös Valio aloitti...
Ilmeisesti kysymyksessä on laulu, jonka melodia on sama kuin laulussa "Sunnuntaiaamuna". Sen on säveltänyt tamperelainen kirkkomuusikko ja säveltäjä Hjalmar Backman (1882-1935) Simo Korpelan (1863-1936) runoon. Laulu alkaa: "On kesän kirkas huomen". Laulun melodia siis löytyy monesta nuotista nimellä "Sunnuntaiaamuna" tai "On kesän kirkas huomen", esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 1.
En löytänyt laulua etsityillä sanoilla mistään nuotista tai äänitteeltä. YouTubessa on kuitenkin Aila Nikolan esitys "Nyt onnentoivotuksen mä sulle laulaa saan" (https://www.youtube.com/watch?v=5aIr9Hb3yQQ). Sen tiedoissa sanoittajaksi mainitaan Inkeri Kataja. En löytänyt hänestä mitään tietoja. YouTubessa on myös Viestiveljien esitys...
Yleisradion äänitetietokannasta Fono.fistä selviää, että Liisa Linko-Malmio on tehnyt useita kymmeniä esiintymisiä eri äänitteillä. Äänitykset ovat kuitenkin Yleisradion äänitteitä ja ääninauhoja, jotka eivät ole julkisessä käytössä.
Näistä äänitteistä ei ilmeisesti ole tehty kokoelmia kaupalliseen käyttöön, sillä muutamien suurimpien sekä klassiseen musiikkiin erikoistuneiden verkkokauppojen sivuilta ei löytynyt hakutuloksia hänen nimellään.
Lehtiä digitoi Kansalliskirjasto, joka on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1939 ilmestyneet sanomalehdet. Tämä lehtiaineisto on avoimessa käytössä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa tekijänoikeusjärjestön kanssa tehtyjen sopimusten mukaan. Kaikki uudet sanomalehdet on digitoitu vuoden 2017 alusta alkaen, niin myös Urjalan sanomat. Punkalaitumen sanomista on digitoitu myös vuosikerrat 1940-1944 ja 2016. Kaikki digitoidut lehdet vuoteen 2018 asti ovat tutkijoiden käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa. Tekijänoikeuden alainen digitoitu aineisto on käytettävissä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa ja Oulussa.
Kansalliskirjasto on...
Etsimäsi laulu on Kari Rydmanin Kaunein uni. Se löytyy usealta eri cd-levyltä. Tuoreimpia on uusintapainos Rydmanin albumista Niin kaunis on maa. Myös nuotti löytyy useana eri vaihtoehtona, esim. Suuri Toivelaulukirja 5.
