Oravannahka oli ensimmäinen suomalainen raha ja maksuväline. Sitä käytettiin myös vaatteiden, varsinkin hattujen, raaka-aineena. Tietoa esim. Erälehdestä (16.1.2009) ja Tunturisusi-sivustolta:
https://eralehti.fi/ps-pekkasuuronen/2009/01/16/oravannahka-1/
https://www.tunturisusi.com/orava/historiaa.htm
"Login" tarkoittaa "kirjaudu sisään". Tietokonekäytössä termillä tarkoitetaan yksilön pääsyä tietokonejärjestelmään siten että käyttäjä eli järjestelmän ylläpitäjä pystyy tarvittaessa tunnistamaan eli identifioimaan hänet. Englanninkielinen sanonta on vain vakiintunut suomen kieleen. Tietenkin voi käyttää myös mainitsemiasi vastineita: "sisään" tai "jatka". Joillakin sivustoilla nämä suomenkieliset termit ovatkin käytössä.
Helsingin kelpaaminen asuinkunnaksi on makukysymys. Viimeisin asukasluku on 560 950, joten kyllä Helsinki aika monelle on kuitenkin kelvannut. Mitä enemmän ihmisiä pakkautuu tietylle alueelle, sitä ahtaampaa tulee, mutta samalla lisääntyvät palvelutkin. Useimpien ihmisten asuinkunta määrytynee kuitenkin työpaikan...
Suomen ensimmäinen vesilaitos perustettiin Helsinkiin vuonna 1876. ”Kaksikymmentä vuotta myöhemmin jo noin 70 prosentissa Helsingin asunnoista oli vesijohto ja viemäri.” ( Siik, s. 13).
Vuonna 1900 kolmessa Suomen kaupungissa oli kunnallinen vesi- ja viemärilaitos (Helsinki, Viipuri, Tampere). Ennen 1. maailmansotaa perustettiin useita kunnallisia vesilaitoksia, esim. Lahteen 1910. Maaseudulla perustettiin yksityisiä vesiyhtymiä, myöhemmin vesiosuuskuntia. Kauppaloihin saatiin vesi- ja viemärilaitokset maailmansotien välissä tai vasta 2. maailmansodan jälkeen. (Katko: Hanaa!, s. 27, 29).
Yleisten vesihuoltolaitosten asiakkaina oleva väestö (%):
1970: vesijohto 57 %, viemäröinti 53 %
1992: vesijohto 84 %, viemäröinti 76 %
2012: vesijohto...
Papalla on tainnut olla mielessään Reino Helismaan sanoittama laulu Voi kun olis' viulu! Siinä tukkisavotalle saapuu uusi mies, joka aina iltaisin kämpällä huokailee: "Voi, kun olis' viulu!" Muut tähän vähitellen hermostuvat ja päättävät porukalla hankkia huokailijalle tämän himoitseman soittimen. Kun mies sitten saa yllätyslahjan käsiinsä, hän sanoo: "Voi, kun osais soittaa!".
Kysyin asiaa tutulta hammaslääkäriltä. Hänen mukaansa yksi syy saattaa olla se, että sähköhammasharjan käyttö on motorisesti niin helppoa, että samalla voi tehdä muita asioita. Tavallisen hammasharjan käyttö taas vaatii keskittymistä harjaavaan liikkeeseen.
Linnoituspataljoona 7 toimi kesällä 1941 Etelä-Karjalan alueella. Osia pataljoonasta liitettiin elokuussa Osasto Pallariin, jonka oli määrä edetä Saimaan kanavan myötäisesti Viipuria kohden, myös Nuijamaanjärven tienoilta.
Jalkaväkirykmentti 46 kuului puolestaan perustamisvaiheessaan 4.Divisioonaan, josta se elokuun lopulla 1941 irroitettiin ja alistettiin myöskin Karjalan kannaksella operoivalle 12. Divisioonalle.
Pappanne sotatie kulki siis tämän tiedon perusteella Etelä-Karjalan alueelta kohti Viipuria osana Karjalan kannaksen takaisinvaltausta elo-syyskuussa 1941. Kysymänne paikkakunnat sijaitsevat kaikki tämän sotatien varrella. Kantakortteihin merkittyjen "taistelujen" määritelmä saattoi olla hyvin laaja ja kuvata toisinaan...
Duodecim on julkaissut vuonna 1999 Kohti karonkkaa - Neuvoja väitöskirjaa tekevälle -nimisen teoksen, josta löytyy lähes kaikki mahdollinen tieto aiheesta. Väitöskirjat todella julkaistaan ennen väitöstilaisuutta ja niitten jakelu ennen tilaisuutta on osa väitöksestä tiedottamista. - Päiviö Tommilan toimittamassa kirjassa Miten meistä tuli historian tohtoreita 64 väitellyttä kertoo väitöskirjan teostaan. Yleensä väitöstilaisuus ja -kirja sattuvat samalle vuodelle - poikkeus voi olla vuoden vaihteen aiheuttama. - Eri aiheista tehdyistä väitöskirjoista löytyy Aleksi-lehtitietokannasta 157 viitettä: http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html - Kirjojen ja lehtien saatavuuden näkee aineistotietokanta HelMetistä http://www....
Sotahistorialliset kohteet -verkkosivuilla mainitaan Röhön kylä Uhtuan ja Kiestingin välillä. Kylä sijaitsi hiekkarantaisen järven rannalla. Laulussa mainittu järven sinisilta oli suomalaisen kenttävartiojoukon vuonna 1941 tekemä. Röhö oli sodan ajan suomalaisten hallussa, rintamalinja sijaitsi koko asemasotavaiheen ajan Röhön ja Uhtuan puolivälissä.
Muodoltaan vähän kaartuvan sillan kohtalosta sodan jälkeen ei löydy tietoa. Sillan pystypaaluja on nähtävissä vielä nykyäänkin.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/359
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/197
Vapaaehtoisten armeijan toiminta liittyy Vienan retkiin, joiden taustana on Mannerheimin ns. Miekkakäsky tai Miekkavala-päiväkäsky pvm:lta 23.2.1918. Käskyn perussisältö liittyy Vienan Karjalan heimoveljien vapauden ylläpitämiseen ja puolustamiseen – mikä käytännössä johti ajatukseen Vienan liittämiseksi Suomeen.
Jääkärikapteeni Toivo Kuisman retkikunta, aluksi noin 250 miestä, toimi heinäkuusta lokakuulle 1918. Toimintaa tuki mm. valtionhoitaja Svinhufvud sotaministerin vastustuksesta huolimatta. Näin värväytyneille saatettiin luvata Suomen vakinaisessa sotaväessä palveleville taattuja etuja.
Värväys oli alkanut Helsingin Heimolassa, mutta siirtyi heinäkuussa ryhmän toimistoon osoitteessa Bulevardi 21. Joukon päällystön ja värväyselimen...
Thelma ja nimen toinen muoto Telma ovat peräisin englantilaisen kirjailijan Marie Corellin romaanista Thelma vuodelta 1887. Corelli on ilmeisesti sepittänyt nimen kreikkalaisesta sanasta thelema, joka merkitsee "tahtoa".
Anneli-nimelle on ainakin kaksi tulkintaa. Saksassa sitä on pidetty Anna-nimen muunnoksena. Toisen tulkinnan mukaan Anneli on ruotsalaisen yhdysnimen Anne-Louisen lyhentymä. (Lähde, Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/) mukaan Thelma on tai on ollut nimenä alle 329 suomalaisella. Yleisimmillään nimi oli vuosina 1900-1913. Anneli-nimen on saanut 145 082 suomalaista. Eniten Anneleita syntyi vuosina 1940-1959.
François Craenhals alkoi 1966 piirtää Ritari Ardent-sarjakuvaa. Otava on julkaissut 1970-luvulla neljä albumia Timo Reenpään suomentamana.
Musta prinssi, (1976) (Le prince noir, 1970)
Susiveljekset, (1976) (Les loups de Rougecogne, 1970)
Arojen laki, (1977) (La loi de la Steppe, 1971)
Noiduttu viikinki, (1978) (Le corne de brume)
Ritari Ardent: Arojen laki, Musta prinssi sekä Susiveljekset on hankittu Kallion kirjaston kokoelmaan. Tällä hetkellä kirjat ovat Käsittelyssä-tilassa, mutta varattavissa. Parin viikon sisällä kirjat ovat varmaan lainattavissa.
Kaikki neljä suomeksi ilmestynyttä albumia on myös sijoitettu Aalto-yliopiston kirjastoon Arabiaan (Hämeentie 135 A), jossa Suomen sarjakuvaseuran kokoelma sijaitsee. Niteet ovat...
HS 31.12. sivulla A 12 on kolme erillistä valokuvaa joissa kussakin yksi henkilö. Kuvien erillisyyttä havainnollistaa vielä kunkin omaa pistemäärää kuvaava numeropallukka kuvien oikeassa alalaidassa. Mielestäni kyseessä on selvästi virhe kuvien tekstityksessä, oikein olisi ollut "Markku Markkula (vas.)" Tuosta virheestä johtuen myös toisten henkilöiden henkilöllisyys tulee tulkituksi väärin, sillä toisiin kuviin ei yhdistetä kuvatekstissä henkilönimeä, vaan henkilöt päätellään ainoan mainitun (Markkulan) mukaan.
Yleensaä HeSassa kuvien henkilöt on nimetty lukijasta katsoen, näin väitän pelkästään monivuotisen lukijakokemuksen perusteella.
Talvi- ja jatkosodassa käytettiin erilaisia miinoja. Niitä löytyy edelleen Suomen maastosta. Lapissa on vielä tuntematon määrä saksalaisten asentamia miinoja, joita raivaamistoiminnasta huolimatta on jäänyt syrjäisemmille alueille. Räjähtämättömiä ampumatarvikkeita löytyy etenkin talvisodan taistelualueilta, mm. Suomussalmelta ja Kuhmosta.
Miinojen siviiliuhreista Lapissa Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa:
Virkkunen, J. (2013). Lapin sodan aiheuttamat miinojen ja räjähteiden siviiliuhrit. Sotahistoriallinen aikakauskirja 33: Sotahistoriallisen seuran ja Sotatieteen laitoksen julkaisuja, pp. 160-182.
Perusteellinen johdatus suomalaiseen pioneeritoimintaan ja miinasodankäyntiin on professori Janne Mäkitalon kaksiosainen teos:...
Toisistaan riippumattomia Ståhlberg-sukuja on runsaasti niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Mahdollista on, että kyseessä on ns. sotilasnimi, joka annettiin alkuaan merkittäessä miehiä sotaväen luetteloihin. Tähän viittaa nimen loppu -berg 'vuori'. On myös helppo ajatella, että nimen alku ståhl- (nykyruotsin oikeinkirjoituksessa stål-) 'teräs' viittaa sotilasmaailmassa arvostettuihin ominaisuuksiin.
Stål/stål on yhteistä germaanista sanastoa, esim. nykysaksan kielessä Stahl, nykyenglannissa steel. Lainana sana on siirtynyt myös germaanisen kieliperheen ulkopuolelle, esim. venäjän samaa merkitsevä сталь/stal'.
Berg on samoin yleinen germaaninen sana, esim. saksan Berg 'vuori', englannin barrow 'hautakumpu'. Sana voidaan palauttaa edelleen...
Siinä määrin lähelle Lauri Pohjanpään esikoiskokoelmaan Mielialoja sisältyvää Lauantai-ilta-runoa ja sen toiseksiviimeistä säkeistöä kysymyksen tekstikatkelman alku osuu, että tarjoan sitä, vaikkei tässä hymyhuulin luoksesi tullakaan:
Näin minä kerran kuolla tahdon
hiljaa niinkuin tuuli,
katsoen kauas taivaan ruskoon,
onnen hymyssä huuli,
--
Lauantai-illan voi löytää myös esimerkiksi sellaisista Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista kuin Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954.
Televisiosarja, jonka ohjasi Kaarlo Hiltunen ja jonka pääosaa näytteli Lauri Leino valmistui 1971. Kajaanin kirjastosta osasivat vastata, että kuvaukset on tehty Kuhmossa, Lentualla ja monessa muussa paikassa Kuhmossa.
Finnkinolta kerrotaan, ettei mitään minimikatsojamäärää ole, vaan esitys pidetään joka tapauksessa. Finnkino omistaa noin 70 prosenttia suomalaisista elokuvateattereista. On tietysti mahdollista, että jollakin muulla teatterilla on toisenlainen käytäntö. Mikäli kysymys koskee tiettyä, jonkun muun kuin Finnkinon omistamaa teatteria, kannattaa olla yhteydessä suoraan sinne.
Lipun osoittamalla paikalla ei toki ole pakko istua, mikäli katsomossa on vapaiksi jääneitä paikkoja.
Se on käännös saksankielisissä maissa tutusta sanonnasta "Da muss noch viel Wasser die Donau hinunterfließen". Englanniksi sama on "water under the bridge". Sanonnalla tarkoitetaan, että asiasta on mennyt jo aikaa, eikä sitä enää kannata murehtia tai sille ei enää voi mitään. LähteetUniversität Wien: Sprachenzentrum blog: https://sprachenzentrum.univie.ac.at/de/blog/artikel/vom-wasser-und-seinen-launenCollins Dictionary: Water under the bridge: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/water-under-the-br…
Karjalaisten evakuointia on tutkittu Suomessa paljon, kun taas Saksan itäosien evakuointia käsittelevä tutkimuskenttä on vähäisempi. Sekä Suomessa että Saksassa siviiliväestö joutui jättämään kotinsa puna-armeijan edetessä ja siirtymään oman maansa sisällä uudelle alueelle. Siirtymistä ja ihmisten kotoutumista yritettiin hallita erilaisilla laeilla, kuten Suomessa maanhankintalailla ja esimerkiksi Itä-Saksassa lailla, joka tähtäsi siirtoväen asuinolojen parantamiseen. Siirtoväki kohtasi kummassakin maassa vaikeuksia, jotka liittyivät mm. matkantekoon, uuden kotipaikan etsimiseen, kodin rakentamiseen sekä uudelleenasettautumiseen. Lisäksi paikallisväestön suhtautuminen siirtoväkeen oli vaihtelevaa.
Suomessa siirtoväen asiat olivat...
Tuon ajan kuvia löytyisi esim. seuraavista kirjoista: Eilispäivän Suomi: jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut Palat 2003) ja Helsingin vanhoja kortteleita sarja (Helsingin Sanomat 1997) . Maalaismiljöötä mm. Sirkka-Liisa Rannan kirjoissa: Tupa (Rakennusalan kustantajat 2000) ja Maatilan pihapiiri ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 2003) sekä Anna Kirveennummi: Suomalainen kylä( SKS 2000) Huonekaluista löytyy mm. kirjoista Tunnista designklassikot , toimittanut Kaarina Peltonen (WSOY 2009) ja Näin kunnostat mummolan mööpelit, toimittanut Sari-Sirkkiä-Jarva (Karisto 2007). Minna Sarantola-Weiss on tehnyt kirjoja tuon ajan arjesta ja teollisuudesta esim: Kalusteita kaikille: suomalaisen puuteollisuuden historia (...
