Hei,
Voisiko kysymäsi kappale olla Jorma Kyrön säveltämä ja Risto Nyqvistin sanoittama "Vuosien jälkeen". Yhdessä kohtaa kappaletta lauletaan ..." Siksi tänään sulle laulan, ennen kuin liian myöhäistä on. ". Laulu on valssi ja sitä esittää mm Eija Sinikka. Kappale on esimerkiksi Eija Sinikan CD:llä "Vuosien jälkeen: 40 vuotta musiikkitaipaleella", jota on lainattavissa myös Raahen kirjastossa.
Linkit: Voit tutustua lauluun netissä sivuilla lyrics.fi ja youtube.
Kyse on varmaankin Longinojasta, Helsingin tunnetuimmasta purosta, joka saa alkunsa Tattarisuon lähteiköistä ja joka virtaa mm. Fallkullan, Tapanilan, Malmin, Pukinmäen ja Savelan läpi kohti Vantaanjokea. Longinoja –nimi tulee Malmilla asuneen Anders Victor Lång -nimisen isännän mukaan, joka perusti v. 1903 ruumisarkkuliikkeen alueelle ja jonka isännöimän tilan nimi on ollut Lonki. Tila on edelleen olemassa Latokartanontiellä. Longinojaa on ennen kutsuttu myös Pekiksi.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=114586&lan=fi
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/langfil.htm
Tietoa Longinojasta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=205245&lan=FI
http://www.skes.org/lonkka.php
Kirjan tarkoituksena lienee viihdyttää lukijaa. Tarkoituksena on myös kuvata nuorten elämää ja siihen liittyviä asioita, perhettä, ystävyyssuhteita ja muuttoa uudelle paikkakunnalle. Kirjan syvällisempi ajatus on kaiketi siinä, että jokaisen pitäisi rohkeasti uskaltaa olla oma itsensä eikä pidä taipua muiden painostukseen.
Kustantajan esittelyssä sanotaan näin:
"Ei Rebekan perhe ihan tavallinen olekaan: isä on pappi, äiti koiria kasvattava taidemaalari, isoveli Mooses haluaa maailmankuuluksi kitaristiksi ja ehtiväiset pikkusiskot Selma ja Saimi joutuvat pulaan tuon tuostakin. Uudella paikkakunnalla Rebekka tuntuu olevan muidenkin kuin hänet yllättäneen kesäprinssin mielestä outo lintu. Häntä ei hävetä leikkiä pikkusiskojen kanssa, hän...
Kirjan esipuheessa kirjailija myöntää konstruoineensa tapahtumia sekä yhdistelleensä useita henkilöhahmoja yhdeksi. Hän myös nimittää kirjaa romaaniksi. Sullivanin kotisivulla teos löytyy osastosta Historical fiction.
Kirjan markkinoinnissa tällaiset varaukset on kuitenkin välillä unohdettu ja tekijä itsekin on esitellyt teostaan historiallisena dokumenttina. Kriittisiä ääniä on kohdistettu kirjan paikka- ja tapahtumakuvausten uskottavuuteen sekä henkilöhistorioiden muunteluun mm. sellaisilla foorumeilla kuin Reddit, Goodreads ja Axishistory. Kärjekkäimmin epätarkkuuksia on kommentoinut autenttinen silminnäkijä Franco Isman. Joissakin linkeissä viitataan kirjan päähenkilön Pino Lellan 1985 antamaan haastatteluun, jossa hän kuvasi...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Regina on latinaa ja tarkoittaa kuningatarta. Nimi on esiintynyt Suomen almanakassa 7. syyskuuta vuosina 1705-1928. "Päivä viittaa ranskalaiseen neitoon, josta ei ole varmoja tietoja, mutta jonka arvellaan kuolleen marttyyrina vuoden 300 tienoilla. [...] Katolisissa maissa nimen suosiota on lisännyt Marian kunnioittaminen "taivaan kuningattarena". "
Lähde
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Tällaista listausta ei ole avoimena saatavilla, vaan sen kokoaminen vaatii asiointia oikeusministeriön arkistoon. Näiden ns. kommunistilakien mukaan oikeusministeriöllä oli valta määrätä painokirjoitus toistaiseksi lakkautettavaksi. Tätä varten piti nostaa painokanne. Oikeusministeriön arkistosta löytyy luettelo oikeusministeriön nostamista painokanteista (1919-1939): https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-112955.KA_VAKKA-212683.KA Luettelosta kannattaa kysyä Kansallisarkistosta.
Toisekseen kannattaa tutkia asiaa käsitteleviä kirjallisuutta. Esimerkiksi Suomen lehdistön historia -teossarjan toisesta osiosta (toim. Päiviö Tommila) löytyi vasemmistoradikaalia liikettä koskeva osio. Teoksessa s. 212 mainitaan...
Hei,
intuitiosi on oikeassa. Suomeksi kirjoitettaessa pilkun jälkeen käytetään pientä alkukirjainta myös uudella rivillä. Lisätietoja aiheesta löytyy Kielitoimiston sivuilta.
Englanniksi kirjoitettaessa tilanne on toinen. Tervehdystä ja pilkkua seuraava virke aloitetaan isolla alkukirjaimella.
Lisätietoa esimerkiksi: https://intrepidenglish.co.uk/capitalisation/ ja https://www.indeed.com/career-advice/career-development/how-to-write-professional-email-with-templates
Runo on lounaismurretta, jonka laajempi ryhmä on länsimurteet.
Huraa, pitkiä ja hienoja pellavia, lanttuja kuin nurkanpäitä, papuja kuin jakun nappeja, nauriita kuin paimenen kakkuja.
Veikko Tiiton toimittamassa Daa-da daa-da Kirka ja Sammy Babitzin - Diskografiassa 1966-2007 (s. 32) singlen "Kaikkea on/Pelin henki" Scandia KS 874 taustalaulajiksi on mainittu Monica Aspelund, Iris Keinänen ja Eeva-Leena Pokela.
http://www.veikkotiitto.fi/tiedostot/Kirka_Diskografia.pdf
http://www.veikkotiitto.fi/
Suomen Kansallisfilmografia 8:sta löytyy seuraavat tiedot Mommilan veriteot 1917 elokuvan kuvauspaikoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1095985
Ulkokuvat; Suoniemi (nyk. Nokia): Kuljun kartano Siurossa (Mommilan kartano), Forssa: museorautatie (juna porhaltaa, Mommilan asema); Nokia: maatila Pinsiön kylässä (sian anastus), maantie Pinsiönkankaalla (matruusit matkalla kartanoon, yhteenotto peltoaukealla, Kordelinin surma), Pinsiön koulu (saattue ohittaa kyläkoulun).
Sisäkuvaukset on tehty Kuljun kartanossa.
Elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:
http://www.elonet.fi/moviesearch?search=vxdl68
Ainakaan sukunimitietokanta ei tarjoa muuta tietoa kuin että "Tarna" on vuonna 1935 suojattu sukunimenä. Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa "tarna" ollenkaan, ei myöskään sanaa "taarna". Eräästä vanhasta kielitieteellisestä artikkelista (Virittäjä 1929) löysin pohdinnan, jossa arveltiin sanan tarna tai taarna viittaavan johonkin saralajiin. Näin todellakin on, sillä taarnat ovat sarakasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Kasvin nimenä "taarna" on ollut käytössä ainakin jo 1850-luvulla, joten ehkä se on toiminut myös sukunimen innoittajana, varsinkin kun sanalle ei näyttäisi muita merkityksiä löytyvän.
Heikki Poroila
Aiheestasi on paljonkin kirjallisuutta. Esimerkiksi alla olevista voisit löytää materaalia. Ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet- ja yliopistokirjastojen Linda-tietokantojen kautta kannattaa vielä selata ainakin hakusanalla "ryhmädynamiikka"
http://helmet.fi/
http://finna.fi
- Porukka, jengi, tiimi : ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen / Aku Kopakkala (2011)
- Kokemuksia ryhmistä : ryhmädynamiikka psykoanalyysin näkökulmasta / W. R. Bion (1979)
- Koulua on käytävä : etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana / Petri Paju 82011)
- Yksilöksi ryhmässä : ryhmäanalyysi suomalaisessa terapiatyössä / toimittaneet Heidi Lindroos ja Ulrika Segercrantz (2009)
- The social psychology of behaviour in small groups /...
Spice Girls: Spice CD-levyä on Helsingin eri kirjastoissa kaikkiaan 23 kappaletta, suurin osa tosin lainassa. Mene vaan lähikirjastoosi kyselemään, voit jättää varauksen tai pyytää levyn kirjastojen väliseksi lainaksi.
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy kirjaa, joka käsittelisi naista kaupan asiakkaana. Sen sijaan meillä on paljon kirjallisuutta, jossa yleisesti käsitellään kuluttajakäyttäytymistä ja asiakaspalvelua. Aineistorekisteristä nämä löytyvät esim. asiasanoilla "kuluttajakäyttäytyminen", "ostokäyttäytyminen", "mielikuvat" + "markkinointi" ja "kulutustottumukset". Käsikirjastosta löytyy artikkeliviitteitä CD-ROM tietokannoista naisesta asiakkaana autokaupassa. Asiasanoina voi käyttää esim. "autot"+"myynti"+"naiset" tai "autoilu"+"naiset"+"autot".
Kirjasto muistuttaa lainasta ei eräpäivästä. Jos haluat saada "varoituksen" lähestyvästä eräpäivästä, ilmoita kirjastolle sähköpostiosoite ja ota käyttöön sähköinen ilmoitustapa.
Lainaus käyttösäännöistä
"Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Ensimmäinen muistutus on mahdollista saada sähköpostitse."
Helmet-verkkokirjaston ohjeet:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Vaikeaa, ahdistavaa ja tukahduttavaa merkitsevä sana tukala on johdos ja se on todennäköisesti muodostettu samasta vartalosta kuin tukehtua ja tukkia. Näiden sanavartalon alkuperä on tuntematon. Karjalan kielessä sanan vastine on tukela. Sana tukala on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Tuolloin vastikään käyttöön otetusta päivystäjänkilvestä kertoo Leo Franck Kylkirauta-lehdessä 1949. Franckin mukaan vuoden 1918 jälkeen päivystävän upseerin ja päivystävän aliupseerin tunnuksena oli keltainen käsivarsinauha, jota pidettiin epäkäytännöllisenä ja rumana. Nauha oli usein ryppyinen ja likainen, ja se herätti mielleyhtymiä tuolloin käytössä olleeseen sokeiden merkkiin. Puolustusvoimain komentaja, jalkaväenkenraali Aarne Sihvo antoi suostumuksensa Kadettikunnan esitykselle päivystäjän kilven käyttöön ottamisesta. Samana vuonna Kadettikunta luovutti Maasotakoulun 30-vuotisjuhlan yhteydessä koulun käyttöön kolme päivystäjän kilpeä, jotka oli valmistettu Kustaa III:n aikaisen armeijan mallin mukaan kiillotetusta messingistä...
Kirjasto 10:ssä on ryhmätyötila, joka on varattavissa järjestöjen, yhdistysten ym. pienryhmien ei-kaupalliseen käyttöön. Tilaan mahtuu noin 12 henkilöä. Tilassa on yksi kiinteä tietokone, dataprojektori, useita sähköpistokkeita kannettaville tietokoneille sekä langaton verkko.
Huoneen voi varata puhelimitse (puh. 09 3108 5000)tai "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto 10:n kohdalta, työtila nro 40.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Yhteystied…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Kiitos ystävällisestä tarjouksestanne! Valitettavasti asia on juuri niin kuin arvelittekin - kirjastot eivät voi ottaa DVD-levylahjoituksia vastaan tekijänoikeuskorvausten vuoksi. Poikkeuksena on sellainen tilanne, jossa elokuvan tekijä itse lahjoittaa oman elokuvansa.
Aino Räsäsestä löytyy tietoa seuraavista kirjoista ja lehtiartikkeleista: Airaksinen,Juhani: Helenoitten Helena : Aino Räsäsen elämäkerta, Karisto, Hämeenlinna, 1996 // Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta, BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1999 (tässä kirjasssa on kuva) // Sain roolin johon en mahdu : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja, Otava, [Hki], 1989// Wahlforss, Jaana: Soita minulle, Helena! - tulkinta viihteen suosikin sisällöstä ja vastaanotosta, Sosiologia, 1989 ; 4 ; 276-285, 346-347 // Kirjailija Aino Räsäsen ihailija: Onhan minulla koko Helenan suku, 1981, Suomen kuvalehti, nro 23, s. 50-52//Pennanen, Eila:Aino Räsänen ja suomalainen rakkausromaani,1967,Parnasso vol. 17, s. 247-258//
