Kissan kehto ('Cat's Cradle') on hyvin vanha peli, tai lankaleikki, jossa muodostetaan kuvioita sormien väliin pujotettujen lankojen avulla. Myös Kurt Vonnegutin teoksen nimi viittaa tähän peliin.Lähteet: https://www.litcharts.com/lit/cat-s-cradle/symbols/cat-s-cradlehttps://en.wikipedia.org/wiki/Cat%27s_cradlehttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kissan_kehtohttps://www.youtube.com/watch?v=xO9ERRXu5yE
Eva Dahlgrenin säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ängeln i rummet" suomenkielinen versio on nimeltään "Enkeli huoneessain". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Välimaa. Laulu alkaa: "On toinen nainen sisälläin". Suomenkielisen version on levyttänyt Anita Pajunen vuonna 1993.
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tarkoitat varmaan Penelopella Odysseuksen vaimoa.
Aineistoa kannattaa etsiä Google-hakukoneen avulla, http://www.google.fi .
Hakusanoina voi kokeilla esim. Penelope ja Odysseus. Tai Penelope ja antiikki. Kirjoita hakusanat peräkkäin hakuruutuun, ilman ja-sanaa.
Pelkkä Penelope hakusanana tuo paljon epärelevanteja linkkejä.
Suomenkielisiä linkkejä ei kuitenkaan juurikaan löydy, joten kannattaa kokeilla hakua myös esim. englanniksi. Hakusanat voisivat olla: Penelope ja Odysseus tai Ulysses.
Linkkien joukossa on mm. seuraavat:
- http://www.online-mythology.com/penelope/
- http://www.rickwalton.com/authtale/bmyth066.htm
- http://www.goddess-athena.org/Encyclopedia/Athena/Odyssey.htm
- http://www.4reference.net/encyclopedias/wikipedia/Penelope...
Etsitty kirja on Metsäkoulu : iloinen kuvakirja pikkuväelle (WSOY, 1952). Kuvat piirsi Fritz Baumgarten, runot kirjoitti Albert Sixtus ja suomensi Hannes Korpi-Anttila.
Miltei kaikissa tätä kirjallisuudenlajia edustavissa tai sitä lähellä olevissa teoksissa esiintyy asiasanoituksessa jännityskirjallisuus ja jokin historia -alkuinen asiasana. Niihin on sitten yhdistetty arvoituksiin, salaisuuksiin, mysteereihin, käsikirjoituksiin, muinaisesineisiin, pyhäinjäännöksiin, yliluonnollisuuteen, koodeihin yms. viittaavia kirjakohtaisia asiasanoja. Näillä asiasanoilla löytyy sekä tarinoita, jossa nykypäivän ihmiset ratkovat historiaan kytkeytyviä arvoituksia että kertomuksia, joiden sisältö ja henkilöt sijoittuvat kokonaan menneisyyteen. Poikkeuksiakin on, esim. kirjassa Kadonneiden muistojen kartta / Fay, Kim asiasanoina ovat mm. historialliset romaanit ja seikkailukirjallisuus. Sen tapahtuma-aika on 1920-luku,...
Noita Nokinenä -kuunnelmia on lainattavissa HelMet-kirjastoissa. Kuunnelmat löytyvät HelMet-haulla helposti, kun kirjoitat hakulaatikkoon "noita nokinenä". CD-tallenteita näyttää olevan 42 eri nimekettä. Lisäksi on muutama kuunnelma C-kasettina. Levyjä näyttäisi olevan hyllyssäkin vielä paikalla eri kirjastoissa. Voit tarkistaa levyjen saatavuuden HelMet-verkkokirjastosta (ks. linkki alla).
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000)
kerrotaan Rusanen-skunimestä: Yksi Ambrosiuksen kansanomaisista puhuttelumuodoista on ollut Rusa, joka on voinut kiinnittyä sukunimeen esim. isännimestä. Nimestä Rusanen on tietoja 1500 luvulta.Nykyisin Rusasia on etupäässä Kainuussa ja Pohjois-Savossa.
Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto löytyy karttakuva, josta näkyy tiedot sukunimen esiintymisalueesta ja yleisyydestä.
Koko tekstin ja kartat näet ao.kirjoista, joiden paikallaolon voit tarkistaa www.lapinkirjasto.fi
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja 1. Otava 1976.
barré (ransk.) kitara- ja luuttutekniikassa yhden sormen poikittaisote useiden kielien yli. Tällä tavoin sormi toimii keinotekoisena satulana (vrt capotasto). Barré on koko sointujensoiton perusta korkeammissa asemissa ja tapa selviytyä soittimelle hankalista sävellajeista. Jazz- ja popmusiikissa barré-otteita (engl. inside chords)käytetään usein, koska ne suovat erityisiä mahdollisuuksia äänen sammuttamiseen ja sen kautta rytmiseen tarkkuuteen.
Kuusinen esiintyi Japanissa "Elisabeth Hanssonina". Ruotsiksi kirjoitetussa ja vuonna 1936 julkaistussa kirjassa Det leende Nippon ("Hymyilevä Japani") nimi on muodossa Lisbeth Hansson.
Aiheesi on varsin laaja ja monitahoinen. Se vaatisi kenties jo yhteydenottoa alan asiantuntijaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos voisi olla yksi taho tai Luonnontieteellinen keskusmuseo.
http://www.rktl.fi/
http://www.fmnh.helsinki.fi/
Tässä kuitenkin poimittu tietoja eri lähteistä.
Sinisorsa (Anas platyrhynchos) kuuluu puolisukeltajasorsiin. Suomessa säännöllisesti pesivät puolisukeltajalajit on perinteisesti luokiteltu levinneisyydeltään eteläisiin (heinätavi ja lapasorsa), pohjoisiin (haapana ja jouhisorsa) ja koko maassa yleisesti esiintyviin (sinisorsa ja tavi).
Puolosukeltajasorsilla höyhenpuvun värikuvioilla sekä niitä korostavilla käyttäytymismuodoilla on keskeinen merkitys lajin sisäisessä, eritoten soidinmenoihin ja...
"Äiti pien" -laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 7 (s. 92-93). Laulu alkaa: "Onnellisiin päiviin palaan lapsuusmuistoissani näin". Kertosäe alkaa: "Äiti pien, äiti pien, lapsuuteni muistot myötä vien". Jotkut esittäjät aloittavat laulun suoraan kertosäkeestä (esim. Mauno Kuusisto).
Laulun alkuperäinen nimi on "Mütterlein", ja sen on säveltänyt Gerhard Winkler. Suomenkieliset sanat on tehnyt Helena Eeva salanimellä H. Neva. Joissakin levytystiedoissa suomenkielisen sanoituksen tekijäksi mainitaan ilmeisesti virheellisesti Rauni Kouta eli Reino Helismaa.
Kysymys on erittäin laaja ja monisäikeinen!Syitä Amerikkaan lähtöön oli varmasti yhtä monta kuin lähtijääkin. Suomen siirtolaisuus oli osa koko Eurooppaa koskettanutta muuttoilmiötä. 1800-luvun puolivälissä matkustaja- ja tietoliikenteen nopeutuminen synnytti Amerikkakuumetta. Esim. lehdet kirjoittivat Amerikan suurista rikkauksista ja mahdollisuuksista. Amerikkaan lähteneet sukulaiset, tuttavat ja kylänihmiset lähettivät kotimaahan kirjeitä, joissa houkuttelivat muitakin lähtemään Amerikan ihmemaahan. Amerikka taas tarvitsi työvoimaa, ja Suomeenkin tuli siirtolaisten värväreitä. Väestö kasvoi koko Euroopassa, sillä esimerkiksi sotia oli 1800-luvulla suhteellisen vähän. Syntyi "suhteellista liikaväestöä", jolle kotimaa ei pystynyt...
Tämän Googlesta löytyvän listan mukaan ketään Aki-nimistä henkilöä ei ole valittu Mr. Finlandiksi vuosina 1990-2008.
http://lempimissit.suntuubi.com/?cat=198
Epäilen, että etsimäsi henkilö on eri kilpailun voittaja eli Vuoden Mies 1992 Aki Kangasmäki. Tässä on linkki, josta voi nähdä Akin kuvan ja pääsee lukemaan hänen tarinansa. Teksti on kirjoitettu vuoden 2008 Usko ja urheilu -tapahtuman nettisivuille.
http://www.uskojaurheilu.fi/2008/urheilija_show.php?newsid=129
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimi tulee Kaakkois-Suomesta. Viron-yhteyksiä tekijät eivät mainitse. Tasa-nimisiä on eniten Haminan, Miehikkälän, Vehkalahden ja Virolahden seudulla. Moni Asplund-niminen on vaihtanut nimensä Tasaan. Nimi perustuu talonnimeen tai muuhun Tasa-alkuiseen asutusnimeen. Tasala ja Tasanen ovat myös Tasa-nimen muunnoksia.
Feministisiä satuja ja kuvakirjoja
Pienille
Babette Cole: Prinsessa hoksnokka
Roald Dahl & Quentin Blake: Tautisia tarinoita
Kristiina Louhi: Aino pikkuinen tyttö
Mikko Perkoila & Leena Lumme: Lohikäärme ja seitsemän prinsessaa
Tony Ross: Tahdon olla...
Martin Waddell & Patrick Benson: Hurjapäinen prinsessa
Vähän vanhemmille
Raija Oranen: Isokiero ja Tummanruskea
Hannu Mäkelä ja Kristiina Louhi: Pikku pikku noita
Tove Jansson: Vaarallinen matka
Lena Karlin & Inger Edelfeldt: Häät Marsipaanimaassa
Maikki Harjanne: Alma ja yllätysjuhlat
Tuula Korolainen & Jukka Lemmetty: Kuningatar Iida
Rauni Mali & Martti Ruokonen: Noitalikka
Kaarina Helakisa: Kuninkaantyttären siivet
Roald Dahl: Matilda
Etsinnöistäni huolimatta en onnistunut löytämään mitään, mikä näyttäisi tältä. Kyseessä on siis metallibändin Kiira logo ja kaiken järjen mukaan siinä lukee bändin nimi. Kirjoitusjärjestelmä voi olla itse suunniteltu, mutta siinä vaikuttaisi olevan vaikutteita riimuista. Oletan näin, sillä esimerkiksi bändin kappaleensa Blēwaz Þurisaz nimi tulee kantagermaanista, ja heidän Taottu mustassa tulessa -albuminsa kansi sisältää riimukirjaimia.
Kirjainten viivojen määrä vastaa nuoremman futharkin aakkosjärjestystä siten, että ylemmät viivat kertovat, kuinka mones kuudennes on kyseessä ja alemmat lasketaan normaalisti. Esimerkiksi logon ensimmäisessä kirjaimessa oleva yläviiva osoittaa, että aloitetaan laskeminen nollasta. Alhaalla on kuusi...
Vaski-kirjastoista löytyy aiheesta vain Aapo Forsellin opinnäytetyö Kuinka henkilökunta kokee lainaus- ja palautusautomaatit Turun ja Raision kaupunginkirjastoissa? (2009), joka on ei-lainattavaa aineistoa. Opinnäytetyön lähdeluettelosta saat lisäviitteitä aiheesta.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta voit hakea kirjastossa artikkeleja aiheesta mm. asiasanoilla automaatio, kirjastot, lainaustoiminta, automaatit, lainausjärjestelmät, esim. Tuomo Karhu: "Kirjastojen aineistot liikkuvat radioaalloilla : Erik Sundqvist asentaa kirjaston automaatiotekniikkaa kaikkialla maailmassa" (Turun Sanomat 9.2.2009, s. 14) ja "Palautusautomaatit nyt" / toimittaneet Seppo Verho ja Titta Baer (Kirjastolehti 2/2005, s. 16-17).
Turun kaupunginkirjaston lainaus...
WSOY:n nykysuomen sanakirjan mukaan pomada on ihon hoitoon käytetty hyvänhajuinen kosmeettinen voide. Pumada lienee sanan pomada muunnos. Sana esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi espanjaksi voide on pomada ja italiaksi pomata.
Sana periytyy alun perin latinan sanasta pomum, joka tarkoittaa omenaa. Näin siksi, että alun perin voide, josta käytettiin italiaksi nimeä pomata, sisälsi murskattua omenaa. Pomata on taivutusmuoto italian omenaa tarkoittavasta sanasta pomo, joka on johdettu latinan sanasta pomum.
Lähteet:
WSOY:n nykysuomen sanakirja osa 2 (1978).
Gummeruksen suomi-espanja-suomi-sanakirja (2000).
Online Etymology Dictionary. https://www.etymonline.com/word/pomade.
Kirjaston näkökulmasta suosituimmat romaanit tällä hetkellä ovat Finladiapalkinnon voittanut Kjell Westön "Missä kuljimme kerran (Otava, 2006), Laila Hirvisaaren Imatrankoski -sarjan toinen osa "Myrskyn edellä" (Otava, 2006) ja Reko ja Tina Lundanin "Viikkoja, kuukausia" (WSOY, 2006). Tietokirjoista puolestaan Erkki Tuomiojan "Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palvelussa" (Tammi, 2006) on suosituin.
Nuorten kirjosta Ilkka Remeksen "Kidottu koodi" (WSOY, 2006)
ja Louis Sacharin "Riskitekijä" (Otava, 2006) ovat suosittuja. Erittäin paljon luettuja ovat myös erilaiset sarjat. Yksittäisistä kirjoista mainittakoon esim. R.L.Stinen Nightmare room -trilogian kolmas osa "Ei eloonjääneitä" (WSOY,...
Kirjastokortti täytyy päivittää, kun sen omistaja täyttää 18 vuotta. Silloin hän ei ole enää oikeutettu ilmaisiin varauksiin, joten kirjaston asiakastiedoissa oleva asiakasryhmä täytyy muuttaa nuoresta (15–17-vuotiaat) aikuiseksi, ilmaiset varaukset kun annetaan asiakasryhmän perusteella.
Kirjastokortin päivittäminen onnistuu helposti missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla. Vantaan kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http...