Suomen rahat arviohintoineen (2008) -kirja antaa rahoille arviohinnan rahan kuntoluokan mukaan. Rahoille annetaan keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa. Tietoa kuntoluokista esim. kolikot.com-sivulta:
http://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
1. Kirjan mukaan vuoden 1866 2 markan rahan arviohinta on 15 - 1000 euroa rahan kunnon mukaan. Yleisimmin rahan arvo on 25 euroa.
2. Vuoden 1916 10 penniä: arvo 0 - 20 euroa kunnon mukaan.
3. Raha voisi olla 2 äyrin (ör) ruotsalainen kupariraha. Sitä on myyty ainakin 20 euron lähtöhinnalla:
http://www.systeemi.net/categories.php?parent_id=2017
4. Kysymääsi muistorahaa on myyty 1 euron hinnalla:
http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=4119
5. Presidentti U....
Helsingissä VHS-kasetteja on mahdollista digitoida Pasilan kirjastossa. Kaikki Helmet-kirjastojen VHS-digitointimahdollisuudet näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän valikon kohdasta "VHS-DVD-digitointi".
Tallentaminen suoraan muistitikulle ei onnistu. Sen sijaan digitoitu aineisto poltetaan DVD-levylle, jota varten tarvitaan tietynlainen levyaihio.
Digitointilaitteen voi varata osoitteessa https://varaamo.hel.fi etsimällä joko tietty kirjasto tai laite esimerkiksi hakusanalla "VHS".
HUOM! Herttoniemen kirjastossa ei enää ole VHS-digitointia. (16.8.2023)
Lappeenranta-sarjaan kuuluva Koivu ja
tähti (2002) sai vielä kaksi jatko-osaa: Siellä jossakin (2003) ja Kallis kotimaa (2004). Tieto löytyy teoksesta Aikuisten jatko- ja sarjakirjat, BTJ Kustannus 2007, ss. 63-64.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Regina on latinaa ja tarkoittaa kuningatarta. Nimi on esiintynyt Suomen almanakassa 7. syyskuuta vuosina 1705-1928. "Päivä viittaa ranskalaiseen neitoon, josta ei ole varmoja tietoja, mutta jonka arvellaan kuolleen marttyyrina vuoden 300 tienoilla. [...] Katolisissa maissa nimen suosiota on lisännyt Marian kunnioittaminen "taivaan kuningattarena". "
Lähde
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Kysyin asiaa tutulta hammaslääkäriltä. Hänen mukaansa yksi syy saattaa olla se, että sähköhammasharjan käyttö on motorisesti niin helppoa, että samalla voi tehdä muita asioita. Tavallisen hammasharjan käyttö taas vaatii keskittymistä harjaavaan liikkeeseen.
Kysymyksessä kuvailtu matemaatikko saattaisi olla venäjänjuutalainen Jakow Trachtenberg (1888-1953). Trachtenberg kehitteli päässälaskutekniikkansa seitsemän vuotta kestäneen keskitysleirivankeutensa aikana. Suomeksi Trachtenbergin kirjaa ei ole julkaistu, mutta se on saatavilla esimerkiksi englanninkielisenä käännöksenä (The Trachtenberg speed system of basic mathematics).
http://finna.fi
Suomenkielinen johdatus Trachtenbergin päässälaskutekniikkaan löytyy kuitenkin Michael Schrøderin vuonna 1963 julkaistusta kirjasta Pikalaskenta kuuluisan Trachtenbergin menetelmän avulla.
Kirjastoissa on ollut käytössä useitakin erilaisia lainausjärjestelmiä ennen tietokoneaikaa: kameralainaus, jossa mikrofilmeille kuvattiin jokainen lainattu kirja kirjantaskussa olevan numerollisen mikrokortin kanssa. Puuttuvista kirjoista tuli sitten lista, jonka mukaan luettiin mikrofilmiltä asiakastiedot ja kirjoitettiin muistutusposti. Ennen kamera-aikaa oli käytössä ns. Detroit-järjestelmä, jossa yksinkertaisesti jokaisen kirjan taskussa oli kortti, johon lainaajan numero merkittiin, kortit järjestettiin sitten kirjastossa laatikoihin ja kun kirja palautettiin kortti sujautettiin taas kirjan taskuun
takaisin. Tätä aikaisemmin kirjastokorttiin leimattiin
lainattujen kirjojen määrä ja palauttaessa merkittiin lainauskorttiin...
Ilkka Remes on suomalainen kirjailija, jonka romaanit kuuluvat jännityskirjallisuuteen. Tyyliltään ne ovat intensiivisiä ja hyvin juonivetoisia. Remeksen kirjoja voi kutsua myös trillereiksi. Kirjassa Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita (2006) Ilkka Remeksen kirjoitetaan tuoneen kansainvälisen trillerin Suomeen. Samassa teoksessa tuodaan esiin se, että Remes usein käsittelee romaaneissaan vaihtoehtoisia historioita tai tulevaisuuksia. Toisaalta Remes on kirjoittanut kirjoitushetkenään erittäin ajankohtaisia romaaneja, joista löytyy hahmoja, jotka muistuttavat esimerkiksi tunnettuja valtaapitäviä poliitikkoja. Lisäksi Remes on kirjoittanut trillereitä nuorille.
Remekselle tyypillistä on, että hän käyttää Suomen...
Maya nimen merkityksestä on kysytty aikaisemminkin. Ks. vastaus http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f0945f87-7eb… .
Maya nimeä voi pitää Maja nimen toisena kirjoitusmuotona. Maja taas on ruotsin kielessä vanha lyhentymä tai hellittelymuoto nimestä Maria. Maria on heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Toivottu lapsi on yksi arveltu merkitys. Marian päivä on meillä sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa almanakassa 2.7. Suomessa myös niin Maija kuin Maj viettävät nimipäiväänsä 2.7. Ruotsin akatemian almanakassa Marian päivä on 28.2. Ruotsalaisella etunimisivustolla http://www.svenskanamn.se virallisesti nimipäivättömillekin on määritelty oma nimipäivä. Mayalla se olisi 30. tammikuuta. Vastaavalta...
Kirjasto muistuttaa lainasta ei eräpäivästä. Jos haluat saada "varoituksen" lähestyvästä eräpäivästä, ilmoita kirjastolle sähköpostiosoite ja ota käyttöön sähköinen ilmoitustapa.
Lainaus käyttösäännöistä
"Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Ensimmäinen muistutus on mahdollista saada sähköpostitse."
Helmet-verkkokirjaston ohjeet:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Tarkkoja ja yksiselitteisiä tietoja kustantajien välityksellä kirjoja julkaisseiden
suomalaisten lukumäärästä en valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole löytänyt. Prosenttilukua ei siis pysty tietojen
moniselitteisyyden vuoksi laskemaan. Eri lähteistä on koottu seuraavia tilasto- ja muita lukuja.
Kirjankustannusyritysten toimialajärjestö Suomen Kustannusyhdistys julkaisee vuosittain tilastoja
jäsentensä nimiketuotannosta ja myynnistä. SKY:n jäsenten osuus Suomessa myydyistä kirjoista on noin 85
prosenttia. Yhdistyksen sivuilla on tilasto siitä, kuinka paljon uutuusnimekkeistä kunakin vuonna on
esikoisteoksia, mistä voinee päätellä tuotantonsa aloittaneiden kirjailijoiden määrän. Tilastoja on
vuosilta 1994-2007. Tilasto on osoitteessa...
Talvi- ja jatkosodassa käytettiin erilaisia miinoja. Niitä löytyy edelleen Suomen maastosta. Lapissa on vielä tuntematon määrä saksalaisten asentamia miinoja, joita raivaamistoiminnasta huolimatta on jäänyt syrjäisemmille alueille. Räjähtämättömiä ampumatarvikkeita löytyy etenkin talvisodan taistelualueilta, mm. Suomussalmelta ja Kuhmosta.
Miinojen siviiliuhreista Lapissa Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa:
Virkkunen, J. (2013). Lapin sodan aiheuttamat miinojen ja räjähteiden siviiliuhrit. Sotahistoriallinen aikakauskirja 33: Sotahistoriallisen seuran ja Sotatieteen laitoksen julkaisuja, pp. 160-182.
Perusteellinen johdatus suomalaiseen pioneeritoimintaan ja miinasodankäyntiin on professori Janne Mäkitalon kaksiosainen teos:...
Tuukka Talvion kirjasssa Raha Suomessa ennen euroa (Museovirasto 2002) (s. 12- )kerrotaan, että kansainvälisen kaupan lisääntyessä 1200-luvulla ryhdyttiin Euroopassa painamaan yhä arvokkaampia hopearahoja. Ruotsissa otettiin 1300-luvulla käyttöön runsaan gramman painoinen raha, jota kutsuttiin nimellä örtug. Baltiassa tällainen raha puolestaan oli nimeltään artig. Agricola antoi rahalle suomenkielisen nimen aurto. Myöhemmin on rahasta on käytetty myös nimeä aurtua tai äyrityinen.
Aurrot olivat kaksipuolisia rahoja, joissa olevat kirjoitukset nimeävät niiden löyttäjän ja lyöntipaikan. Ensimmäiset aurrot lyötiin Gotlannissa 1330-luvulla. Ruotsissa aurto otettiin käyttöön Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 1370-luvulla. Manner-Ruotsin...
Kiitos kysymyksestäsi! Se osoittautui yllättävän hankalaksi, ja olemme pohtineet sitä laajemmassakin kirjastonhoitajaringissä. Ystävyydet näyttäytyvät kirjallisuudessa lähinnä kriisien kautta. Tyypillisesti lapsuudessa tai nuoruudessa solmittu suhde joutuu aikuistumisen tai muun elämänmuutoksen koettelemaksi, tai ulkoinen uhka hitsaa epäsuhtaisen joukon yhteen. Edellistä tapaa etenkin viihde- ja vakavassa kirjallisuudessa, jälkimmäinen taas on genrekirjallisuuden, etenkin fantasian, peruspilareita.Onnistuimme kuitenkin kaivelemaan kollektiivisesta kirjastonhoitajatajunnastamme sinulle muutaman teoksen testattavaksi: Arundhati Royn Ministry of Utmost Happiness / Äärimmäisen onnen ministeriö: Joukko hylkiöitä, joille ei Intian...
Oikea taivutusmuoto on "syväyksen", ks. kielitoimiston sanakirja. Veneilylehden jutun kirjoittaja perustanee taivutuksensa sellaisiin sanoihin kuin varkaus ja kalleus, jotka taipuvat "varkauden" ja "kalleuden". Syväys kuuluu kuitenkin eri taivutustyyppiin kuin em. sanat. Kotus eli Kotimaisten kielten keskus luokittelee suomen nominit 51 eri tyyppiin, joista syväys kuuluu tyyppiin 39 ja varkaus tyyppiin 40; niillä on siis erilainen taivutus. Ks. lisätietoa suomen taivutustyypeistä: https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Suomen_sanojen_taivutustyypit
Ensimmäinen vaihtoehtosi lienee lähempänä totuutta. Lauseelle etsittiin englanninkielistä vastinetta ja silloin lausetta tulkittiin näin: Se kuvastaa tapaa toimia; työt hoidetaan kunnolla, mutta sen lisäksi ei tarvitse patsastella tai pokkuroida. Kilpailun kaunokirjallisen sarjan tarkin ja kuvaavin käännös oli ”When duty calls, we react, when bunk calls, we relax.” – Petri Linja-aho Eli kirjaimellisesti: Kun velvollisuus kutsuu, me reagoimme, kun sänky kutsuu, me rentoudumme.Turun sanomat 26.4.2012Tuntematon sotilas -käännöskilpailu
Kyseessä lienee käännöslaina samaa tarkoittavasta saksankielisestä sanonnasta "Scherben bringen Glück". Kyseiset sirpaleet liittyvät saksankielisten maiden traditioissa häitä edeltävän juhlan, Polterabendin, aikana särjettäviin astioihin. Tämän uskottiin tuovan onnea hääparille. Polterabend on muuten Suomessakin vietettävien polttareiden kantasana.Lähteet: Montemurro, Beth. 2006. Something old, something bold: Bridal showers and bachelorette parties (englanniksi)Polterabend - Wikipedia (saksaksi)
Hienoa, että olet ajoissa etsimässä kesätyöpaikkaa! Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjasto ottaa töihin vain 16 vuotta täyttäneitä. Kesän 2022 kesätyöpaikat tulevat haettaviksi kevään 2022 aikana (tarkempi aika ei ole tällä hetkellä tiedossa). Kaikkia Helsingin kaupungin työpaikkoja, myös kesätöitä, haetaan sähköisesti Helsinkirekry-sivuilta: https://www.hel.fi/rekry/fi/
Kappale on nimeltään "Vie terveiset Ollille" ja sen ovat levyttäneet suomeksi Eila ja Tuulikki Pienimäki yhdessä vuonna 1963. Laulu alkaa: "Jos näät Ollin". Suomenkielinen teksti on Reino Helismaan. Suomenkielinen versio pohjautuu ruotsinkieliseen versioon "Hälsa Mikael från mej" (joskus myös "Hälsa Mikael från mig"). Ruotsinkielisen version sanoittaja on Lasse Green eli Peter Himmelstrand.
Joissakin julkaisuissa Lasse Green on nimetty myös laulun säveltäjäksi, mutta laulun sävelmä on kuitenkin hyvin lähellä suosittua amerikkalaista hengellistä laulua "Just a closer walk with Thee", joka esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan on kansansävelmä, mutta "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15 (s. 31) sen...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy suffragettilauluja kokoelmasta: Here's to the women : 100 songs for and about American women (1987, ISBN 0-8156-0209-X). Muita naislaulukokoelmia ovat esim. Merja Hurrin toimittama Naislaulukirja, (1985, ISBN 951-95603-5-1) ja ruotsalainen Kvinnosångboken (1983, ISBN 91-7638-019-X). Saatavuustiedot ovat nähtävissä HelMet-tietokannassa osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin Mahdollisesti Suomessa ei ole syntynyt varsinaisia omia naisten äänioikeuslauluja, koska alun perin työväenliikkeen piirissä tavoiteltiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaatimusten taakse tarvittiin naistenkin joukkovoimaa. Työväenlauluissa aihetta on varmaankin käsitelty. Jos lisää tietoa tarvitaan, Eduskunnan kirjasto...
