Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa).
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Eu-säädöksen mukaan kosmetiikkavärit on merkittävä tietyin koodein ja nimin.
Värikoodit löytyvät Finlexistä: Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus kosmeettisista valmisteista (alkuperäinen asetus 75/2005, Väriaineet-liitteeseen ei ole tehty muutoksia).
1. Hae asetus Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050075 .
Asetustekstin lopussa on linkki liitteisiin (http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5012.pdf ).
2. Napsauta liitelinkki auki.
3. Koodit ovat liitteessä 4, Väriaineet. Käynnistä kiikari-ikonilla etsi-toiminto ja kirjoita etsittäväksi merkkijonoksi liite 4. Liite 4 on liiteasiakirjan sivulla 65.
4. Hae listasta haluamiesi värien koodit.
5. Hae koodit edelleen hakea Googlella. Kirjoita hakusanaksi...
Kaalintaimet voi olla syytä pitää tiiviisti hallaharson alla heinäkuun puoliväliin asti. Viereen kannattaa istuttaa tuhohyönteisiä karkottavaa samettikukkaa. https://puutarhakasvatus.fi/kasvien-hoito-ohjeet/
Ötökkätieto -sivustolla kerrotaan, että kaaliperhosen uusi sukupolvi lähtee lentoon heinäkuun lopulla. Toukat voi poistaa käsin. https://www.otokkatieto.fi/species?id=211
Kaaliperhosta voidaan torjua puutarhassa monin eri tavoin. Vinkkejä löytyy esim. https://yle.fi/uutiset/3-6649785 tai http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/abc/kassuo.html
Kirjoja:
Kasvi, Arno: Arnon keittiökasvit
Jukarainen, Kati: Keittiöpuutarha - siemenestä lautaselle
...
Yrjö Hosiaisluoman kirjoittamassa hakuteoksessa Kirjallisuuden sanakirja (WSOY, 2003)
määritellään onomatopoeettisuus sanalliseksi ilmaisuksi, joilla jäljitellään luonnonääniä, äännemaalailuksi. Onomatopoeettisuutta on myös kuvaus, jossa sanojen äännelaatu tuo mieleen tietyn ilmiön kuulokuvan. (s. 658)
Tämän määritelmän täyttää mielestäni Kirsi Kunnaksen runo Kattilat ja perunat (mm. teoksessa Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen satupuu. WSOY. 6. p. 1972, s. 21; tai Internet: http://www.brindin.com/pokunkat.htm ). Tämä runo on kirjoitettu lapsille, mutta se riemastuttaa aikuistakin. Muutenkin Kunnas runoissaan jäljittelee paljon eläinten yms. ääniä ja leikittelee äänteillä. Suosittelen!
Voitto -nimi on suora käännös latinankielisestä nimestä Victor. Voitto nimen suurin suosio on ollut 1920-1940 luvuilla. Voitto nimi tuli käyttöön Suomessa 1800 -luvun lopulla samaan aikaan kansallisen heräämisen ja isänmaallisen hengen noustessa.
Viljami on muunnos nimestä Vilhelm, joka on alunperin saksalainen nimi. Muinaissaksalainen merkitys Vilhelm -nimelle on lujatahtoinen kypäränkantaja. Eri kielissä on omat versionsa Vilhelmistä; ranskan Guillaume, espanjan Guillermo, italian Guiglielmo sekä englannin William ovat kaikki muunnoksia ja/tai sukulaisnimiä Vilhelmille. Kustaa Vilkuna pitää suomalaisen Viljami nimen lähimpänä esikuvana juuri englannin Williamia, koska pohjanmaan amerikan siirtolaiset ovat tuoneet mukanaan nimestä muodon...
Voit tilata Sellon kirjaston musiikkistudion varauksen ja opastuksen puhelimitse numerosta 09 816 57615.
Tässä vielä HelMet-sivuston tietoja studiosta:
Käyttö yli 15-vuotiaille, joilla on HelMet-kirjastokortti ja tietotekniikan perusteet hallussa, perehdytys pakollinen.
Koululuokkien yhteydenotot ja varaukset pedagoginen informaatikko: p. 046-8773039. Studiovarustus: Logic Pro 9, Sibelius 6, Edirol FA-101 äänikortti, iso- ja pienikalvoinen kondensaattorimikrofoni, midi-koskettimet, sähkörummut, sähköbasso, sähkökitara ja elektroakustinen kitara.
Kertomus onnellisen miehen paidasta on alunperin kansantarina. Se sisältyy yhteen venäläiskirjailija Leo Tolstoin kouluja varten laatimista lukemistoista, jotka sisälsivät mukaelmia eri maiden kansansaduista. Suomeen tarina on kulkeutunut mitä todennäköisimmin juuri Tolstoin ja maassamme hänen ajatuksiaan tunnetuksi tehneen Arvid Järnefeltin kautta, joka otti sen mukaan toimittamaansa kirjaan Lukemisen ja kirjoittamisen alkuopetus (Otava, 1905). Järnefelt ei tosin kirjassaan Tolstoita mainitse, mutta hänen Kuningas ja paita -versionsa perustuu selvästi samaan alkutekstiin kuin vuonna 1908 Jokamiehen ja joka naisen viikkolehdessä Tolstoin nimissä julkaistu samanniminen tarina.
Jokamiehen ja joka naisen viikkolehden Kuningas ja paita löytyy...
Aulis Raitalan säveltämä ja Martti Korpilahden sanoittama "Siellä on silta ja pihlajatie"-niminen kappale sisältyy nuottijulkaisuun
Yhteislauluvihko. 1 / [Toim. Hilkka Siipola, Maijaleena Rouhiainen, Marja Estlander]
[Helsinki] : Naiskuoroliitto, 1994
(Partituuri. Kuoropartituuri.)
Mahdollisesti tämä on etsimänne laulu.
Nuotti kuuluu ainakin (Helsingin kaupunginkirjaston) Kallion ja Töölön musiikkiosastojen kokoelmiin. Tarkemmat saatavuustiedot löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi/.
Palaneen ruoan syöminen ei liene terveellistä kenellekään, mutta tuskinpa pienestä määrästä on haittaa. Birdlife-sivuston mukaan linnuille voi antaa monenlaista ruokaa, jos se ei ole pilaantunutta tai suolaista. Sama pätee varmaankin myös oraviin. Lisää tietoa linnuille tarjottavasta ruoasta:
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta.shtml#ruoka
Kirjaston työntekijöiden on hankala lähteä arvioimaan oikeaa arvoa vanhoille kirjoille, etenkin kirjaa näkemättä. Suosittelen, että käännytte asiantuntevan antikvariaatin puoleen. Tällöinkin kannattaa ottaa kirja mukaan, jotta kirjan arvon arvioija näkee itse kirjan kunnon.
Ota yhteyttä Kymen vaalipiirilautakuntaan, jonka tehtäviin kuuluu mm. laskea vaalien tulos vaalipiirinsä alueella.
Kymen vaalipiirilautakunta
Kanslia:
postiosoite: PL 301, 45101 Kouvola
käyntiosoite: Salpausselänkatu 22, Kouvola
puhelin: 040 740 0907
telefax: 05 311 9110
Puheenjohtaja: Aila Potinkara, puh. 0400 657 713; aila.potinkara@aststo.fi
Sihteeri: Mika Viskari, puh. 040 590 3652; mika.viskari@luukku.com
Lue tietoa vaaleista oikeusministeriön vaalisivulta: http://vaalit.fi/index.htm
Etiketti on viinin käyntikortti. Sen pitäisi kertoa sinulle kaikki tarvittava viinistä. Etiketti kertoo, miltä alueelta viini on peräisin, se kertoo viinin kypsyysasteen, rypälelajikkeen ja tyypin ja laadun takeena viljelijän tai tuottajan nimen. Näin tietää, mitä viiniltä voi odottaa. Etiketti vaihtelee viinityypin ja maan mukaan.
Juha Berglundin ja Antti Rinta-Huumon kirja "Viinistä viiniin : viininystävän vuosikirja : 1999", sisältää mm. kappaleen etikettisanastoa.
Italia:
DOCG ylin laatuluokka
DOC 2. ylin laatuluokka
IGT uusi luokitus, joka vastaa Ranskan maaviini
luokkaa
Vino da Tavola = pöytäviiniluokka, usein Italian
parhaita viinejä Annata tai vendemmia =...
Tilastokeskuksen Joukkoviestimet 2006 -kirjan mukaan Suomessa julkaistiin vuonna 2005 lähes 13 700 nimekettä. Se on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000. Julkaistavien kirjojen määrä on lisääntynyt jo pitkään. Yhtenä syynä kasvulle on taitto- ja painotekniikan kehittyminen. Sen takia tuotannosta on tullut edullisempaa, mikä taas laskee julkaisukynnystä. Luvussa ovat mukana sekä varsinaiset kirjat (yli 48 sivua) että pienpainatteet (5-48 sivua). Varsinaisten kustannusyritysten lisäksi julkaisijoina ovat monet yritykset, järjestöt, yliopistot ja julkinen hallinto.
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 892 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1952.
Suomessa syntyi vuonna 1952 yhteensä 94 314 lasta. Nykyväestön 70 892 vuonna 1952 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1952 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1952 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2021 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 85 770.
Lähteet:...
Hei
Tässä on lueteltu suurimpia kustantajia, joihin voi tarjota kirjoituksiaan. Kustantajien sivuilla on ohjeita, miten tekstit kannattaa heille lähettää. Niihin kannattaa tutustua huolellisesti. Vastauksen saaminen voi kestää 1-6 kuukautta. Tekstin voi lähettää useampaankin kustantamoon. Pitää muistaa, että vain pieni osa n. 1 % kustantamoihin lähetetyistä teoksista julkaistaan.
Tekstejä voi tarjota arvosteltavaksi ja kommentoitavaksi mm. Nuoren Voiman Liittoon http://www.kaapeli.fi/nvl/arvostelupalvelu.html.
Gummerus
http://www.gummerus.fi/fi/oletko-lahjakas-kirjoittaja/
Siltala
http://www.siltalapublishing.fi/fi/aiotko-kirjailijaksi
Otava
http://www.otava.fi/yritys/avoimet-tyopaikat/haluatko-kirjailijaksi/
Tammi
http://www.tammi.fi/...
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei tuon laulun ”Elefanttimarssi” sanoittajaa tiedetä. Esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja 1” mainitsee sen olevan kansansävelmä ilman tietoa sanoittajasta, eivätkä muutkaan tutkimani teokset maininneet siitä mitään. Tosin äänilevyllä ”Lauluviikarin do” (1988) sanoittajaksi mainitaan Jorma Ollaranta, mutta suhtautuisin tietoon melko varauksellisesti, koska missään muualla ei nimeä mainita ja koska Ollaranta lienee tekijäksi liian nuori (ks. alla). Kyseessä voi olla myös joku toinen laulu, jolla on vain sama nimi. Laulun sävellykseksi on usein mainittu vain kansansävelmä. Tutkimissani lähteissä ei myöskään mainita, että kyseessä olisi käännös jostakin vieraskielisestä tekstistä.
Varhaisin löytämäni tieto...
Vastaus näyttää löytyvän vaikkapa englanninkielisestä Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/Jeeves
Tässä sieltä kopioitu luettelo Jeeves-romaaneista ja -novelleista:
The Jeeves canon consists of 35 short stories and 11 novels (or 24 short stories and 12 novels, depending on whether The Inimitable Jeeves is considered a novel or a collection of linked stories):
The Man With Two Left Feet (1917) — One story in a book of thirteen
"Extricating Young Gussie" — The first appearances of Jeeves and Bertie
(My Man Jeeves (1919) — Four stories in a book of eight, all four reprinted in Carry on, Jeeves. The non-Jeeves stories feature Reggie Pepper.)
("Leave It to Jeeves", was reprinted in Carry on, Jeeves as "The Artistic Career of Corky")
("...
Kasetin sisältö tallentuu dvd:lle digitaalisessa muodossa. Todennäköisesti levy on jäänyt viimeistelemättä (=finalize, finalizing). Viimeistely tehdään juuri siksi, että levy toimisi eri laitteissa. Kirjaston digitointilaite viimeistelee jotkin levyt automaattisesti (riippuu levymerkistä), mutta toiset levyt täytyy viimeistellä manuaalisesti (eli etsiä viimeistelytoiminto laitteen valikoista). Teidän pitäisi tulla takaisin kirjastoon viimeistelemään dvd-levy. Ohjeet löytyvät laitteen käyttöohjeista. Henkilökunta neuvoo mielellään.
Kyllä miljoona kirjaa on paljon, vaikka monissa isoissa kirjastoissa maailmalla puhutaan toki paljon suuremmistakin kokoelmista. Qatarissa on noin 2,5 miljoonaa asukasta eli alle puolet siitä mitä Suomessa varsin pienellä alueella. Kysyjän mainitsemassa Turun pääkirjastossa oli vuonna 2017 noin 900 000 nidettä, joista kirjoja oli 730 000 kappaletta eli siis suhteellisen lähellä Qatarin lukuja oltiin Turussa. Toisaalta Qatarissa luku koski kansalliskirjaston kokoelmaa, joka on toki eri asia kuin yleinen kirjasto. Suomessa Kansalliskirjastossa on yli 3,5 miljoonaa teosta. Helsingin kaupunginkirjastossa on yli 1,5 miljoonaa kirjaa ja jos mukaan otetaan samassa kirjastojärjestelmässä olevat Espoo, Vantaa ja Kauniainen, yhteinen lukumäärä on jo...
