Helmet-aineistohaun sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X Armi Kuusela antaa yhdeksän teosta. Kävimme näistä läpi kolme:
Armi Kuusela : myytti, julkkis ja supertähti / Nina af Enehjelm
Armin kultaiset vuodet / Jorma Marttala
Armin vuodet / Markku Koski, Leo Lindsten
Vastausta näistä kirjoista ei löytynyt.
Valitettavasti muistakaan käytössä olevista lähteistä emme vastausta löytäneet. Google-haut ja mm. kirjaston käytössä oleva laaja Ebsco-artikkelihaku eivät antaneet tulosta.
Nina af Enehjelmin kirjassa Armi Kuusela : myytti, julkkis ja supertähti, julk. 2003 on kirjattu seikkaperäinen lähdeaineisto, mm aikakauslehtiä. Kustantaja WSOY:n kautta voisi saada yhteyden kirjan kirjoittajaan. Jospa hänellä olisi asiasta tieto.
Nina af...
Internetistä esim. osoitteesta http//www.varainhankinta.net/index.shtml löytyy paljon tietoa raha-avustusten hakemisesta kuin myös omatoimisen varainhankinnan kehittämisestä. Sivustossa on paljon tietoa, mielestäni hyvin jäsennettynä, joten seulomalla teille varmaankin löytyy oikea lähde avustuksen anomiseksi. Kirjan muodossa on olemassa useita oppaita: esim. Vaijärvi, Kari, Apuraha-avain (vuodelta 1997, ISBN 9529501366). Yleisten kirjastojen kokoelmista löytyy myös luetteloita ja yhteystietoja apurahoja jakavista tahoista esim. säätiöistä, rahastoista jne.
On olemassa myös säätiöpalvelu, joka toimii Suomen Kulttuurirahaston alaisuudessa. Internetosoitteesta http//www.skr.fi pääsette säätiöpalvelun sivuille.
Kannattaa kuitenkin ottaa...
Kysymyksessä on todennäköisesti Eläintarhan leikkikenttä, jonka kaupunki omisti ja joka oli toinen ennen 2. maailmansotaa ollut Pitkänsillan pohjoispuolinen leikkikenttä. Se oli toimminnassa jo ainakin vuonna 1922. Nimi ei ole vahvistettu eikä virallinen paikannimi, joten se ei esiinny esim. Helsingin kadunnimet-teoksessa.
Lähde: Koskinen, Juha, Kallion historia, Kallio-seura, 1990, sivu 322.
Kun etsitään lukuvinkkejä 70-vuotiaalle mieshenkilölle, on Väinö Linna hyvä aloitus, koska päästään heti laadukkaan kirjallisuuden pariin. Jos Kalle Päätalo herättää lukijan kiinnostuksen, riittää hänen teoksiaan kirjaston hyllyissä moneen lainauskertaan. Päätalon Iijoki-sarja kertoo maaseudun elämästä. Jos pitää eräkirjoista, on esim. seuraavilta kirjailijoilta paljon kirjoja: Veikko Haakana, A. E. Järvinen ja Leevi Karsikas. Jos taas sotakirjat miellyttävät: Esa Anttala ja Reino Lehväslaiho ovat kirjoittaneet paljon kirjoja. Maaseutua ovat kuvanneet mm. Veikko Huovinen, Simo Hämäläinen, Arto Paasilinna, Mauri Paasilinna, Harri Tapper ja Heikki Turunen. Kirjaston tietokantaan voi myös itse tehdä haun ja kirjoittaa Asiasana-laatikkoon...
Avioliittolain (13.6.1929/234)2 LUKU (16.4.1987/411) mainitsee alaikäisten avioliiton solmimisesta seuraavaa:
Avioliiton esteet
4 § (16.4.1987/411)
Avioliittoon ei saa mennä alle kahdeksantoistavuotias.
Oikeusministeriö voi kuitenkin erityisistä syistä antaa kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle luvan mennä avioliittoon. Ennen asian ratkaisemista luvanhakijan huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos hänen olinpaikkansa voidaan kohtuullisin toimenpitein selvittää.
Ikäraja on siis lain mukaan sama sekä tytöille että pojille. Käytännössä kuitenkin tytöt ovat tilastojen mukaan selkeä enemmistö alaikäisenä naimisiin menneistä. Seinäjoen Sanomat selvitti viime vuoden lopulla Tilastokeskukselta sitä, minkä verran ja minkä ikäiset...
Thomas Brezinan saksankielinen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.thomasbrezina.com/. Sivun oikeasta laidasta kohdasta Coole Infos löydät linkin englanninkielisille sivuille. Sivun alalaidasta löytyy painike Kontakt. Siitä voit lähettää viestin Brezinalle. Viesti menee internetsivuja ylläpitävälle toimitukselle, joten ihan henkilökohtaista viestiä ei voi lähettää. Voit kirjoittaa englanniksi. Suomen kielestä en mene takuuseen.
Thomas Brezinasta on usein kysytty tietoa Etätietopalvelussa. Aiemmat kysymykset ja vastaukset löytyvät osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakuruutuun: Thomas Brezina ja paina Hae-painiketta.
Tietoja opinnäytteistä löydät näppärästi yliopistokirjastojen yhteisestä tietokannasta Lindasta: http://finna.fi
Omaan aiheeseesi sopivia hakusanoja ovat esimerkiksi nämä: hoitotyö, terveydenhuolto, terveydenhuoltohenkilöstö, perehdyttäminen, työpaikkakoulutus, opinnäytteet ja pro gradu -työ.
Voit etsiä aineistoa näillä hakusanoilla ihan Lindan perushaun kautta. Sanojen katkaiseminen kuitenkin kannattaa!
Kirjoita hakusana(t)-kenttään vaikkapa näin: terveydenhuol? pereh? pro gradu? ja napsauta hae-nappulaa.
Kokeile myös hakua: hoito? perehdyt? pro gradu?
Näin löytyy äskeistä hakua enemmän aineistoa. Mukana on esimerkiksi Tuula Lahden opinnäyte ”Sairaanhoitajien työhön perehdyttäminen” (Tampere, 2007), joka on olemassa myös verkkojulkaisuna...
Hei,
Emme ole valitettavasti onnistuneet löytämään vastausta kysymykseesi tiedusteluista huolimatta. Mikäli vastaus vielä löytyy, otamme sinuun yhteyttä. Tietäisikö joku lukijoistamme vastauksen?
Helsingin kauppakorkeakoulun Helcat-haun mukaan kirja Osakassopimukset / Antti Hannula, Matti Kari, Julkaistu: Helsinki : WSOYpro, 2007 on paikalla tällä hetkellä Helsingin kauppakorkeakoulun yleiskokoelmassa. https://finna.fi
Helexon Mix -tietokannan mukaan kirja käsittelee seuraavia aiheita:
Sisällys:
Osa 1. Yleistä osakassopimuksesta
- Osakassopimus: omistajien sopimus
- Osakassopimukset eri tilanteissa
- Osakassopimusten erityiskysymyksiä
Osa 2. Osakassopimusten sisältö
- Osakassopimusten keskeinen sisältö
- Määritelmät, osapuolten tavoitteet ja olettamat
- Päätöksentekoa ja hallintoa koskevat ehdot
- Rahoitusta, omistusta ja sen hallinnoimista koskevat ehdot
- Sopijapuolten henkilökohtaiset velvollisuudet
- Osakkaiden ansainta...
Turun kaupunginkirjastoon hankitaan monipuolisesti kaunokirjallisuutta, myös omakustanteita. Omakustanteita hankitaan lähinnä kirjailijoilta ja kirjoittajilta, jotka asuvat Varsinais-Suomen alueella. Lainattavien kappaleiden lisäksi varsinaissuomalaisten kirjailijoiden tuotantoa kerätään myös Turku-kokoelmaan. Voit toimittaa esitteen tai muuta kirjallista materiaalia (esim. kopioita arvosteluista) kirjastasi tutustumista varten kirjastoon, osoitteeseen Turun kaupunginkirjasto Hankintaosasto Linnankatu 2 20100 Turku tai faksilla 02-2620 647. Lisätietoja saat numerosta 02-2620 666.
Sakari Saarikivi käyttää L'idole éternelle -veistoksesta nimeä Ikuinen ihanne kirjan Suuret taiteilijat : kuvataiteen mestarien elämäkertoja II osassa Goyasta Picassoon (WSOY, 1949): "Hänen 'Kevät', 'Ikuinen ihanne' tai 'Suudelma' nimiset, nuorta rakastavaa paria esittävät veistoksensa ovat parasta, mitä naturalistinen figuuriveistotaide 1800-luvulla on voinut esittää."
Kirjoja syntymästä:
Robberecht, Thierry: Tyttö joka tahtoi takaisin äidin vatsaan
Janouch, Katerina: Mistä on pienet vauvat tehty?
dePetigny, Aline: Sauli saa pikkusiskon
Douglas, Ann: Ennen kuin synnyit: tarina sisäpuolelta
Höjer, Dan: Tervetuloa meille, vauva!
Shields, Gillian: Kaunis pikkuveli
Gliori, Debi: Mistä tuo vauva tulla tupsahti?
Möller, Liller: Näin tehdään lapsia
Svensson, Thomas: Vallaton vauva, Villit vauvat vatsassa, Vallaton vauva tulee kotiin
Andreae, Giles: Äidin vatsassa on talo
Moost, Nele: Vauveli kasvaa äidin vatsassa
Bourgeois, Paulette: Franklin saa pikkusiskon
Kirjoja kuolemasta:
Jeffs Stephanie: Reeta
Franzon, Päivi: Surusaappaat
Issakainen, Tytti: Atte ja Anna: toivo kantaa: kun meillä on suru
Nilsson, Ulf:...
Tutkin useiden kirjastojen tietokantoja. Molempien elokuvien saatavuus elokuvana on nolla. Molempiin elokuviin liittyvää musiikkia on saatavissa useista paikoista.
Ongelma taitaa olla se, ettei elokuvia ole Suomessa elokuva-arkiston tietokannan mukaan julkaistu DVD:llä tai videolla.
Huom. Rocco e i suoi fratelli = Rocco ja hänen veljensä -elokuvan on ohjannut Luchino Visconti.
Filmifriikki-kaupassa Viscontin elokuva on saatavilla nimellä ROCCO & HIS BROTHERS
http://www.filmifriikki.fi/
Korppi sylissä = Cría cuervos -elokuvan saatavuus on internetin movie databasen vaikeaa. Se on saatavissa vain jenkkivideona (Huom. eri videojärjestelmä)
http://akas.imdb.com/title/tt0074360/
http://akas.imdb.com/
Käytettävissä olevista sukunimikirjoista ei Felin-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–11.
Nettisivut: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi
Kiitos kysymyksestä. Haydnin A Pastoral Song löytyy levyltä Mozart:Songs&canzonettas(Mozart/
Haydn). Levyn luokka on 78.322 ja se kuuluu Espoon pääkirjaston (Leppävaara) sekä Vantaan
pääkirjaston (Tikkurila) kokoelmiin. Levyllä laulaa Anne Sofie von Otter. Levyä English and Scottish
songs ei kirjaston tietokannasta löytynyt.
Netissä toimii esimerkiksi seuraavia julkaisufoorumeita.
Aukea.net on vapaa luomisgalleria aloitteleville taiteilijoille ja harrastajille, jotka haluavat tuoda töitänsä esille saadakseen palautetta, uusia ideoita ja kokemuksia. http://aukea.net/
Rihmasto on kirjoittavien ja kirjallisuudesta kiinnostuneiden ihmisten oma verkkojulkaisu, jonka keskeisenä tehtävänä on tarjota hyville teksteille julkaisumahdollisuus. Rihmastossa julkaistaan kaikenlaisia kiinnostavia tekstejä. Painopiste on uusissa, tuoreissa teksteissä, mutta harkinnan mukaan myös muualla julkaistuja tekstejä voidaan ottaa mukaan. http://www.rihmasto.net/
Lisäksi:
Tarinamylly
http://www.tarinamylly.net/
Rakkausrunot.com / myös muita tekstejä
http://www.rakkausrunot.fi/
On hyvin mahdollista, että kaikki kysymyksessä mainitut nimet ovat samaa alkuperää: Ruuth, Ruth, Rooth. Kyseessä on alkuaan ollut niin sanottu sotilasnimi ja sellaisenaan se on voinut esiintyä eri puolilla maata ilman että nimen kantajat olisivat samaa sukua. Tietoa nimenmuutoksista on koottu osoitteeseen
http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi
Esim. Ruuth-nimeä on muutettu seuraaviksi:
Raekari
Ruutu
Ruuttu
Oka
Ruuttila
Roth
Ruonila
Ruutsalo
Leistomaa
Ruusunko
Heikinmaa
Reinola
Salovaara
Aho
Lahtinen
Koiras
Ruutu
Rinne
Ruuttula
Rintala
Lehtimäki
Juuras
Raanela
Ruutu-nimen ovat ottaneet myös muutamat Reinolat.
Ruuttunen-nimi ei näytä olleen osallisena nimenmuutoksista. Sitä on esiintynyt erityisesti Keski-Pohjanmaalla. Alkuperä...
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy Hugo Lundahlin eikä Hugo Soivaaran teoksia. Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa seuraava teos: Soivaara, Hugo E.: Kun herra Töperöstä tuli onnellinen : yksinäytöksinen iloittelu (Helsinki : Tammi, 1945) ja se kuuluu sarjaan Tammen näytelmiä, osa 10. Muita teoksia ei löydy Hugo Soivaaran nimellä eikä Hugo Lundahlin nimellä.
Tätä näytelmää voi kuitenkin kaukolainata, sitä on saatavana ainakin Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Kaukolainaus on maksullista, lisätietoja löydät kirjaston kotisivulta hakemistosta kohdasta kaukopalvelu http://www.turku.fi/kirjasto/
Yksityiskohtaisia tilastoja suomalaisten Neuvostoliiton-kävijöiden jakautumisesta eri matkakohteiden kesken ei valitettavasti ole käytettävissä. Suosituimmat kohteet - suurimman silloisen matkanjärjestäjän mukaan - ovat olleet Leningrad, Moskova, Tallinna, Jalta ja Sotši.
Neuvostoliiton suosio matkakohteena oli huipussaan vähän ennen sosialismin romahtamista. 1980-luvun lopulla maassa vieraili noin 300 000 suomalaista vuosittain. Tästä määrästä noin viidennes (lähes 60 000) suuntasi Neuvostoliiton "etelänmatkoille" Sotšiin, Jaltaan, Odessaan, Tbilisiin sekä muualle Mustallemerelle ja Kaukasiaan.
Lähteet:
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. SKS, 2004
Matkailusilmä 1/1984 [useita...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta
http://www.helmet.fi löytyivät ainakin seuraavat aihettasi sivuavat teokset :
BALVOLL, Gudmund: Vihannesten avomaaviljely. 1998.
VOIPIO, Irma : Vihannekset : lajit, viljely ja sato. 2001.
JUUTI, Marjatta : Avomaan kasvituotannon perusteet. 1994.
LAATUVIHANNESTEN hyvät viljelymenetelmät : tutkimusohjelman loppuraportti. 1998.
Avomaankurkun viljelystä on vaihtelevassa määrin tietoa myös erilaisissa keittiöpuutarha- ja vihannesviljelyoppaissa, joihin lienee paras tutustua paikan päällä kirjastossa (Helsingin kirjastoluokat 653.2 ja 653.22).
Viikin tiedekirjaston eViikki -tietokannasta http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html
voit hakea kirjallisuus- ja artikkeliviitteitä...
