El Pais sanomalehti on tilattu Helsingin kaupunginkirjaston Pääkirjastoon, mutta sitä ei tosiaan säilytetä kuin 3 kuukautta. Lehti tulee myös Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoon http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ , jossa sitä säilytetään vain kuluva viikko. Yliopiston Pääkirjastoon http://www.lib.helsinki.fi/ on El Pais kuitenkin tilattu mikrofilminä. Voit tarkistaa lehden tilanteen Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta http://finna.fi (
Helka tietokannasta El Pais saadaan esille haulla: pais ja hakutyypiksi valitaan lehden nimi).
Hei,
Wikipediasta näyttäisi löytyvän vastaus kysymykseesi. Ohessa on Wikipediaan linkki, jonka kautta löydät tietoa Rooman valtakunnasta ja Rooman valtakunnan asukasmäärästä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_valtakunta
Suomalaista kansanperinnettä käsitteleviä kirjoja ovat esim. Matti Sarmelan Suomen perinneatlas (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1994), Suomalaiset uskomustarinat, tekijänä Elina Ranta (WSOY 1996) ja Lauri Simonsuuren toimittamat Kansa tarinoi: tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta (Gummerus 2006) sekä Myytillisiä tarinoita (Suomalaisen kirjallisuuden seura (1999).
Tarinoita kummituksista löytyy Pienestä kummituskirjasta, toimittanut Kati Lampela (SKS 2006) ja kirjoista Kuollut kulkee, toimittanut Anneli Kanto (Gummerus 2008), Kuu paistaa, kuollut ajaa: aavetarinoita, toimittanut Eija Timonen (SKS 1984) ja Aaveriekkoja: lappilaisia tarinoita ja kummituksia, koonnut Pentti Harjumaa (Lapin yliopistokustannus 2008) ....
Tämän lehden fyysisten numeroiden tuottaminen Suomeen näyttää todella tyssänneen kokonaan ja ainoat tilaajat ovat saatujen tietojen mukaan yksityishenkilöitä. Myöskään Helsingin yliopiston kirjasto ei enää saa mikrofilmejä lehdestä.Lehti ilmestyy kuitenkin myös verkkolehtenä nimellä Electronic Telegraph osoitteessa http://www.telegraph.co.uk:80/et?ac=001522755964785&rtmo=wMiKnotb&atmo=… Sieltä voi etsiä artikkeleita myös arkistosta, ainoa löytämäni eilen ilmestynyt Helsinki-aiheinen artikkeli tosin käsitteli taitoluistelua. Jos artikkeli ei ole oikea, ehkä se oikeakin tulee arkistoon lähiaikoina.
Tekijänoikeuslaki 12§ sallii kopioinnin yksityistä käyttöä varten. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom)
Lakiuudistuksessa ei tähän ole tulossa muutosta. Laista Opetusministeriön sivulla, http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Kopiosto tulee kuvaan mukaan, kun on kyse esim. kopionnista oppilaitoksissa.
"Kun teosta kopioidaan yrityksissä, kouluissa tai julkishallinnossa, tarvitaan siihen sekä tekijän että kustantajan lupa. Lupa tarvitaan teoksen osittaiseenkin kopiointiin. Suomalaiset tekijät ja kustantajat ovat antaneet Kopiostolle valtuudet myöntää puolestaan kopiointilupia." http...
Adolf Hitlerillä oli käytössään Junkers Ju 52-tyypin lentokone jo kampanjoinnissaan vuonna 1932, ennen valintaansa valtakunnankansleriksi. Tämän koneen rekisterinumero oli mitä ilmeisimmin tuo mainittu D-2201, kutsumanimenään ”Bölke”. Pian kansleriksi valintansa jälkeen vuonna 1933 Hitler sai käyttöönsä uuden, henkilökohtaisen Immelmannin mukaan nimetyn Junkers Ju 52-koneen, jonka numero oli D-2600. Tässä yhteydessä alkoi myös Hitlerin ja hänen henkilökohtaisen lentäjänsä Hans Baurin yhteistyö, joka kesti aina vuoteen 1945 saakka.
Vuonna 1939 Hitlerin henkilökohtaiseksi lentokoneeksi vaihtui Focke-Wulf FW 200 Condor.
Hitlerillä sekä hänen lähipiirillään oli 1930-loppupuolella sekä koko toisen maailmansodan ajan käytössään varsin laaja...
Kirjoittamisen ja erityisesti luovan kirjoittamisen oppaita löytyy kirjastoista paljonkin, tässä muutamia:
Kemppinen, Pertti: Tarinoiden maailmat (ISBN 952-5167-19-4)
Karhumäki, Johanna: Sininen kynä - luovan kirjoittamisen opas (ISBN 951-0-23502-4)
Wallin, Raimo s.: Luova kirjoitus (ISBN 951-95695-7-X)
Jonsson, Curt:Luova kirjoittaminen (ISBN 951-644-048-7)
Marjatta Kurenniemi on kirjoittanut omasta satukirjailijan työstään mm. esseessä Ragundiksen kynä, joka sisältyy teokseen Sadun avara maailma. Sadut varhaiskasvatuksen tukena/Ojanen, Sinikka. (ISBN 951-1-06054-6). Apua voi olla muistakin lastenkirjallisuutta käsittelevistä esseekokoelmista, esim.kirjassa Sadun voimat/toim. Johanna Jokipaltio Sinikka Nopola kertoo omista...
Avoimen verkkoammattikorkeakoulun sivuilta löytyy hyvät ohjeet työnhakijalle. Sivuston ohjeiden mukaan hakemukseen voi liittää niin nimikirjaotteen kuin myös CV/ansioluettelon. Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta:
http://ylivieska.cop.fi/averko
Kun klikkaa työnhakua niin sen alta löytyy linkki "CV ja työhakemus", jossa kerrotaan tarkemmin miten hakemus kannattaa tehdä.
Lisää työnhakuoppaita löytyy osoitteesta:
http://www.makupalat.fi/paikat3.htm
Edellä mainitun lisäksi kannattaa tarkista Helmet -tietokannasta mitä kirjoja löytyy asiasanoilla "ansioluettelot", "työnhaku".
Helmet aineistotietokannan osoite on: http://www.helmet.fi
Helmetin kautta voi myös varata aineistoa mikäli on Helmet kirjastokortti sekä henkilökohtainen salasana....
Kulkijan valssin nuotit löytyvät ainakin kahdesta Toivo Kärjen toimittamasta nuottijulkaisusta. Reino Helismaan lauluja -niminen julkaisu (5. painos v.1980)
ja julkaisusta 20 suosittua valssia (v.1984).Molemmat ovat Musiikki Fazerin julkaisuja.
Helmet-haun ohjeissa kohdassa "Kohdistimet" kerrotaan, että tietyn kustantamon teokset saadaan esille kohdistimella n. Sanahaku n:siltala antaa tosin vähän muutakin, mutta alkuun listautuu Siltalan julkaisemat teokset http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%3Asiltala&searchscope=9&m=&l…
Marjo Heiskasen kirja Idiootin valinta on tulossa kirjastoihin. Varauksen voi jättää Helmet-haussa heti, kun listaus kirjastoista ilmenee haussa.
von Trierin uusin teos on Dancer in the Dark. Se löytyy meiltä Vaasan kaupunginkirjastosta, samoin pari muuta hänen teostaan. von Trierin elokuvat löytyvät meiltä aineistoreksiteristä hakemalla ohjaajan nimellä. Kun on kysymys von Trieristä, kannattaa huomioida nimen kirjoitusasu ja se, että haku kannattaa tehdä pelkällä nimelä Trier, http://lib.vaasa.fi:8080/ .
Todennäköisesti emme tule hankkimaan "Idiootit" -elokuvaa, vaikka se onkin kieltämättä laadukas filmi. Mutta meidän kauttamme se voidaan tilata kaukolainaksi, ainakin Tampereen kaupunginkirjastossa se näyttää olevan. Sinä voit tulla tänen paikan päälle tekemään kaukolainatilauksen.
Meillä ei ole mitään tiettyä elokuvahakemistoa tietokannassamme. Voit tulla katsomaan kyseistä...
Kyllä, ehkä useimmin juuri urheilukilpailuja selostetaan YLE:n kanavilla rinnakkain myös ruotsiksi. Ruotsinkielisen selostuksen vastaanotto edellyttää laitetta, jossa voit valita äänikanavan. Oletusarvona laitteissa on useimmiten suomi, mutta ainakin kerran onnistuin itse sörssimään vanhan videonauhurini niin että se toisti molemmat äänet päällekkäin. Löytyihän siitä lopulta sellainen asetus että kuului vain toinen. Digibokseista löytyy valikko, josta voit valita haluamasi kielen tarjolla olevista.
Sanakirja tarjoaa käännökseksi "refereras i flerljud - kaksiääniselostus". (Ruotsi-suomi-suursanakirja. WS 2007.)
TV2:n TV-arkistosta saatiin tieto, ettei heillä ole ohjelman musiikki-ilmoituksia. TV-ohjelman osia kuunnelleen kollegan mukaan niissä ei ollut yhtenäistä tunnusmusiikkia.
Radioarkiston mukaan radio-ohjelman musiikki-ilmoitukset (Teosto-ilmoitukset) on siirretty Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistoon ELKA:an, josta tiedonhaku maksaa 60 euroa tunti + mahd. kopiointikulut erikseen. Asioiminen ja tutkiminen sekä neuvonta on maksutonta.
Ylessä ei siis enää vaikuta olevan dokumentteja, joista musiikin yksityiskohdat selviäisivät, vaan tieto olisi etsittävä ELKA:sta http://www.elka.fi/.
Eräs Ylen levystön työntekijä muisteli, että tunnus olisi ollut Telemannia, mutta ei osannut kertoa tarkempia tietoja.
Lasten mietelmiä rakkaudesta / häistä ei oikein löytynyt. Kirjassa:
VANHAT TÄDIT EIVÄT MUNI / MARK LEVENGOOD JA UNNI LINDELL ; SUOMEKSI TOIMITTANEET SEPPO BRUUN JA KIRSTI HAKKOLA
SCHILD, 2002,
on lasten keksimiä aforismeja, joista voisi löytyä joku sopiva.
Raija Maula on tehnyt lukuisia mietekirjoja lapsille, joissa on lapsenomaisia aforismeja, vaikka aikuisen kirjoittamia.
Tarkoitukseen sopivia aforismeja, vaikka ei lasten kirjoittamia tai sanomia, löytyy kirjoista:
SUURI VÄRSSYKIRJA / TOIMITTANUT VIRVE SAMMALKORPI
KARISTO, 1997
SORMUKSIN sinetöity rakkaus : hääkarkkirunoja / toimittanut Nina Ramstadius
Karisto, 2004
SYDÄN on löytänyt sydämen : värssyjä rakkauden juhliin / koonnut Nina Ramstadius
Gummerus, 2005
Internetistä etsimällä nimellä "rockslide brownies" ei näyttäisi löytyvän oikein minkäänlaista reseptiä. Kyseessähän on todellakin Yhdysvalloista kotoisin oleva suklainen pekaanipähkinöillä maustettu makea leivonnainen. "Pecan brownies" -haku kuitenkin tuottaa jo paremman tuloksen, josta tässä esimerkkinä muutama sivusto:
- http://www.recipegirl.com/2008/10/02/caramel-pecan-brownies/
- http://www.foodaphilia.com/2007/01/caramel-pecan-brownies_09.html
- http://www.waitrose.com/recipe/Chocolate_Pecan_Brownies.aspx
- http://www.howtomakebrownies.com/chocolate-pecan-brownies.php
Hannele ja Maarit eivät merkitse japaniksi mitään, mutta Jari voisi viitata japanilaiseen keihääseen yariin. Japanin y äännetään suomen kielen j:n tavoin eli yari=jari.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yari_(keih%C3%A4s)
Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta välimerkkejä koskevia teoksia ovat esim. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas ( Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2009), Pirkko Leino: Pilkulleen; opas välimerkkien käyttöön ( Otava, 2006) ja Hillevi Setälä: Hei haloo; täydellinen opas tekstiviestittelyyn ( Edita, 2007). Melinda tietokannasta löytyy mm.seuraavia pro gradu-töitä: Essi Hannu: Välimerkkien opettaminen yläkoulun ja lukion äidinkielen oppikirjoissa ( 2010) jaTeppo Nevo: Pilkku vai ei; näkökulmia välimerkkinormeihin- ja ongelmiin ( 2007)
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://finna.fi
Suomen kielen laitoksen sivuilta löytyi seuraavia lopputöitä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/tutkimus/tietokanta
Kotimaisten kielten keskus osaisi...
Internetistä esim. osoitteesta http//www.varainhankinta.net/index.shtml löytyy paljon tietoa raha-avustusten hakemisesta kuin myös omatoimisen varainhankinnan kehittämisestä. Sivustossa on paljon tietoa, mielestäni hyvin jäsennettynä, joten seulomalla teille varmaankin löytyy oikea lähde avustuksen anomiseksi. Kirjan muodossa on olemassa useita oppaita: esim. Vaijärvi, Kari, Apuraha-avain (vuodelta 1997, ISBN 9529501366). Yleisten kirjastojen kokoelmista löytyy myös luetteloita ja yhteystietoja apurahoja jakavista tahoista esim. säätiöistä, rahastoista jne.
On olemassa myös säätiöpalvelu, joka toimii Suomen Kulttuurirahaston alaisuudessa. Internetosoitteesta http//www.skr.fi pääsette säätiöpalvelun sivuille.
Kannattaa kuitenkin ottaa...
Askola-kulttuurista ilmestyi vuonna 1957 Ville Luhon kirjoittama teos "Askola-kulttuuri : Suomen varhaismesoliittinen kivikausi" ja julkaisiajana oli Askola-seura.
Uusi teos Tietosanakirja Facta, ilmestynyt 2006 antaa seuraavat tiedot Askolan asutuksesta: "Vanhimmat asuinpaikkalöydöt ajoituvat n 9500 vuoden taakse. Monista asuinpaikoista merkittävin Kopinkallio. Kiinteä asutus viimeistään 1300-luvulla."
