Antikka.net verkkoantikvariaatissa http://www.antikka.net/ voit osallistua keskusteluun harvinaisesta painetusta aineistosta kiinnostuneiden harrastajien kanssa. Alan harrastajia tapaa myös vaikkapa 23.-26.10. Helsingin kirjamessut ja Antikvaariset Kirjamessut -tapahtumassa Messukeskuksessa. http://www.finnexpo.fi
Antikka.net sivuilta saat myös yhteystietoja antikvariaatteihin, josta voi tiedustella asiantuntija-arviota Uuden suomettaren myyntiarvosta. Tein pienen tiedustelun läheiseen antikvariaattiin ja sieltä arveltiin valitettavasti niin että koska kyseessä on yksittäisen päivän lehti, eikä esimerkiksi koko Uuden suomettaren vuosikerta, niin tällä yksittäisellä lehdellä ei ole myyntiarvoa. Asia kannattaa toki antaa useamman...
Helveetit tai helvetialaiset -hauilla löytyy tietoa hyvin hajanaisesti. Omaa kirjaa heistä en löytänyt. Antiikin käsikirjassa , samoin kuin Facta 2001 –tietosanakirjassa, on minimaalisesti tietoja helvetialaisista. Grimbergin ”Kansojen historian” osassa viisi ”Rooma” ja Caesarin ”Gallian sota” –kirjasta löytyy myös tietoja sodista – ei niinkään helvetialaisista. Kaunokirjallisuudesta voit ehkä löytää helvetialaisista jotakin. Käy katsomassa ”Kysy kirjastonhoitajalta” –arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx asiasanoilla:keltit, kaunokirjallisuus, fantasiakirjallisuus
Lähteet: Facta 2001, osa 5 Frf-Her; 2.p., Porvoo 1983, Caesar, Gaius Julius: Gallian sota. 3.p.,Hämeenlinna , 1988, Castren, Paavo:...
Ei näytä olevan. Naperoa ei löydy Helmetin, eikä muidenkaan kirjastojen kokoelmista. Myöskään Yleisradion Tallennemyynnin kautta sitä ei ole saatavilla. DVD- ja muu kuvallinen materiaali tarvitsee lainausoikeudet, ennen kuin sitä voi hankkia kirjastojen kokoelmiin. Niitä ei aina voi saada, ja siksi kirjastoista puuttuu mm. sellaisia elokuvia, joita muuten mielellään niihin ostettaisiin.
Toini Havun arvostelu Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus -romaanista ilmestyi Helsingin Sanomissa 3.12.1959. Tieto on peräisin teoksesta Suomen kirjailijat 1917-1944, SKS 1981. Siinä on mainittu muitakin sanomalehtiarvosteluja.
Muita eri aikakauslehdissä ilmestyneitä aikalaisarvosteluja olivat mm.
Santakari, Esa.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Vartija. - Helsinki : Vartija. - ISSN 0782-033X. - 72 (1959), s. 175-176
Linkomies, Edwin.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Valvoja. - Helsinki : Valvoja-Ajan kannatusyhdistys. - 79 (1959), s. 225-226
Pennanen, Eila.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Parnasso. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN 0031-2320. - 10...
Autojen historiasta löytyy melko paljon myös suomen kielellä. Esimerkiksi seuraavista voi olla apua: Georgano: Auto 1880-1920-luvulla. 1985, Day: Auto Benzistä ja Daimlerista nykypäiviin. 1977, Sedgwick: Auto 1930- ja 1940-luvulla. 1982. Sedgwick: Auto 1950- ja 1960-luvulla. 1983. Englannin kielellä löytyy lisää.
Kysymyksesi kuuluu kirjallisuusterapian alueeseen, joten kannattaa
tutustua esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Hoivasanat: opas kirjallisuusterapiaan. Duodecim 2008.
(tai vanhempi painos Hoitavat sanat: opas kirjallisuusterapiaan. 2005)
Surevan lapsen kanssa. Suomen mielenterveysseura 2003.
Ayalon, Ofra: ketjureaktio: lapset ja avioero.
Myös Hilkka Ylösen väitöskirjasta Taikahattu ja hopeakengät - sadun
maailma (Jyväskylän yliopisto 1998) saattaa olla hyötyä, sillä se
käsittelee satujen vaikutusta lasten tunne-elämään, samoin Hilkka Ylösen toimittamasta Satulaivan matkassa: sadut lasten apuna vanhempien erotessa. Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto 2007.
Voit kysyä teoksia Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
Kipparikvartetti tuli aikoinaan tunnetuksi ohjelmistolla, johon kuului paljon muiden laulajien aiemmin tunnetuksi tekemiä kappaleita. Suomen kansallisdiskografia ja nuottibibliografia VIOLA-tietokanta ei tarjoakaan yhtään nuottikokoelmaa, joka olisi julkaistu Kipparikvartetin nimellä. Parhaiten Kipparikvartetin ohjelmistoon kuuluneiden sävelmien nuotinnoksia löytää kyseisten kappaleiden, säveltäjien ja sanoittajien nimillä. Suuren toivelaulukirjan uusimman osan hakemistoa selaamalla pääsee jo pitkälle. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta (www.helmet.fi) kappaleen nimellä etsittäessä käytetään sanahakua. Hakukenttään kappale kirjoitetaan lainausmerkkien sisään, esimerkiksi
"On lautalla pienoinen kahvila" ja...
Ainakin allaolevissa kirjoissa on kuvia ja tietoa hiiristä:
- Suomen nisäkkäät / Anders Bjärvall & Staffan Ullström
- Suomen nisäkkäät 1 ja 2 / toimittanut Lauri Siivonen
- Suuri Pohjolan nisäkäskirja / teksti: Torkel ja Elisabeth Hagström
Alla olevalta Helsingin yliopiston oppimateriaalisivustolta löytyy kuvat ja tietoa Suomen nisäkkäistä, mm. rotista ja hiiristä:
http://www.helsinki.fi/project/biologian-oppimateriaalit/pdf/7-2-5-nisa…
Voyager on lisensoitu maksullinen ohjelma, joka on käytössä tieteellisissä ja ammattikorkeakoulujen kirjastoissa, sitä ei voi asentaa yksittäiselle koneelle ilman lisenssiä. Ohjelman käyttöä opetetaan siinä kirjastossa, missä ohjelman sovellus on käytössä, samalla tavalla kuin yleisissäkin kirjastoissa käytössä olevia ohjelmia. Mitään oppikirjaa asiaan ei ole.
Jotta voisit kunnolla oppia käyttämään Voyageria, pitää ohjelmassa olla asiakasrekisteri. Ainoa tapa oppia asiaa on hakeutua harjoittelijaksi sellaiseen kirjastoon, missä Voyager on käytössä. Opit kuitenkin parhaiten käyttämään ohjelmaa aidoissa tilanteissa.
Hoitolaitosten tilaratkaisuista esteettiseltä kannalta, taideteoksista hoitolaitoksissa sekä taiteen ja kulttuurin merkityksestä hoidossa yleensä löytyy tietoa esim seuraavista teoksista: Hyyppä, Markku: Kulttuuri ja terveys, Edita 2005, Liikanen, Hanna-Liisa: Taide kohtaa elämän, Suomen mielenterveysseura 2003, Parantava taide, Toimihenkilöjärjestöjen sisistysliitto 2001, Dementiakoti, Suomen dementiahoitoyhdistys 2003, Simpanen, Marjo-Riitta: terveyttä taiteesta, Minerva 2007.
Värien vaikutusta tilaan ja ympäristöön käsitellään esim. suraavissa teoksissa: Rihlama, Seppo: Värit ja kuviot ympäristövaikuttajina, 1993, Rihlama, Seppo: Väri sisustuksessa, 1998 ja Huttunen, Matti: Värit pintaa syvemmältä, WSOY 2004
Katsoin netistä kysymiesi rahojen arvoa ja löysin vain 2 saksanmarkan hopeakolikon vuodelta 1939, jossa on Paul Hindenburgin kuva. Kolikon hinta oli 20 dollaria. Tiedot löytyivät sivun
http://www.ebay.com kautta.
Turun kaupunginkirjastossa on teos nimeltä Standar catalog of world coins 2007, josta löytyy kolikkoja vuosilta 1909-2000. Saksan kohdalla on paljon kolikoita Reichmark-nimen alla, mutten pysty antamiesi tietojen mukaan päättelemään, mistä rahoista tarkkaan ottaen on kysymys. Kolikoiden alussa on vuosi+kirjain (esim. 1937A, 1937D jne.). Olisi hyvä, jos pääsisit itse tarkastamaan kolikkojesi tiedot tiedot kirjasta.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi löytyy muutama teos, joiden aiheena on venäläinen posliini. Teoksia voi hakea käyttämällä hakutapaa sanahaku ja antamalla hakusanoiksi posliini Venäjä. Näin löytyvät seuraavat teokset: Tsaiju : venäläisen teen tarina = the story of Russian tea, Tampere : [Jyväskylä] : Tampereen museot, Keski-Suomen museo, 1996; Agarkova, Galina: 250 years of Lomonosov Porcelain Manufacture St. Petersburg : 1744-1994, Desertina : Lomonosov Porcelain Manufacture, cop. 1994; Hyvönen, Heikki: Venäläistä posliinia : Vera Saarelan kokoelma, Suomen kansallismuseo = Russian porcelain : Collection Vera Saarela, the National Museum of Finland, Hki : Vera Saarelan säätiö,...
Rodun harrastajat tunnistivat koiran vuonna 1992 syntyneeksi novascotiannoutajaurokseksi Rödrävens Björnbär.
Lisätietoa koirasta löytyy Suomen kennelliiton tietokannasta: https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=S10212%2F93&R=312. Kuvan on ottanut Heidi Savander.
Kysymykseen on hieman vaikea vastata tietämättä enempää kyseisestä lapsesta, enkä ole tietoinen minkäänlaisen listan olemassaolosta. Celia-kirjastosta http://www.celia.fi/lastenjanuortenkirjat
voi kuitenkin lainata postitse (ilman postimaksuja) kuvakirjoja, jotka on tehty erityisesti autistisia lapsia varten.
Koulun alkamiseen aihepiiriltään liittyviä kuvakirjoja voi taas hakea esim. Varsinais-Suomen kirjastojen Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski
asiasanoilla "koulu", "aloitus" ja "kuvakirjat". Toivottavasti näistä on apua.
Seuraavassa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyneitä Frans Eemil Sillanpäätä käsitteleviä elämäkertoja ja muistelmia :
Rajala, Panu : Korkea päivä ja ehtoo : F. E. Sillanpää vuosina 1931-1964. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
Rajala, Panu : Siljan synty : F. E. Sillanpää vuosina 1923-1931. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988.
Rajala, Panu : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1923. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1983.
Sillanpää / toimittanut Aarne Laurila. Otava, 1962.
Laurila, Aarne : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1958. Otava, 1958.
Sillanpää, F. E. : Poika eli elämäänsä : muistelua. Otava, 1953.
Koskimies, Rafael : F. E. Sillanpää : muotokuva. Otava, 1948.
Vaaskivi, T. : F. E. Sillanpää : elämä ja...
Tornion dekkarinetin perusteella Sami Mattila -kirjat ovat ilmestymisjärjestyssä: Kolme kultaista hattua (1993), Buumimurhat (1994), Kuoleman koordinaatit (1995), Kuolema käy kirjastossa (1996), Katso koiraa syvälle korvaan (1997) ja Verta veitsen terällä (1998). Sen jälkeen ilmestyneissä kirjoissa: Tynnyrityttö (1999), Mustat jyvät (2000), Veressä virran vesi (2001), Pimeän piiri (2002), Yön syli armoton (2003), Unet ansaa asettaa (2004), Valkealla varsalla, ruskealla ruunalla (2005 ja Kyyn punainen maito (2006) ei ole mainintaa Sami Mattilasta päähenkilönä.
Anne Frank -museon kotisivuilla (osoitteessa http://www.annefrank.nl/ned/default2.html ) sanotaan, että Anne itse viimeisteli ja kirjoitti uudelleen päiväkirjansa piiloutumisaikansa loppupuolella aikeenaan saada ne julkaistuksi sodan loputtua. Annen kuoleman jälkeen päiväkirjat toi julkisuuteen hänen isänsä Otto Frank.
Päätön ratsumies-elokuva perustuu Washington Irvingin romaaniin eikä sitä ole käännetty suomeksi tai ei ainakaan löydy pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä. Mutta ehkäpä voin suositella jotain muuta.
Oletko tutustunut Helsingin kaupunginkirjaston Kirviön kirjasuosituksiin? Tässä linkki tekemiini fantasiakirjavinkkeihin:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/fantasia-ahmatti/
Muita hyviä fantasiakirjoja ovat esim. kauhua, jännitystä ja fantasiaa yhdistelevä Anthony Horowitzin Viisi vartijaa-sarja, Michelle Paverin
Muinainen pimeys-sarja sekä Suzanne Collinsin trilogia Nälkäpeli.
Omiin suosikkeihini kuuluu myös mm. Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin Kuolemanportti-sarja. Kotimaisista voit kokeilla esim. Anu Holopaisen...
Tarkoitatte varmaankin "Valkyyria"-oopperan 3. näytöksen johdantoa, joka tunnetaan yleisesti nimellä "Valkyyrien ratsastus" tai "Valkyyrioiden ratsastus". Johdanto ja sen teema ovat tulleet tutuksi monesta elokuvasta - tunnetuimpana ehkä Coppolan "Ilmestyskirja nytin" helikopterikohtaus.
"Valkyyrien ratsastuksesta" on olemassa urkusovituksia, mutta niiden nuotteja emme löytäneet. Pianosovituksia löysimme sen sijaan useita, ne löytyvät osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=Walk%FCre%2C+WW…
Listan loppupään sovitukset ovat todennäköisesti parempia kuin alkupään "Classic Film"-versiot, jotka ovat tarkoitettu aloitteleville pianisteille.
Opperan kokonainen partituurikin on saatavilla Helmet-kirjastosta. Niiden...
