Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo kuparisen rikkomisesta seuraavasti:
"Se, joka tekee ensimmäisen maalin, 'rikkoo kuparisen'. Kuparinen on nollatilanne, jonka rikkoutumista odotellaan. Sanonta on peräisin rahanheittopelistä, jossa kuparikolikko yritettiin saada mahdollisimman lähelle maaliksi asetettua tikkua. Se, joka heitti lähimmäksi tikkua tai vaikkapa koulun seinää, sai pitää rahat. Rinki, joka piirretään hiekkaan osoittamaan lähimmäksi heitetyn kuparikolikon paikkaa, näyttää nollalta. Se, joka ei ylittänyt omalla kolikollaan tämän 'nollan' rajaa, ei onnistunut saamaan 'kuparia rikki'."
Suomen kielen fraasisanakirjoista ei ilmaisua löytynyt. Kirjassa: ALVRE, Paul: Suomen sanontoja virolaisine vastineineen, 1995, sanonta "veljekset kuin ilvekset" on määritelty. Se on viroksi: vennakset, kes on sarnased v. kaklevad teineteisega. Suomeksi sanakirjan avulla käännettynä: veljekset, jotka ovat samannäköiset tai nahistelevat(tappelevat)toistensa kanssa.
Veli Valpolan Suuri sivistyssanakirja (WSOY 2000) antaa karpaasi-sanalle kaksi merkitystä.
Karpaasi viittaa sanaan karbaasi, mikä tarkoittaa hihnoista punottua ruoskaa, ratsupiiskaa tai patukkaa.
Toiseksi karpaasi tarkoittaa sitkeää, rohkeaa miestä, kovaa jätkää.
Suomeksi on käännetty kuusi osaa tästä Sara Shepardin sarjasta:
1. Kaivattu (2012)
2. Virheetön (2012)
3. Täydellinen (2012)
4. Uskomaton (2013)
Viides ja kuudes osa, Paha ja Tappava, ovat aivan uusia, eikä niitä vielä ole saatavana kirjastoista tai kirjakaupasta.
Puolisoiden omistussuhteet eivät avioliiton solmimisen johdosta muutu, vaan kumpikin puoliso omistaa edelleen yksin sen omaisuuden, jonka hän omisti ennen avioliiton solmimista. Samalla lailla omaisuus, jonka puoliso hankkii avioliiton aikana tai saa perintönä, lahjana taikka lotossa, on yksin hänen omaisuuttaan. Katso myös
http://www.laki24.fi/pepe-puolisovaratelatus-avioliitoyhteinenomaisuus…
Vuonna 1930 ja sen jälkeen solmituissa avioliitoissa omaisuus on erillistä, siis sen puolison, jonka nimissä se on. Yhteistä on vain se, mikä on molempien nimissä eli puolisoiden yhdessä hankkimaa.(Norri: Perintö ja testament-ti: käytännön käsikirja, 2007, s. 21)
Puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeuden tarkoituksena on...
Palkkauksesta saa tietoja mm. Tilastokeskuksen StatFin –tietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html.
StatFinin mukaan:
Kuntasektorilla vuonna 2008 sähköasentajan tuntiansion keskiarvo oli 13,85 €.
Kuukausipalkan keskiarvo oli 2156 €.
Valtiolla vuonna 2008 säännöllisen työajan kuukausiansion keskiarvo oli 2597 €.
Yksityisillä työnantajilla vuonna 2007 (vuoden 2008 tietoja ei ole saatavilla StatFinistä) oli sähkölaitteiden asentajien ja korjaajien kuukausipalkka keskimäärin 2664 €.
Yksittäisissä tapauksissa palkkaan vaikuttavat monet tekijät. Palkkojen arvioinnissa auttavat esimerkiksi työehtosopimukset.
Eri ammattien palkoista saa tietoa myös esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta,...
Hei
Vastaus kysymykseesi löytyy mm. sivulta
Auringonnousu ja -lasku (stanford.edu)
Osaathan käyttää Google-kääntäjää saadaksesi tekstin suomeksi? Mutta tässä osittainen lainaus tekstistä:
Useimmat ihmiset tietävät, että Aurinko "nousee idässä ja laskee länteen". Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan ymmärrä, että se on yleistys. Itse asiassa Aurinko nousee vain itään ja laskee länteen 2 päivänä vuodesta - kevät- ja syyspäiväntasaukset! Muina päivinä Aurinko nousee joko pohjoiseen tai etelään "suoraan itään" ja laskee pohjoiseen tai etelään "suoraan lännestä".
Joka päivä nousu- ja asetuspisteet muuttuvat hieman. Kesäpäivänseisauksessa Aurinko nousee niin kauas koilliseen kuin ennenkin ja laskee luoteeseen...
Pentti Lempiäisen mukaan nimi Elina on peräisin keskiajalta ja luultavasti suomalainen versio Helenasta.
Helena-nimen taustalla on aurinkoa tarkoittava sana helios. Nimi saattaisi tarkoittaa aurinkoa tai loistavaa. Kreikan mytologian mukaan Helena oli ylijumala Zeuksen ja myöhemmin joutseneksi muutuneen Ledan tytär.Eurooppalaisiin kalentereihin nimen on tuonut kymmenen Helena-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
WSOY, 1999
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman, Erkki Helamaan Vanhan rakentajan sanakirjan mukaan käytettävä termi on smyygi (smyyki, myyki). Myykilauta on luultavasti jonkin alueen murresana.
Smyygi tulee ruotsalaisesta sanasta smyg. Suomennettuna siitä on käytetty useita eri muotoja: pieliovi, loukko, komero, viistomalli. Smyyg ts. oven ja ikkunan pieli.
Kyseessä lienee Mikael Nybergin laulu, joka esiintyy eri nimillä. Laulun nuotti löytyy kokoelmasta "Pienten lauluja" (WSOY 2000) nimellä "Syksyn tullessa" ja äänitteenä se on kasetilla/CD:llä "Anni Tannin syksylauluja" (1990) nimellä "Syksyn saapuessa" sekä CD:llä "Lintu ruutuun koputtaa" (2001) nimellä "Syksy jo saa", jotka löytyvät ainakin HelMet-kirjastoista, mutta varmaan muualtakin.
Netin kautta asia selviää Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/ .
Kay Scarpetta -sarja alkuteoksen ilmestymisjärjestyksessä:
Postmortem, 1990 (1. Scarpetta)(suom. Post Mortem, 1994);
Body of Evidence, 1991 (2. Scarpetta)(suom. Ruumiin todistus, 1994);
All That Remains, 1992 (3. Scarpetta)(suom. Mitä jäljelle jää?, 1993);
Cruel and Unusual, 1993 (4. Scarpetta)(suom. Julma ja tavaton, 1995);
The Body Farm, 1994 (5. Scarpetta)(suom. Ruumistarha, 1996);
From Potter's Field, 1995 (6. Scarpetta)(suom. Köyhien kalmisto, 1996);
Cause of Death, 1996 (7. Scarpetta)(suom. Ansaittu kuolema, 1997);
Unnatural Exposure, 1997 (8. Scarpetta)(suom. Luonnoton surmaaja, 1998);
Point of Origin,...
Murteissa käytetyt sanat 'vaivihkaa' ja 'salavihkaa' tarkoittavat 'salaa, hiljaa, huomaamattomasti'. Niiden alkuperä on verbissä vihkata ('suhista, mennä vauhdikkaasti') ja vihkaista ('mennä tai käydä nopeasti')
Verbi 'vihkaista' sekä 'vihistä' ('sihistä, havista') kuten myös 'viheltää' ja 'vihma' ovat samaa onomatopoeettista (eli toiminnasta aiheutuvaa ääntä jäljittelevää) alkuperää.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö. (SKS 2000)
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Tarja on 1950-luvulta lähtien ollut yksi suosituimmista tyttöjen nimistä. Viime aikoina suosio on tosin ollut laskussa. Alkuperältään Tarja-nimi tulee kreikan Dariasta, joka taas on Dariuksen - mahtavan - feminiinimuoto. Venäjän kielessä Tarja-nimen eri muotoja on käytössä 17 kappaletta; muun muassa Darja tai Darija. Taru, Tari ja Taija ovat myös Tarja-nimen muunnelmia.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2003)
Anri nimen alkuperästä tai merkityksestä ei ole esitetty tietoja. Anri on mahdollista yhdistää nimiin Henri ja Henriette näiden ranskalaisen ääntämyksen perusteella. On myös esitetty, että Anri on mahdollisesti lyhennelmä nimestä Anitra.
Etunimenä Anri on tullut Suomessa näkyville ensimmäisen kerran vuonna 1924.
Aino Matilda Viitainoja kirjoitti salanimellä Aino Salla "Anri, tunturien tyttö" -kirjan, joka ilmestyi vuonna 1945. Kirja luultavammin lisäsi Anri -nimen suosiota.
Eero Kiviniemi esittää kirjassaan Suomalaisten etunimet (Karisto, 2006) erikoisen selitysmahdollisuuden nimelle. Vuodesta 1912 on alkujaan Euroopan alppilaaksoissa valmistettu lasta esittäviä puuveistoksia, joihin on ollut merkittynä veistokset tuottaneen yhtiön nimi...
Ossi on lyhentymä Ossianista. Ossian-nimen pohjana on luultavasti gaelin kielen sana ”oisin”, ”ossin”, joka tarkoittaa ”pieni hirvi”, ”kuusipeura”. Muinaisiiriläinen Ossin oli perimätiedon mukaan 200-luvulla Irlannissa elänyt taruhenkilö, josta skotlantilainen James Macpherson kirjoitti runoelman Ossianin laulut. Ossi on myös Osvaldin, Oskarin ja Osmon kutsumamuoto. Ossin nimipäivä on 17.7.
Lähteet: Etunimet / Kustaa Vilkuna, Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen
Rovaniemen historian ykkösosassa (1996)historian professori Jouko Vahtola on selvittänyt suht. laajasti alueen paikannimien taustaa ja merkityksiä.
Nimi Sonka(järvi) on hänenkin mukaansa saamelaisperäinen. Vahtola olettaa lähteittensä perusteella, että nimeen sisältyvä saamen kielen sana olisi 'sogge', joka tarkoittaa kulmaa, nurkkaa.
Tässä suomennos: En saa pelätä. Pelko on mielen tappaja. Pelko on pikku kuolema, joka tuo täydellisen sammumisen. Katson pelkoani suoraan. Annan sen kulkea ylitseni ja lävitseni. Ja kun se on mennyt ohi, käännän sisäisen silmäni näkemään sen tien. Mistä pelko on kulkenut, siinä ei ole mitään. Vain minä pystyn. Suomentaja on Anja Toivonen (WSOY 2010).
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että nimeä ”Inna” on käytetty etunimien ”Ina”, ”Inga” ja ”Inka” kutsumamuotona. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää ilmoittaa, että ”Ina” on puolestaan lyhentymä useista ”-ina”-loppuisissa nimistä (mm. ”Josefina” ja ”Karolina”), ja sitä on käytetty myös nimen ”Ines” lempinimenä. ”Inga” on tullut pohjimmiltaan muinaisskandinaavisesta jumalannimestä ”Ing” ja siitä juontuvista nimistä ”Ingeborg”, ”Ingegerd” ja ”Ingrid”. ”Inka” on samaa alkuperää kuin ”Inga”
Lempiäinen toteaa, että ortodoksisessa kalenterissa ”Inna” yhdistyy nimeen ”Galene”, joka merkitsee kreikaksi ’tyyntä, hiljaista, rauhallista’. Saksassa ”Inna” on lyhentymä nimestä ”Innocentia”, jonka...
Se tapa, että lapset saattavat esim. urheilukilpailujen avajaisissa tai jalkapallo-ottelun alussa urheilijat kentälle - ja että lapset voivat usein muutenkin osallistua kisojen juhlallisuuksiin - on yleistynyt monissa suurissa urheilutapahtumissa. Eipä sille löytyne sen kummempaa historiaa kuin se, että kyseessä on hieno tapa antaa monille kisapaikan tai osallistujamaiden lapsillekin mieleenjäävä kokemus osallistua urheilutapahtumaan vieri vieressä urheilutähtien kanssa. Varmaankin monet katsojatkin ovat pitäneet tavasta kovasti, jonka vuoksi tapa on yleistynyt niin monissa urheilutapahtumissa.
Tapa voinee myös muistuttaa siitä, että urheilu ei ole vain huippuammattilaisten totista kilpailua vaan monenikäisille ja myös lapsille sopivaa...
