Kirjaudu omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla sekä henk.kohtaisella pin-koodillasi HelMet etusivun oikeasta yläkulmasta.
Omien tietojesi kautta voit uusia joko kaikki lainasi kerralla sivun alalaidassa olevalla painikkeella 'uusi kaikki lainat' tai vain valitsemasi lainat laittamalla ruksin niiden eteen ja sen jälkeen painamalla painiketta 'uusi merkityt lainat'. Voit uusia kutakin lainaa korkeintaan kolme kertaa.
Varattua aineistoa ei pysty uusimaan. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 10 euroa tai enemmän, et voi myöskään uusia lainojasi.
Kalle Veirton lisäksi salibandysta nuorille on kirjoittanut Elisabeth Aho kirjoissaan Salibandypantterit, 2004 ja Tsemppiä turnaukseen, Pantterit, 2005. Kotimaisista kirjailijoista jääkiekosta kertovia kirjoja nuorille ovat julkaisseet: Taina Haahti Gladiaattorikoutsi, 2010, Jorma Nenonen Sakke pääsee joukkueeseen, 1990, Sakke nousee sarjaan, 1991, Sakke tiellä tähtiin, 1993, Tsemmiä, Sakke!, 1995, Kirsi-Marja Niskanen Lätkäjätkiä, 2003, useita urheiluaiheisia teoksia kirjoittanut Mika Wickström Kypärätemppu, 1999. Eetu Uusikylä oli 14-vuotias, kun häneltä julkaistiin kirja Super Jack : Jaakko Pavunvarsi - lammen jäältä NHL-tähdeksi, 2007. Kirsi Pehkonen kirjoittaa tyttöjen jääkiekkoharrastuksesta teoksissaan Aloituskiekko, 2011, Panaviiva...
Tekijänoikeuskysymykset ovat todella vaikeasti tulkittavia. Yleisperiaatehan on, että tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kirjailija kuoli. Mutta yksittäistapaukset voivat poiketa tästä. Tekijänoikeuden piirissä ovat myös kääntäjät.
Tekijänoikeuslaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Onkin varmasti viisainta kysy neuvoa Opetusministeriön Tekijänoikeusneuvostolta. Kuka tahansa voi pyytää neuvostolta lausunnon ja lausuntopyyntö voi olla vapaamuotoinen.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Lisätietoja:
Tekijänoikeusneuvoston sihteeriltä, hallitussihteeri, OTK Marko Rajaniemi, etunimi.sukunimi@minedu.fi
Yhteystiedot:
Tekijänoikeusneuvosto
Opetusministeriö
PL...
Helmet-alueen kirjastoista kyseistä palvelua ei valitettavasti löytynyt Varaamosta eikä Helmet.fi:n Kirjastot ja palvelut -valikosta.
Varaamo.hel.fi:stä https://varaamo.hel.fi/ sanalla "digitointi" löytyy ainoastaan mm. VHS-kasettien, c-kasettien, kaitafilmien ja lp-levyjen digitointilaitteita.
Helmet-palveluja voi etsiä helmet.fi:n sivuilla valitsemalla Kirjastot ja palvelut https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Kirjoita hakukenttään palvelun nimi tai selaa alasvetovalikosta.
Liisa ihmemaassa Hyvänen aika, kuinka Liisaa väsytti!, http://www.gutenberg.org/cache/epub/46569/pg46569-images.html
Nuoren tytön päiväkirja: "Perjantaina, kesäkuun kahdentenatoista päivänä heräsin kello kuudelta eikä se ihme ollutkaan: se oli syntymäpäiväni."
Acbkiria: "Oppe nyt wanha / ia noori / joilla ombi Sydhen toori.", https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/27243/p22-06_abckiria.pdf?s…
Linnunradan käsikirja liftareille: "Linnunradan läntisen kierteishaaran hyljityllä, kartoittamattomalla laidalla on pieni merkityksetön keltainen aurinko."
Velho ja leijona: "Olipa kerran neljä lasta, joiden nimet olivat Peter, Susan, Edmund ja Lucy."
Tiikerin lapsi: "Olisihan minun pitänyt arvata."
Tässä ne, joita löytyi verkosta...
Etsimäsi Lentokone-niminen kappale on äänitteellä Hip hoi, musisoi. Se on Hattulan kirjastossa saatavilla CD:nä. Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa levyä ei ole.
Christopher Paolinin Perillinen-trilogiasta on toistaiseksi ilmestynyt suomeksi vain kaksi ensimmäistä osaa, Eragon ja Esikoinen. Ne on kustantanut helsinkiläinen Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tutkin asiaa Tammen internetsivuilta, mutta sieltä ei löytynyt mainintaa kolmannen osan mahdollisesta ilmestymisajasta. Myöskään uusimmassa Tammenlehti-julkaisussa, joka sisältää ennakkotiedot piakkoin ilmestymässä olevista kirjoista, ei ollut tietoa asiasta.
Kirjasarjojen kääntämiseen voi monista syistä tulla viivästyksiä, ja joskus kustantaja saattaa lopettaakin jonkin sarjan julkaisemisen kesken. Siitä tuskin kuitenkaan on kysymys tällä kertaa, koska kyseessä on näinkin suosittu trilogia.
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä suoraan kustantajaan ja...
Saadessaan tiedon Nobel-palkinnostaan F. E. Sillanpää asui Helsingissä, Fredrikinkatu 75:ssä, jonne hän oli muuttanut perheineen Ratakatu 1:stä 1930-luvun loppupuolella. Vuonna 2008, Sillanpään syntymän 120-vuotispäivänä paljastettiin talon seinässä tapauksen noteeraava muistolaatta.
http://muistolaatta.blogspot.fi/2013/07/frans-emil-sillanpaa.html
Lähde:
Panu Rajala, F. E. Sillanpää : Nobel-kirjailijan elämä 1888-1964
Tässä muutama kirja Helmet-hausta joissa ainakin nimikkeessä lukee mökki tai huvila.
Ruu ja tipu mökillä / Antti-Jussi Valkama
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2297827?lang=fin
Unohduksen huvilat : runoja / Matti Paavilainen
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1443249?lang=fin
Lainatut kumisaappaat lonksuvat jalassa : kesämökkirunoutta ja valaistumisen luonnoksia 2001-2012 / Juho Nieminen
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2167878?lang=fin
Lisäksi Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyy joitain lastenrunoja kun kirjoittaa sanahakuun asiasanat huvilat, kesämökit, mökit jokaisen sanan yksitellen ja vaihtaa Tekijä-valikosta Luokan ja laittaa siihen runoluokan 82.2
Onnet-tietokanta...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) on nimi Kira. Venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, nainen Kyreniasta). Nimi ei ole almanakassa.
Kirjastoista löytyy nimistä ja niiden merkityksestä kiinnostuneille monia kirjoja. Edellisen lisäksi esim.
Nummelin, Juri Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. 2005
Vilkuna, Kustaa Etunimet Kirja 4. uud. laitos 2005
Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja. 3. tark. p. 2004
Chastnaya-Leppäniemi, Olga Valitse nimi lapselle!. 2. p. 2003
Nummelin, Juri Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä 2003 4
Kiviniemi, Eero Iita linta maria : Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen 1993 (
Lempiäinen, Pentti Nimipäivättömien nimipäiväkirja...
Istuva Härkä oli intiaanipäällikkö ja yksi kuuluisimmista koskaan eläneistä intiaaneista.
Istuva Härkä (Sitting Bull) syntyi luultavasti vuonna 1831. Hänen perheensä oli hyvämaineinen ja arvostettua päällikkösukua hunkpapojen keskuudessa. Hunkpapat olivat yksi läntisten siouxien eli lakotojen seitsemästä heimosta.
Lapsena Istuva Härkä tunnettiin nimillä Jumping Badger ja Slow. Kuuluisan nimensä, jolla hänet tunnettiin koko loppuelämänsä ajan, hän sai 14-vuotiaana osallistuttuaan ensimmäiseen taisteluunsa ja osoitettuaan siinä suurta urhoollisuutta. Istuva Härkä eteni menestyvälle hunkpapa-miehelle sopivaa reittiä maineeseen heimonsa keskuudessa. Hän oli ennen kaikkea kykenevä ja urhea soturi, joka keräsi statusta,...
THL kerää syntyneiden lasten rekisteriin kaikki Suomessa tapahtuneet synnytykset, synnyttäjät ja syntyneet lapset. Tiedot kerätään sairaaloista. Kotisynnytyksissä hoitava kätilö vastaa ilmoituksen tekemisestä. Rekisteriin on kerätty tietoja vuodesta 1987 lähtien.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/rekisterien-ti…
Helsingissä syntyneenä mahdollinen synnytyssairaalasi voisi olla joko Naistenklinikka tai syksyllä 2017 suljettu Kätilöopiston sairaala. Muitakin vaihtoehtoja sairaaloissa on https://www.kirjastot.fi/kysy/oliko-vuonna-1963-helsingissa-muulla
Voisit alkuun yrittää tiedustella HUS:in arkistoista syntymätietojasi. Naistensairaalan arkiston yhteystiedot löydät täältä https://www....
Andorra on ollut ruhtinaskunta 1200-luvulta saakka. Muoto on vähitellen nykyaikaistunut feodaaliajan käytännöistä, mutta myös vuonna 1980 maan viralliset valtionpäämiehet olivat ruhtinaskumppanit eli Ranskan presidentti ja Espanjan Urgelin piispa. Näitä edustivat hallinnossa viguier (Ranska) ja veguer (Espanja), jotka toimivat myös tuomareina. Molemmilla ruhtinaskumppaneilla oli yhtäläiset valtaoikeudet ja heille maksettiin myös vuosittain nimellinen vero. Oman valuutan sijaan Andorrassa käytettiin Ranskan frangeja ja Espanjan pesetoita. Kun Andorra muutenkin rajoittui Ranskaan ja Espanjaan, oli näiden kahden maan vaikutus maan talouteen ja toimintaan ulkomaiden kanssa merkittävä.
Andorran asioista päätti kuitenkin parlamentti, jonka...
Kuulostaa verkkoyhteys-ongelmalta.
Jos Windows 10 on offline tilassa, tietokone ei saa yhteyttä verkkoon.
Samoin tulostin saattaa olla ilman verkkoyhteyttä.
Sinuna sulkisin kaikki koneet (Tietokone, Tulostin, Reititin tai mokkula) ja avaisin ne sitten uudelleen.
Kun kaikki ovat päällä ja yhteydessä toisiinsa, niin kaiken pitäisi taas toimia normaalisti.
Varminta on käyttää lataamisen siihen tarkoitettua porttia. Se on usein merkitty tietokoneeseen jonkinlaisella sähkövirran symbolilla (ks. esim. https://www.kensington.com/news/docking-connectivity-blog/usb-c-demysti…).Tarvittaessa oikean portin voi varmistaa tietokoneen käyttöohjeesta, jonka voi hakea internetistä koneen merkin ja mallin avulla.
Näistä Gerda Antin teoksista löytyy arvosteluja Kirjastopalvelun Kirjallisuusarvosteluja B: kaunokirjallisuus -sarjasta aina kunkin kirjan suomennoksen ilmestymisvuonna eli vuosina 1983, 1985 ja 1990.
Internetissä on osoitteessa www.visitbritain.com hyvä sivusto, jolla on tietoa Britanniasta matkailijoille myös suomen kielellä (etusivulta voi valita suomenkielisen version). Sivuilla on tietoa (etusivulta linkki Käytännön tietoja > Shoppailu > Tehtaanmyymälät ja design-tuotteet) myös shoppailusta. Edullisena ostospaikkana Lontoon lähellä (noin tunnin matka Lontoon keskustasta) mainitaan mm. Bicester Outlet Shopping Village-ostoskylä. Siellä on yli 60 liikettä, joissa myydään edellisen kauden tuotteita jopa 60 % alennuksella.
Voit ladata Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia e-kirjoja suoraan omalle tietokoneellesi Ellibsin e-kirjapalvelusta osoitteesta https://www2.helmet.fi/ebook/
Lataamiseen tarvitset HelMet-kirjastokortin, PIN-koodin ja Internet-yhteyden. Lisäksi tarvitset koneeseesi tai lukulaitteeseesi Adobe Digital Editions –lukuohjelman, jonka voit ladata täältä: http://www.adobe.com/products/digitaleditions/
Tekniset vaatimukset:
Windows- tai Mac OS X -käyttöjärjestelmä (ei toimi Linux-ympäristössä)
palomuuriohjelmistot voivat haitata palvelun käyttöä
Ellibsin tukipalvelu: support@ellibs.com
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Voisikohan etsimäsi kirja olla mahdollisesti Oscar Hedlundin Friida-koiran tarina (WSOY, 1986)? Itsekin luin kirjan lapsena ja muistan siinä tosiaan olleen mustavalkokuvia tarinan koirista. Löysin kuvan kirjan kannesta täältä: https://www.finlandiakirja.fi/fi/oscar-hedlund-friida-koiran-tarina-102631.html
