Kyse on ilmeisesti Antti Peipon vuonna 1972 valmistuneesta lyhytelokuvasta Viapori, http://www.ristojarvaseura.fi/viapori-suomenlinna-1972/. Valitettavasti elokuvaa ei löydy kirjastojen kokoelmista.
Näiden linkkien kautta löytyy tietoa parrasta ja sen historiasta:
http://www.shenet.se/recept/rakmedeltrad.html,
http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2006_6-7/5082, http://hiukset.fi.wikimiki.org/fi/Parta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Parta#Parran_historia_Suomessa
Osoitteesta http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/sitaatteja-aleksis-kiven-… löytyy koko joukko sitaatteja Aleksis Kiven teoksista. On tosin vaikea sanoa, missä määrin ne ovat jääneet elämän juuri Kiven teoksien vuoksi ja missä määrin olleet jo aikaisemmin yleisesti käytettyjä sanontoja.
Ainakin seuraavat ovat jossakin muodossa yleisessä käytössä:
”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.”
”Öitä on monta, mutta joulu on vaan kerran vuodessa, ja sentähden iloitkaamme nyt.” [Käytettäneen lähinnä tuota keskimmäistä osaa.]
”Tehty on tehty, eikä saata sitä enään takaisin ruikutus ja marina.”
”Istu ja pala!” [Tätä ei ole tuossa listassa, mutta se löytyy useampaankin kertaan kirjasta.]
Kirjaston kokoelmista löytyvistä etymologisista sanakirjoista ja suomen kielen historiaa käsittelevistä kirjoista ei löydy mitään viittausta siihen, että sanaa "setä" (tai sen kummemmin sukulaissanoja täti tai eno) olisi henkilönimen yhteydessä käytettäessä esitetty muodossa "setä Kalle".
Nykysuomen sanakirjoissa kieliopillisesti korrekti muoto on "Kalle-setä" yhdysviivalla.
Kun viitataan tiettyy henkilöön, voidaan myös käyttää muotoa "setäni Kalle", ilmaisun "Kalle-setäni" sijaan.
Leikillisesti voi kylläkin käyttää ilmaisua "setä Samuli".
Halutessanne voitte osoittaa kysymyksenne myös Kotimaisten kielten keskukselle, jossa tietä palvelevat kieli- ja nimikysymysten asiantuntijat.
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista...
Vähän filosofiseksi menee, mutta periaatteessa kyllä, suomen kieli voi kadota kokonaan. Katoamistapoja on muutamia: kieli voi esimerkiksi kehittyä ja jakautua siten, että suomi sellaisena kuin me sitä nyt puhumme, ei olekaan enää olemassa. Näin kävi esimerkiksi latinalle, joka jakautui romaanisiksi kieliksi (italia, espanja, portugali yms). Tähän tosin menisi hyvin pitkä aika, puhutaan ihan vuosisadoista. Toinen tapa, jolla kieli kuolee, on puhujamäärien romahdus. Omasta mielestäni suomelle tuskin tulee näin käymään, sillä kielellä on vankka asema yhteiskunnassa. Toisin on esimerkiksi saamelaiskielten kanssa, joista monet ovat sukupuuton partaalla saamelaisten pakkosuomalaistamisen, -ruotsalaistamisen, -norjalaistamisen ja -venäläistämisen...
Hallusinaatiot ovat aika yleinenkin aihe tai ilmaisukeino varsinkin jännitys- ja fantasiakirjallisuudessa. Suomalaisia romaaneja, joissa nimenomaan äänihallusinaatio on mukana, ovat mm. Leena Krohnin Datura (WSOY 2001) ja Mehiläispaviljonki (Teos 2006), Petri Karran Kohtalonohjaaja (Gummerus 2011), Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani (Otava 2012), Mirja Kuivaniemen Siantappajat (Tammi 2014) ja Terhi Rannelan Läpi yön (Otava 2014). Omaelämäkerrallista fiktiota aiheesta on kirjoittanut Jukka Komppa, jonka teoksessa Minä olen (Atena 2001) takakansitekstin mukaan miehen pään sisässä ovat äänessä niin enkelit kuin pirutkin.
Lisää esimerkkejä löydät yleisten kirjastojen tietokannoista (esim. yhteistietokanta Frank osoitteessa http://monihaku....
Alla olevalle sivustolle on koottu Helsingin seudun webbikameroiden sijainteja. Luettelo ei varmaankaan ole täydellinen.
http://www.webinfo.fi/index.php?keyword=allmap&camera=1&area_id=12
Tietosuojavaltuutetun toimisto -sivustolta löytyy tietoa kameravalvonnan säätelystä:
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/useinkysyttya/kameravalvonta.html
Kaikenvillaiset Internet-lähteet ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että suurin määrä yhden lampaan kerralla synnyttämiä karitsoja on yhdeksän ja että ennätyksenhaltija on kansainvälisestikin poikkeuksellisen suurista vuonueistaan tunnettu suomenlammas.
http://talk.newagtalk.com/forums/thread-view.asp?tid=290455
http://www.abc.net.au/rural/vic/content/2006/s1739054.htm
http://www.finnsheep.org/spinoff.htm
http://www.summitviewfarme.com/sheep/finn.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Finnsheep
Tietoa suomenlampaasta:
http://www.finnsheep.fi/ominaisuudet.html
Jugurtit ovat näin maallikosta melko samanlaisia, mutta niiden happamuus ja rasvapitoisuudet vaihtelevat. Valio kertoo jugurttiensa eroista näin:
"Valio Bulgarian jogurtti on maultaan raikkaan hapan ja siinä on vain 3,5 % rasvaa. Hauskasti lohkeava rakenne syntyy suomalaisen maidon ja bulgarialaisen hapatteen yhdistelmästä. Valio Bulgarian jogurtti on kevyempi vaihtoehto ja siksi parhaimmillaan yksinkertaisissa ohjeissa, kuten kastikkeissa.
Valio turkkilainen jogurtti on maultaan pehmeä ja koostumukseltaan kermainen jogurtti. Rasvaa täyteläisessä jogurtissa on 10 grammaa sadasta. Korkean rasvapitoisuuden ja jämäkän rakenteen ansiosta se sopii monipuolisesti alkuruokiin, jälkiruokiin ja leivontaan. Voit tehdä siitä myös ihanan...
Keräsimme alla olevan listan elämäkertateoksista, jotka saattaisivat kiinnostaa 13-vuotiasta. Toivottavasti näistä olisi apua!
Elämäkertoja nuorelle lukijalle
Keskitysleiriin päätyneiden tai sieltä selviytyneiden tarinat koskettavat
Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja
Karen Levine: Hanan matkalaukku
Leon Leyson: Poika joka pelastui: Schindlerin listan kuopus
Marceline Loridan-Ivens: Isä, et koskaan palannut : minun keskitysleiritarinani
Urheilijoiden elämäkerroista löytyy menestystarinoita, mutta pääsee kurkistamaan joskus myös kovan harjoittelun pimeällekin puolelle
Andre Agassi: Andre Agassi
Jere Nurminen: Kiira Korpi : ehjäksi särkynyt
Eva Wahlström: Homma hanskassa
Kirjailijoiden elämäkerroista...
Tässä kaksi Marcus Pfisterin kuvakirjaa, joiden tarinassa on kaksi erilaista loppua. Itse voi päättää kumman lopun valitsee.
Teppo ja taikakivet / Marcus Pfister , julk Lasten keskus, 1998, Huomautus: Tarinassa valittavissa kaksi erilaista loppua. - s. 13-24 jaettu kahtia
Teppo ja viiruhiiret: tarina, jossa on kaksi loppua / Marcus Pfister, julk Lasten keskus, 2000
Huomautus: Osa sivuista leikattu kahtia
Saatavuus: Helmet-haku http://www.helmet.fi
Nykyisin, lähinnä nuorten kirjoja löytyy asiasanoitettuna sanoilla "jatka itse -teokset" tai "interaktiiviset teokset". Nyt asiasanoilla "jatka itse -teokset" löytyy Helmet-hausta muun muassa kirja Eläinten kaupunki / Hannamari Ruohonen WSOY, 2007. Kirja on tekstitön kuvakertomuskirja,...
Sukunimikysymyksissä on yleensä hyvä lähdeteos Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" (Otava). Munter-nimestä ei siellä ole valitettavasti mainintaa.
Internetissä Väestetörekisterikeskuksen sivulla löytyy vain lukuja, mutta ei tietoa nimen alkuperästä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nykyisenä nimenä Munter on 182:lla henkilöllä (Suomi 166, ulkomaat 16).
Ruotsin kielessä "munter"-sanan merkitys on sanakirjan mukaan hilpeä, hauska, iloinen. Saksan kielessä merkitys näyttäisi olevan kutakuinkin sama.
Kun Google-hakukoneeseen syöttää kaksi termiä munter nimi, tulee hakutulokseen Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksen linkki:
http://www.genealogia.fi/genos/64/64_76.htm...
Frans ja Tomas ovat molemmat Suomessa esiintyviä miesten nimiä.
Frans-nimen kantamuoto on "ranskalaista" tarkoittava Franciscus. Franciscus Assisialainen oli 1200-luvulla vaikuttanut pyhimys. Hän syntyi Italiassa varakkaan kangaskauppiaan pojaksi. Isä vieraili liikematkoillaan usein Ranskassa kuten silloin, kun Franciscus syntyi. Vaikka äiti nimesi poikansa Giovanniksi, alkoi Ranskaa sympatisoinut isä käyttää lapsestaan nimeä Franciscus. Myöhemmin elämässään Franciscus luopui kaikesta omaisuudestaan ja alkoi elää askeesissa apostolisen köyhyyden sanoman innoittamana. Franciscuksen seuraajat muodostivat fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscus ja nimen muut muodot kuten Francis, Franz ja Francisco yleistyivät Euroopassa keskiajan kuluessa...
Keskiuusimaa-lehteä on Järvenpään käsikirjastossa lehtiluettelon mukaan mikrofilmeinä vuodesta 1918.
Lehtiluettelo http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/4300.pdf
Käsikirjasto http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1036
Muita lehtiä löytyy mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtialueelta sekä Kansalliskirjastosta.
Pasilan lehtialueen lehtilista löytyy täältä http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Kansalliskirjaston sanomalehdistä löytyy tietoa täältä http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Vastakkainistuttavan pihakeinun ja sen katon piirustukset löytyvät esim. kirjasta Jani Johannes: Snickra till dig själv eller som gåva = Tee itselle tai lahjaksi (1995). Kirjassa on suomen- ja ruotsinkieliset ohjeet. Kirja on lainattavissa mm. Seinäjoen pääkirjastosta. Kysyessä kannattaa mainita kirjan ISBN-tunnus 952-90-6122-6, sillä samannimisiä kirjoja on useita.
Televisiosarjaa Enkeli maantiellä (Highway to Heaven) tehtiin viisi tuotantokautta (1984 - 1989), 111 jaksoa. Sarja on julkaistu monta kertaa DVD-muodossa eri maissa. Kirjastoista niitä ei löydy. Linkeistä löytyy joitakin tällä hetkellä vielä saatavilla olevia R2-julkaisuja. Kielivalinnat vaihtelevat, suomenkielisiä tekstityksiä ei ole ja joissain versioissa osa jaksoista saattaa olla lyhennetyssä muodossa.
Sarja on myös saatavilla Amazonin Prime Video -palvelusta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Highway_to_Heaven
Highway to Heaven Complete Collection: https://www.amazon.co.uk/Highway-Heaven-Complete-Collection-Region/dp/B…
Ein Engel auf Erden: https://www.amazon.de/s?k=engel+auf+erden&i=dvd&__mk_de_DE=%C3%85M...
Tuomas Anhava suomensi Paul Celanin runon Todesfuge vuonna 1959. Suomennos Kuolemanfuuga julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 6/1959.
Runon ovat suomentaneet myös Merja-Riitta Stenroos (Kuolonfuuga) vuonna 1984 ja Aki Salmela (Kuolemanfuuga) vuonna 2005.
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia / Tuomas Anhava ; toimittaneet Helena ja Martti Anhava (Otava, 2003)
Tarkistin omasta espoolaisen kansakoulun kevättodistuksesta 1973. Syksyllä koulut alkoivat 20.8. Koulut tuntuvat muutenkin alkaneen elokuun lopussa 20.-23.8. Ehkäpä sääntönä elokuun toiseksi viimeinen maanantai? Linkki Päivyri.fi
Piikkihäntäagama tarvitsee pohjapinta-alaltaan suuren terraarion, yhdelle eläimelle vähintään n.120x60x45 cm kokoisen (pituus, leveys, korkeus). Pohjamateriaaliksi laitetaan hiekkaa tai soraa. Kiipeily- ja piilopaikoiksi puunrunkoja, oksia, juurakoita, kiviä. Vesikuppi ei ole välttämätön. Yleisvalaistukseksi hankitaan kahden putken loisteputkivalaisin.Piikkihäntäagamat syövät niveljalkaisia ja kasvisravintoa. Mahdollisimman monipuolinen kasvisravinto tarjoillaan paloiteltuna tai raastettuna. Liskot ruokitaan päivittäin. Lähde: http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/index.html
Asiantuntevaa tietoa liskoista kuten myös muistakin terraarioeläimistä saa Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä. Yhteystiedot: http://www.herpetomania.fi/.
