Siteeraan Nykysuomen sanakirjaa: kana (Gallus domesticus), kesy kanalintu. Sanaa käytetään joko yksinomaan naaraista tai lajina sekä naaraista että uroksista, kukoista.
Edelleen samasta kirjasta: kukko, perusmerkitys kanan uros
Otavan iso tietosanakirja vuodelta 1963 puolestaan antaa hakusanalle kana seuraavanlaisen selityksen: K e s y k a n a (Gallus domesticus) polveutuu Intian ja Sunda-saarien viidakoissa luonnonvaraisena elävästä bankivakanasta
(Gallus gallus)... Bankivakanasta on kehittynyt lukuisia rotuja, joista suomessa on tunnetuin Suomalainen maatiaiskana.
Järvimalmin käytön historiaa käsitellään Mirja Turusen toimittamassa vuonna 1998 ilmestyneessä teoksessa Ruukkien retki Historic Ironworks of Finland. Teos on kaksikielinen (suomi ja englanti). Kirjaa on saatavissa muutamista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, mm. pääkirjastosta. Ruukkeja ja niiden historiaa käsitellään useissa muissakin teoksissa, uusin lienee 1999 ilmestynyt Asko Salokorven Suomen rautaruukit.
Risto on suomalainen lyhentymä nimestä Kristoffer, joka taas on muuntuma kreikkalaisesta nimestä Kristoforos (Kristuksen kantaja).
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Stadinetti toimii kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Helmet verkkokirjaston sivuilta löytyy kartalla Helmet kirjastojen langaton verkko (Wi-Fi)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helsingin kaupungin langattomat verkot löytyvät palvelukartalta Palvelukartta / Helsinki http://www.hel.fi/palvelukartta/
Tommi Aitio on kirjoittanut Pertti "Spede" Pasasesta elämäkerrallisen teoksen Spede : Pertti Pasasen elämä. Tammi, 2002.
Tietoa löytyy myös kirjasta Kansallisgalleria, Suuret suomalaiset, osa 5 Moderni Suomi. WSOY 1997. siv. 148-151.
Lisäksi Spedestä löytyy tietoa Internetistä osoitteista: http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=323
http://www.spede.fi/
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Jutta” peräisin heprealaisesta etunimestä ”Judit”. Sen merkitys on epäselvä, mutta sen merkitykseksi on ehdotettu ’nainen Juudan kuningaskunnasta’. Ensimmäiset suomalaiset Jutat nimettiin 1900-luvun alussa, mutta vasta 1960-luvulla nimi alkoi yleistyä Suomessa.
Etunimestä ”Moona” edellä mainittu teos paljastaa, että se on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä ”Mona”. Tuon nimen alkuperästä on useita eri teorioita. Se voi olla yksinkertaisesti lyhentymä etunimestä ”Monika”, joka saattaa tulla kreikan sanasta ”monachos” (’yksinäinen’, ’munkki’) tai olla tuntematonta foinikialaista alkuperää. Toisaalta ”Moona” saattaisi olla lyhentymä jostakin ”mona”-loppuisesta...
Useissa suomalaisissakin kalentereissa on taulukko "Kansallisia juhlapäiviä" eli päiviä, jolloin useimmat yritykset, pankit, koulut jne. ovat suljettuja suuressa osassa ko. maata. Näissä taulukoissa ei välttämätta aina ole mainittu juhlan nimeä eikä maaluettelo myöskään ole kovin kattava. Jos haluat tiedot kaikista maailman maista ja myös juhlapäivien nimet neuvoisin sinua etsimään käsiisi vuosittain ilmestyvän, kaksiosaisen "The Europa World Year Bookin", jossa on aakkosjärjestyksessä esitelty kaikki maailman maat. Siinä on kunkin maan kohdalla myös kappale "Public holidays". Vuoden 2001 juhlapäivät löydät v. 2000 vuosikirjasta. Vuosikirjan viimeisin osa on Pääkaupunkiseudulla isompien kirjastojen käsikirjastoissa. Vanhempia osia saa...
Kirjailija Emmi Itärannasta ei löydy paljon tietoa. Kirjassa 12 tarinaa kirjoittamisesta (Ronja Salmi, Mikko Toiviainen) hän kertoo jonkin verran elämästään. Kotilieden artikkelissa (19/2014) kirjailijat Milja Kaunisto ja Emmi Itäranta kertovat ystävyydestään, joka on alkanut jo heidän lapsuudessaan. Artikkelin voi lukea myös verkossa:
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kirjailijat-milja-kaunisto-ja-emmi-itaranta-rakensimme-yhteisen-kuplan/
Ainakin kirjastonhoitajat Kari Aronpuro ja Risto Rasa ovat runoilleet kirjastosta. Aronpurolla on kokoelmassa Kirjaimet tulevat(1986) esim. seuraava runo:
"Satutunnilla
lapset kyselivät Onko piimä punaista ja Miksi G
meinaa nielaista kielensä?
Sovimme piimän valkoiseksi ja minä väitin
että G vain imee
ujona oudossa seurassa
alahuultaan"
---
Risto Rasalla on kokoelmassa Rantatiellä runo "Olin hyvä koulussa", joka löytyy myös runokokoelmassa Suomalainen omakuva s.449
Lisää kirjastorunoja on cd-levyllä "Hyllyjen välissä hiljaa".
Tarkista sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Tekemällä haun Helmet-tietokantaan (sanahaku, hakusanat näytelmät and lastenkirjallisuus) saan seuraavat tulokset:
Näytelmäkirja : näytelmiä luokille 1-6 / Leena Tulivirta ; [ KIRJA 2001
2 Tuplaten : kaksi lastennäytelmää KIRJA 2000
3 Yhdessä kouluteatteriin : esityksiä koulun näyttämölle / [to KIRJA 1999
4 Näytelmän aika / [kuvat: Paul Austin] ; [suomennos: Teija Pe KIRJA 1999
5 Lasten- ja nuortennäytelmien luettelo : nukkenäytelmät / [ju KIRJA 1996
6 Papupata / Kaarina Helakisa (toim.) ; [kuvitus: Leena Lumme] KIRJA 1996
7 Lukemisia lapsille. V nide / suomentajat: V. Tarkiainen, Val KIRJA 1995
8 Lukemisia lapsille. IV nide / suomentajat: V. Tarkiainen, Va KIRJA 1993
9 Lukemisia lapsille....
Asuntokaupan kauppakirjaan tarvittavia pohjia myydään kirjakaupoissa.
Lakimiesliiton julkaisemassa Asiakirjamalleja -oppaasta löytyy malleja valmiista kiinteistön tai asunto-osakkeen kauppakirjasta ja Leena Linnainmaan ja Marianne Palon Asunnonhankintaoppaassa (2000) on tyhjiä pohjia esitetty liitteenä, mutta ne eivät ole kopioitavissa.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla lapsi on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan lapsi, vepsän lapš, vatjan lahsi, viron laps ja liivin läpš. Sanan alkuperä on epäselvä. Etäsukukielistä, esim. ersämordvan, marin, nenetsin ja ngasanin esitetyt vastineet eivät merkitse lasta vaan lapsen kehtoa tai kantokoria. Itämerensuomen lapsi-sana ei kuitenkaan ole johdos, vaan johtamaton perussana, joten sitä on vaikea liittää samaan yhteyteen. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta lapsi-sana voisi hyvin kuulua ikivanhaan omaperäiseen perussanastoon. Suomen kirjakielessä lapsi on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,...
Sananlaskujen monikielinen sanakirja on Sananlaskujen taskukirja, englantilaisia, saksalaisia, ruotsalaisia ja suomalaisia sananlaskuja, Herbert Yrjölä, 2003.
Suomalaisia sanalaskuja ja sananparsia englanniksi löytyy teoksesta Finnish proverbs, Penfield Press, 1990.
Suomalaisista sananlaskuista kerrotaan teoksessa Virtanen, Leea, Finnish folklore, Finnish Literature Society, University of Washington Press, 2000.
Kaikki teokset ovat saatavissa HelMet-kirjastosta www.helmet.fi .
Pavarotti esiintyi Suomessa kolmesti, vuosina 1988, 1997 ja 1999. Neljännen kerran oli määrä tapahtua vuonna 2006, mutta se jouduttiin perumaan hänen sairastumisensa vuoksi.
Elokuvissa äänimaailma on ongelmallinen, koska ne on ensisijaisesti tehty elokuvateattereissa katsottaviksi, jolloin äänentoisto on toisenlainen kuin televisiossa. Elokuvateattereiden äänentoistossa on esimerkiksi paljon matalia taajuuksia, joita tavallinen televisio ei juuri pysty toistamaan. Lisäksi hiljaisten ja kovien äänten erot elokuvassa ovat suurempia kuin televisioon tehdyissä ohjelmissa, joissa taajuudet ja dynamiikka on puristettu pienemmälle alueelle. Äänenlaatuun vaikuttaa myös se, millaisesta lähtömateriaalista TV-versio on toteutettu.
Ongelmat voivat johtua myös äänisuunnittelun puutteista ja esimerkiksi siitä, että musiikki tai äänitehosteet osuvat samalle taajuudelle ihmisäänen kanssa eikä puheesta tällöin saa enää selvää...
Voit varata kirjoja, joita on hankittu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun, jonka saat kirjastosta. Varaaminen maksaa 50 senttiä kirjalta. Täältä saat lisäohjeita varaamiseen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Jos haluat varata kirjoja, joita ei ole hankittu pääkaupunkiseudulla mihinkään kirjastoon, ei myöskään esim. yliopiston kirjastoon, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Tietoa kaukopalvelusta löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Ainakin Lahden kaupunginkirjastosta löytyvissä katamaraaneja käsittelevissä kirjoissa näyttää olevan vain vähän katamaraanien rakentamisohjeita ja piirustuksia. Derek Kelsallin kirjaan Catamaran Sailing (1992) sisältyy luku kotitekoisista katamaraaneista ja Brian Phippsin The Catamaran Bookista (1989) löytyy katamaraanin kokoamisohjeita. Lisäksi aiheesta löytyy lehtiartikkeleita mm. seuraavista lehdistä: - Monirunkovene 2/1992 ("Zeeman-vene maailmanympäripurjehdusta varten", ss. 20 - 21)
- Monirunkovene 4/1992 ("Lisää vauhtia kevytkatamaraaniin spinnun avulla", ss. 20 - 23)
- Monirunkovene 1/2001 ("Kateelliset jättäkööt lukematta, mutta teinpähän kuitenkin halvalla hyvän veneen", ss. 10 - 11)
- Tekniikan maailma 5/1984 ("Kesää odoteltaessa...
Aihe on vaikea, eikä siitä juuri löydy kirjallisuutta.
Lapin maakuntakirjstosta löytyy kaukolainattavaksi seuraava teos: Malkama, Toivo: Koti- ja maataloudellisia käsityöpiirustuksia työselityksineen. Teos on vuodelta 1948 ja siitä löytyy monenlaisten puurekien teko-ohjeita.
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi artikkeliviitettä, jotka käsittelevät rekiä ja vesikelkkoja, mutta kaikissa ei mainita teko-ohjeita:
Pailinna, Antero: Puulelu luo oikean joulutunnelman
Meidän talo 1986 ; 11 ; 28, 32-35
Puuvaunun ja vesikelkan rakennusohjeet
Asiasana Lelut: rakennusohjeet; Puutyöt: kelkat; Leikkikalut: rakennusohjeet
Huhtala, Sami: Rekikoirat rynnivät Suomeen
Erä 1990 ; 1 ; 21-23
Haastateltavana valjakkourheilija Reijo Jääskeläinen
Asiasana...
Pyhimysten kunnioitusta tai palvontaa esiintyy useimmissa maailmanuskonnoissa. Pyhimyksiksi on valittu erittäin hurskaasta elämästään tunnettuja ihmisiä, joita tästä syystä pidetään pyhinä. Pyhimyksinä on kunnioitettu eläviä, kuolleita tai myyttisiä henkilöitä.
Suojeluspyhimysten ajatellaan toimivan erilaisten ihmisten, ammattikuntien, paikkakuntien jne. nimikko-suojelijoina. Esimerkiksi pyhä Laurentius, joka kuoli marttyyrina liekkeihin vuonna 258, on palomiesten ja tulenarkojen paikkojen suojelija.
Edellinen tieto löytyy Jaakko Heinimäen kirjasta Pyhät ystäväni (Otava 2007). Pyhimyskalenterin lisäksi tästä kirjasta löytyy myös luettelo suojeluspyhimyksistä.
Katolisella kirkolla on yli 10 000 pyhäksi julistettua pyhimystä ja...
Puhekielessä ja murteissa tällaisia kirjakielelle vieraita muotoja riittää: jotkut sanovat korrektisti 'kotoa', toiset lähtevät 'kotoota' tai 'kotonta'.
Erikoismuotoja: kotonta, siintä, luonta (eksessiivi) (kielitoimistonohjepankki.fi)
