Noora on lyhentymä Eleonorasta, Suomen almanakassa vuodesta 1973, juhlapäivä on 11.7. Eleonoora monine muunnelmineen (esim. Eleanor, Nora jne.) on hyvin tavallinen etunimi kaikkialla läntisessä Euroopassa sekä myös Amerikassa. Alkuperältään se ei kuitenkaan ole eurooppalainen, vaan sen arvellaan tulleen tänne Espanjan kautta 1000-luvun alussa Mauritaniassa Luoteis-Afrikassa asuneiden, islamilaisesta uskonkiihkostaan tunnettujen maurien välityksellä. He taas olivat saaneet sen kuten uskontonsakin arabialaisilta.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat, 1983 ja Lempiäinen, pentti : Suuri etunimikirja, 1999
Maantieteellisen Euroopan suurimmat kaupungit ovat yllättäen Moskova ja Istanbul.
Euroopan unionin suurin kaupunki on Pariisi.
City
Urban aggl.
Population
Urban area
Country
Other cities in urban area
Moscow
17,693,000
12,456,000
5,879 Km²
Russia
Balashikha, Podolsk, Khimki
Istanbul
15,311,000
15,311,000
1,375 Km²
Turkey
London
11,120,000
9,048,000
1,738 Km²
United Kingdom
Watford, Woking
Paris
11,027,000
2,176,000
2,844 Km²
France
Boulogne-Billancourt, Saint-Denis
https://www.globalgeografia.com/en/europe/largest-cities-europe.htm
Numeroihin ja lukuihin liitetään eri kulttuureissa ja uskonnoissa monia merkityksiä ja uskomuksia. Numero seitsemän on ollut mm. onnenluku, mutta myös onnettomuuden luku, täydellisyyden luku ja pahuuden luku. Muinaiset babylonialaiset tunsivat seitsemän planeettaa, ja niihin liittyi erilaisia uskomuksia. On ollut myös oppi seitsemästä taivaasta ja seitsemästä helvetistä. Kristinuskossa numerolla seitsemän on paljon symboliikkaa. Nämä tiedot löytyvät Pentti Lempiäisen kirjasta Lukujen symboliikka nollasta miljoonaan (1995).
Tuttua merkitystä seitsemästä valehtelijoiden lukuna kirjassa ei kuitenkaan mainita.
Meidän tuntemaamme Robin Hoodia sellaisenaan on tuskin ollut olemassa. Hän on pikemminkin yhdistelmä monesta eri tarinasta. Kronikoitsijoiden tiedot Robin Hoodin elinajasta vaihtelevat. Robin, tai Robert, on yksi yleisimmistä keskiajan Englannin nimistä. Hood on myös yleinen sukunimi, erityisesti Yorkshiressa, mistä useat Robin Hood -tarinat ovat lähtöisin. Robin Hoodiksi on siis tarjolla useita eri kandidaatteja. Robin Hood esiintyy useissa keskiaikaisissa balladeissa, joista varhaisin `A Gest of Robyn Hode` on vuodelta 1320. Ensimmäinen kirjallinen viite on puolestaan vuodelta 1377. Tuntematon käsikirjoitus noin vuodelta 1600 kertoo Robinin syntyneen Locksleyssa Yorkshiressa. 1500-luvun jälkipuoliskolla hänen mainittiin olleen...
Tilastokeskuksen julkaisemat rahanarvokertoimet löytyvät osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/2010/khi_2010_2011-01-14_tau_001.ht….
Suomen Pankin sivuilla annetaan taulukon käyttöön seuraava ohje: "Kun muunnetaan vuoden x rahaa nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon kertoimella. Kun nykyrahaa muunnetaan vuoden x rahaksi, summa jaetaan kertoimella. Laskelmien nykyraha vastaa vuoden 2009 rahaa. Laskelmassa on otettu huomioon vuoden 1963 rahanuudistus sekä euroon siirtyminen." (http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/faq/Pages/rahan_arvo.aspx)
Lyhennettä KKO käytetään korkeimmasta oikeudesta vakiintuneesti
oikeudellisissa teksteissä ja muuallakin. Se on isoilla kirjaimilla ja kko pienillä kirjaimilla tarkoittaa kirkkoa. KO tai ko taas viittaa käräjäoikeuteen (aik. kihlakunnanoikeuteen kun oli erikseen
raastuvanoikeudet). Korkeimmasta oikeudesta lyhennettä KO tai ko ei pidä käyttää. KHO viittaa korkeimpaan hallinto--oikeuteen. Ruotsiksi vastaavat lyhenteet ovat HD ja HFD.
Korkeimman oikeuden kotisivun osoite on www.kko.fi ja ennakkopäätöksiin
viitataan näin: KKO:2009:19.
Aina kun lyhennettä käytetään tekstissä se on syytä avata. KKO käytöstä yleiskielessä/asiatekstissä pätee sama kuin lyhenteissä muutenkin eli ensimmäisen kerran tekstissä käytettäessä se kirjoitetaan ulos tai...
Verohallinnon puhelinyhteystiedot löytyvät heidän sivuiltaan, https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/soi…. Henkilöasiakkaiden veroasioista voi kysyä numerosta 029 497 002 ma-pe 9-16. Sivuilta löytyvät myös puhelujen hinnat.
Kotitalousvähennyksestäkin on tietoa verohallinnon sivuilla osoitteessa: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/vahennykset/kotitalousvahennys/
Astioiden ikää ei voi päätellä pelkästä tehtaanmerkistä, sillä merkki on voinut olla käytössä jopa kymmeniä vuosia. Tehtaanmerkin lisäksi astioiden iän määrittämiseen vaikuttaa astioiden malli ja koriste.
Joitakin tehtaanmerkkejä löytyy Arabian internetsivuilta: http://www.arabia.fi/designor/web/arabiawww.nsf/pages/1F17BAB0CF7E5AF7C…
Merkintöjen tulkinta-apua antaa myös Arabian museo:
http://www.arabianmuseo.fi/designor/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/7F5D…
Arabian museon sivuilla suositellaan mm. Marjut Kumelan Arabia-kirjaa (1987) sekä vanhojen tuotekuvastojen näköispainoksia, joita voit tiedustella kirjastosta.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (2003) antaa Maarialle tiedon, että se on yksi Marian monista muunnoksista. Maria-nimestä on pitkä selvitys samaisessa kirjassa. - Minttu-nimestä sanotaan että se on kutsumamamuoto Wilhelmiinasta, mutta myös itsenäinen luontoaiheinen nimi. - Ulkomaisista merkityksistä ei vielä ole löytynyt tietoja.
Puolisoiden väliset keskinäiset testamentit voivat olla joko omistusoikeustestamentteja tai hallintaoikeustestamentteja. Tästä riippuu, miten eloon jäänyt puoliso voi omaisuutta hallita ja käyttää. Täydellä omistusoikeustestamentilla leski saa omaisuuteen täyden oikeuden. Hän voi jopa testamentata saamansa omaisuuden edelleen. Jos testamentissa on määrätty ns. toissijaissaaja, lesken kuollessa toissijaiset perilliset perivät ensiksi kuolleen puolison omaisuuden. Hallintaoikeustestamentilla taas leski saa ensiksi kuolleen omaisuuteen vain käyttö- tai hallintaoikeuden, mutta ei myyntioikeutta.
Koska perintöoikeudelliset asiat ja testamentin tulkinnat eivät ole yksiselitteisiä, kehotamme kääntymään oikeusoppineiden puoleen. Mm. pankit...
Laulun ”Pikkuoravien kuuraketti” sävelsi Stephen Foster, sovitti Jaakko Salo ja suomeksi sanoitti Saukki (Sauvo Puhtila), Laulun sanat löytyvät mm. laulukirjoista Lasten oma toivelaulukirja, toim. Virpi Kari, Hki 2007; Suuri toivelaulukirja: Lastenlauluja, toim. Virpi Kari, Hki 2000 ja Musiikin aika:Yläaste 1, Esa- Markku Juutilainen, Tapio Kukkula, 5.p.Porvoo 2000.
Anne Saarikallen kirjasta Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) löytyy selitystä Liinu-nimeen. Sitä voidaan pitää sekä Elinan ja että Liinan pohjalta syntyneenä nimenä, sillä sitä on käytetty molempien lempinimenä. Nimeä on tavatuu jo 1800-luvulla.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tutkailla Liinu-nimisten lukumääriä: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Venla on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä Vendla. Kummankin nimen taustalla on ilmeisestikin saksalaisten slaaveista käyttämä kansannimi vendit. Nimi oli harvinainen 1900-luvun lopulle asti. Sen jälkeen se on yleistynyt ja kuuluu 2000-luvun alun suosituimpiin etunimiin.
(Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Kirjailija Sinikka Nopola syntyi vuonna 1953 ja vietti lapsuutensa Tampereella. Perheeseen kuuluivat vanhemmat ja sisar Tiina. Kirjailijasta on kirjoitettu paljon. Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivustosta löytyy linkkejä mm. häntä esitteleville sivuille ja hakuteosten nimiä:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa pappi on yleisnimitys papin vihkimyksen ottaneesta ihmisestä. Seurakuntapastori (kuten myös esim. kappalainen tai piispa) on siis myös pappi. Pastori on tietyt työtehtävät sisältävä virkanimike seurakunnassa.Lähde: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon internetsivutAamenesta öylättiin - kirkon sanasto, https://evl.fi/tutki-uskoa/sanasto/
Antti Tuurilla ei näytä olevan varsinaisia kotisivuja, mutta tietoa hänestä löydät esimerkiksi kustantajan sivuilta http://www.otava.fi/ sekä Sanojen aika -kirjailijatietokannasta, jonka löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ Kirjailijatietokanta aukeaa sattumanvaraisesti jonkun kirjailijan kohdalta, mutta valitse yläpalkista haluamasi kirjailija.
Muita nettisivuja ovat esim.
http://www.yle.fi/a2/punainen/arkisto/2000/puna160200.html
http://www.sjk.fi/kirjasto/kirjailijat/tuuri.htm
Tuurin lapsuudestakaan ei juuri tietoja löydy, mutta Sinun kannattaa tutustua teoksiin Miten kirjani ovat syntyneet 3 (WSOY, 1991), Kotimaisia nykykertojia 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000), Muodotonta menoa - kirjoituksia nykykirjallisuudesta (WSOY, 1997), Pekka...
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Mariaan. Tutkijat arvelevat Marian tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Se on myös kristikunnan tavallisin naisennnimi siitä syystä että Maria oli Jeesuksen äiti. Leena on yleisin kansanomainen muoto Magdaleenasta. Magdaleena on Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneen Magdalan Marian nimimuunnos.
Nimistä Lempiäinen, Pertti, Suuri Etunimimkirja ja Vilkuna, Kustaa Etunimet.
Jos tietokoneella kirjoittava käyttää esimerkiksi Wordin kaltaista tekstinsyöttöohjelmaa, erikoismerkit löytyvät komennoilla LISÄÄ ja MERKKI. Kun näpäyttää kohtaa ENEMMÄN MERKKEJÄ, pääsee selailemaan erittäin laajaa valikoimaa. Suhu-ässä löytyy valikon kohdasta LATINALAINEN, LAAJENNETTU-A. Kirjain ñ syntyy suoraan näppäimistöltä painamalla ensin ALTGr+~ (tildemerkki) ja sen jälkeen n-kirjainta. Samalla tekniikalla saa "laineen" monien muittenkin kirjainten päälle, esimerkiksi viron kielen õ-kirjaimeen.
Heikki Poroila
Paahdetun sipulin ohjetta on joillakin keskustelupalstoilla mietitty ja monet keskustelijat ovat päätyneet samaan valmistustapaan: sipulit leikataan halutun kokoisiksi, kieritetään vehnäjauhoissa ja paistetaan öljyssä.
Sipulia voi myös kuivata esim. uunissa. Kuivauksesta löytyy oppaita, esim. Sigri Sahlin: Kuivata ja syö hyvin.
Oppaassa annetaan sipulin kuivausohje: sipuli viipaloidaan poikittain, ei ryöpätä, maksimi kuivauslämpö 40 C, kuivausaika 4-6 tuntia.
Kirjailijoiden tekijänoikeuksien turvaaminen rajaa äänikirjojen lataamista. Kovin paljon ei suomenkielisiä, maksullisiakaan, äänikirjoja ole netistä ladattavissa. Ainakin yksi maksuttomien, myös suomenkielisten, äänikirjojen tarjoaja on: LibriVox-äänikirjagalleriaan vapaaehtoiset lukijat äänittävät kirjoja julkaistavaksi verkossa. Kuunneltavana on vain kirjoja, joiden tekijänoiksien suoja-aika on umpeutunut. Suomalainen vapaaehtoiseen lukutyöhön osallistuva Tuija Aalto kertoo työstään täällä:
http://tuhatsanaa.net/librivox-vapaaehtoishankelukeeaanikirjojaverkkoon
LibriVox löytyy täältä:
http://librivox.org/
Suomenkielisiä kirjoja näyttää tällä hetkellä olevan vain kuusi, ja yksi on tekeillä. Kaikki kirjat ovat aikuisten kirjoja:
http://...
