Vielä ei ole kirjaa ainoastaan Baked Oats -tuotteista. Suomennoskin vielä hakee muotoaan. Onko kyse kaurapaloista,-puikoista vai paistetusta kaurasta.
Netistä löytyy jo reseptejä sekä kaurapaloille että kaurapuikoille. Esim. Vaimomatsku ja Fatzer.fi Kaurahiutaleita käyttämällä voi myös valmistaa aterian, vaikka kaappi ammottaisi tyhjyyttä. Kotikokki.net Kenties paluun tekee myös perinteinen kaurapaistos? Martat
Viime vuonna on ilmestynyt kirja kauran terveysvaikutuksista. Kirjassa on myös reseptejä kaurasta. Helmet-hausta (tarkennettu haku) sen löytää hakusanoilla kaura ja keittokirjat. Kaura : herkullisia kaurareseptejä & hyvinvointia kaurasta / Arja Elina Laine, Anni-Sofia Savela ...
Helmetin sanahaussa (www.helmet.fi) voi käyttää asiasana esimerkkiksi sanoja tanssi tai tanssit ja valita pudotusvalikosta aineistolajiksi dvd-levyt.
Löytyy Tanssikurssi : tanssi-video jatkokurssi / diplomitanssinopettajat Leena & Åke Blomqvist (dvd-versiona), Tanssikurssi 1 ja 2 / diplomitanssinopettajat Leena & Åke Blomqvist ja Kuubalainen parisalsakoulu 1 / videotuotanto Mikko Koponen (dvd-versiona).
Ainakin Helsingin vuoden 1921 opaskarttaan on merkitty Toukolan viertotie. Se kulkee kohdassa, josta nykyisin Kustaa Vaasan moottoritie alkaa. Katu näyttää jatkuneen Kairon tien risteykseen asti.
Laitan sinulle linkin Historia Helsinki -sivuston opaskarttaosioon. Pääset siitä katselemaan eri vuosien opaskarttoja.
https://historia.hel.fi/fi/kartta
Novelli on alkuperäiseltä nimeltään Brief einer Unbekannten ja se on ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1922. Novelli sisältyy Amok-nimiseen novellikokoelmaan v. 1922 ja kirjaan Meisternovellen (S. Fischer, Frankfurt am Main 2001, ISBN 978-3-596-14991-9), jota löytyy myös yhdestä HelMet-kirjastosta. Suomalaista, ruotsalaista, englantilaista tai ranskalaista käännöstä en ole onnistunut HelMet-kirjastoista löytämään, yhteenveto sisällöstä löytyy saksankielisestä Wikipedian artikkelista.
Helka-tietokannasta löytyy enemmän viitteitä, ko. novelli saattaisi sisältyä esim. seuraavaan teokseen: Den outgrundliga hemligheten: romantiska och andra berättelser v. 1936, joskin varmaa tämä ei ole, koska kirjasta ei ole sisällysluetteloa. Ko. teos löytyy...
Täsmällistä listaa kaikista juuri kyseisen aikakauden kirjailijoista on nykyisenlaisella haulla hankala saada kerralla. Lähimmäs pääsee kahdella tavalla.
Voi tehdä haun: suomalaiset nainen realismi
Tällöin saa tulokseksi reilut kymmenen kirjailijaa, ja heidän elämäkertatietojaan tai tuotantoaan selailemalla voi päätellä, edustaako kirjailija juuri 70-luvun realismia.
Asiaa voi myös tutkia teosten kautta tekemällä haun: realis 1970-luku
Tällöin saa kaikki teokset, joiden kuvailussa on mainittu tuo ajankohta ja sanoja kuten realismi, realistinen jne. Hakutuloksista pitää sitten vielä seuloa suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia.
Tunnetuimpana suomalaisena sotaromaanien kirjoittajana voitaneen itseoikeutetusti pitää Väinö Linnaa (Tuntematon sotilas, Täällä Pohjantähden alla).
Muita tunnetuimpia tai ainakin useimmiten esiin nostettuja kirjailijoita ovat esimerkiksi J. L. Runeberg (Vänrikki Stoolin tarinoita), Veijo Meri (Manillaköysi), Yrjö Jylhä (Kiirastuli), Erkki Palolampi (Kollaa kestää), Olavi Paavolainen (Synkkä yksinpuhelu), Paavo Rintala (Sissiluutnantti, Sotilaiden äänet), Samuli Paronen (Kuolismaantie), Pentti Haanpää (Yhdeksän miehen saappaat), Eino Hosia (Tuliholvin alla), Esa Anttala (Päämajan kaukopartio ja muut kaukopartioteokset), Reino Lehväslaiho (Panssarisotaa 1941-1944) ja Antti Tuuri (Talvisota, Rukajärven tiellä).
Lähteet:
https://www....
Vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin voit etsiä esim. seuraavista lähteistä, jotka löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:Camus & Sartre : the story of a friendship and the quarrel that ended it / Ronald Aronson ; University of Chicago Press, 2003.Sartre / Arnie Cohen-Solal ; WSOY, 1992.A little history of philosophy / Nigel Warburton ; Yale University Press, 2012.Myös mainitsemasi kirja Rutto / Albert Camus ; Otava, 2009 löytyy Helmet-kokoelmista.Nettilähteitä löytyy Filosofia.fi-sivuston linkkikokoelmasta https://filosofia.fi/linkkikokoelma.Toivottavasti pääset näillä eteenpäin pohdinnassasi filosofien suhteista.
Koronapotilaille on tienkin oma koronateho-osasto, mikä selviää esim. oheisesta uutisesta:
https://yle.fi/uutiset/3-11826284
”Meilahden 15-kerroksisen Hiltonin eli HUSin tornisairaalan ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee koronapotilaiden teho-osasto. Meilahden 20-paikkaisella koronateholla on tällä hetkellä hoidossa kymmenkunta potilasta.”
Tästä kappaleesta en löydä suomenkielistä levytystä. Etsin Yleisradion Fono-tietokannasta, Finna-hakupalvelusta, Kansalliskirjaston hakupalvelusta ja Fenno-levytietokannasta. Discogs-tietokannassa sen tekijöiksi on nimetty Engelbert Humperdinck, Laszlo Bencker ja Leslie Mandoki. Oletko kuitenkin kuullut tätä esitettävän suomeksi?
Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Discogs-tietokanta: https://www.discogs.com/
Netistä en löytänyt kaipaamaasi tietoa ainakaan vielä, mutta Europe World Year Bookista tiedot löytyvät helposti kunkin maan kohdalta.
Ruotsin yleisimmät sanomalehdet ovat Expressen, Dagens Nyheter, Aftonbladet ja Svenska Dagbladet. Norjan yleisimmät lehdet ovat Verdens Gang, Dagbladet, Aftenposten ja Bergens tidende. Tanskan yleisimmät sanomalehdet ovat Ekstra Bladet, Berlingske Tidende, B.T., ja Politiken. Islannin yleisimmät ovat Morgunbladid, DV (Dagbladid) ja Timinn. Suomen yleisimmät sanomalehdet ovat Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Turun Sanomat. Jos tarvitset tarkennusta vastaukseen, palaa asiaan.
Musikaalien suomennettuja sanoituksia löytyy tosiaan esimerkiksi Toivelaulukirjoista, mutta ei kaikkia. Muuallekaan niitä ei valitettavasti ole koottu. Kaikkien musikaalien sanoituksia ei kaiketi ole julkaistukaan.
Sanoituksia kannattanee kysyä teattereilta, jotka ovat musikaalia esittäneet. Näytelmät.fi-sivuston kautta voi etsiä tietoja näytelmistä ja niitä esittäneistä teattereista:
http://näytelmät.fi/
Kirjastot eivät tallenna asiakkaiden lainaushistoriaa. Et siis voi kysellä kirjastoista omia vanhoja lainatietojasi. Ainoa keinosi on se, että yrität kerätä muististasi mahdollisimman paljon kirjaan liittyviä muistikuvia. Jos saat tietoja ja muistikuvia kerättyä, kokoa ne uudeksi kysymykseksi ja lähetä meille uusi kysymys. Ehkä joku keksii kirjan vähistäkin tiedoista. Voit myös yrittää muistella, keskustelitko aikoinasi kirjasta jonkun kanssa. Olisiko joku tuttavasi mahdollisesti lukenut saman kirjan? Hän saattaisi auttaa muistamaan.
Tässä pari linkkiä Wikipedian lisäksi josta löytyy vastaus kysymykseesi.
http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/satanismi
http://pakana.info/Satanismi.html
Laiho on peräisin sukunimien suomalaistamisesta 1870-luvulta. Silloin savokarjalaisen osakunnan jäsen ylioppilas Otto Viktor Emmanuel Liljeroos otti nimekseen Laiho. Myöhemmin 68 erilaista ruotsalaista sukunimeä 41 eri paikkakunnalta vaihdettiin Laihoon. Laiho-sana merkitsee tuuleentuvaa viljaa tai halmetta, mikä on ehkä ollut nimenmuuttajilla mielessä. Se voi kuitenkin olla myös laiha-adjektiivista johdettu.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Tampereen kaupunginkirjaston lehtiluettelot löytyvät pdf-muodossa kotisivuiltamme (https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/kokoelma-ja-ti…, vieritä aivan sivun alaosaan). Lehdistä on sekä aakkosellinen että aiheenmukainen luettelo, ja siinä on mainittu kaikki toimipisteet, joihin kyseinen lehti tulee. "Lehtisali" tarkoittaa siis nykyisin pääkirjasto Metsossa sijaitsevaa lehtilukusalia.
Aikakauslehtien vanhempia numeroita pääsääntöisesti lainataan, ja niiden laina-aika on kaksi viikkoa. Lehtiä voi myös varata. Kunkin lehden uusin numero on luettavissa kirjastossa. Sanomalehtiä ei lainata.
Monia lehtiä voi lukea kirjastossa myös sähköisessä muodossa PressReader, ePress ja eMagz -palvelujen kautta. Nämä palvelut ovat...
Kyseessä on Lassi Nummen runo Trubaduurin kujelaulu kokoelmasta Intohimo olemassaoloon (Otava, 1949). Runon voi lukea myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (Otava, 1978, s. 13).
Runo alkaa riveillä "Oh, suokaa anteeksi - sieppasin / vain pari pienoista oksaa, / kun talonne ohitse kuljin, arvoisa pormestari".
https://finna.fi/
Alla on muutama työelämän ruotsin kielen oppikirja, joihin kuuluu myös cd. Kaikkia kursseja näyttää olevan myytävänä. Kurssit saa lainaan myös kirjastosta.
- Reflex : uppdatera din svenska / Timo Jokisalo, Ritva Minni (oppikirja + cd, 3. p. 2013)
- Väl bemött / Tiina Halonen, Ulla Kaukola (kirja + cd + cd-rom, 2005)
- Så klart : svenska på jobbet / Nina Numminen & Mats Malm (kirja + cd, 2005)
Kansallisarkistossa säilytetään puolustushallinnon aineistoja myös viime sotien ajalta. Sodassa palvelleiden tiedot on tallennettu sotilaskantakortteihin, joista käy ilmi myös joukko-osastot. Linkki arkiston sivulle: http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…
Sivulla on arkistolaitoksen yhteystiedot sekä Usein kysytyt kysymykset -kohdassa myös tietoa siitä miten sotilaskantakortin tietohin pääsee käsiksi: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/usein-kysytyt-kysymykset/tietopalvelu…
Hei! Olisiko tarkoittamasi kappale joku näistä:
Love Serenade
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/LoveSerenade.htm
You're the First, the Last, My Everything
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/YoureTheFirstTheLast.htm
Never Never Gonna Give You Up
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/NeverNeverGonnaGiveYouUp…
Lisää tietoa Ally McBeal’n musiikista löydät täältä:
http://www.geocities.com/merrystar3/allylist.htm
Kenties kyseessä on kuvataiteen harrastaja?
Kuvataiteilijamatrikkeli löytää vain Gunnar Finnen (1886-1952) Linkki matrikkeliin
ja Kuvaston taiteilijaluettelo ainoastaan Johan Finnen (k. 2007) Linkki sivustoon
Myöskään Wikipedia ei tunne O-etunimistä taiteilijaa. Linkki wikipediaan
Kenties asiaa voisi vielä tiedustella suuremmista huutokauppakamareista.
