Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta.
Finnkinon teattereissa ei saa enää syödä omia eväitä. Sääntö otettiin käyttöön keväällä 2021 elokuvateattereiden avauduttua uudelleen koronapandemian rajoitusten purkautumisen jälkeen. Eväskiellon syyksi Finnkino ilmoitti lisätulojen tarpeen pandemian aiheuttamien tulonmenetysten vuoksi. Elokuvissa myytävät herkut ovat osa Finnkinon liiketoimintaa siinä missä elokuvalippujen ja mainosten myynti. Itse asiassa elokuvateatterit ansaitsevat merkittävästi paremmin myymällä popcornia kuin näyttämällä elokuvia. Elokuvat sinänsä ovat vain eräänlainen sisäänheittotuote teatterien tarjoamalle elämyskokonaisuudelle. Syömisestä on tullut kiinteä osa elokuvakokemusta juuri siksi, että teatterit markkinoivat aktiivisesti herkkuja osana "...
Yhteishyvän uutisen (2022) mukaan Suomen suurin Prisma on Kaaren Prisma Kannelmäessä Helsingissä. Lempäälän-Vesilahden Sanomien uutisen (2014) mukaan pienin Prisma puolestaan on Lempäälän Ideaparkin Prisma ja toiseksi pienin Nummelan Prisma.
https://yhteishyva.fi/elama/vau-miten-upea-muutos-suomen-suurin-prisma-…
https://lvs.fi/2014/01/22/suomen-pienin-prisma-uudistuu/
Johannes merkitsee heprean kielellä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'(hepr. muoto Yochanan). Nimi on kristikunnan yleisimpiä, mistä kertovat myös siitä kehittyneet kymmenet muunnokset ja lyhentymät, suomen kielessä mm. Hannu, Janne, Juha ja Joni. Suomen kalenterissa on perinteisesti muun läntisen kristikunnan tapaan ollut useampia Johanneksen päiviä vuodessa, mainittakoon vaikkapa Johannes Kastajan syntymäjuhla 24.6. sekä apostoli ja evankelista Johanneksen juhla 27.12. Tarkempia tietoja historiallisista Johanneksista saat esimerkiksi lähteenä käytetystä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta, joka kuuluu useimpien kirjastojen kokoelmiin. Katso myös linkki http://www.behindthename.com/php/view.php?name=john
Pienten hyönteisten tunnistaminen valokuvista tapaa olla vaikeaa, eikä tästäkään ötökästä voi sanoa mitään varmaa.
Kun kyse on pitkään käyttämättömästä asunnosta, saattaisivat otukset olla rakennuksen sisätilossa viihtyviä, eikä esim. avoimista ikkunoista sisään lennähtäneitä. Kodeissa esiintyvistä hyönteisistä löytyy verkostakin hyvin tietoa.
Esimerkiksi turkiskuoriainen on tyypillinen sisätilojen tuhohyönteinen https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/tekstiilituholaiset/
Tällä sivustolla on muitakin kodin hyönteisiä https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/
Tuholaisesite tunnistamiseen https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Jos ötökkä kuitenkin vaikuttaisi olevan ympäröivästä...
Suomessa mereen hautaaminen on luvanvaraista ja merihautauksia tehdään vain tietyille alueille, että hautaustoimilain edellyttämä sijainti on tiedossa. Esim. Helsingin hautauspalvelu suorittaa merituhkauksia ja saat lisätietoa siitä osoitteesta http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=merituhkaus
Hautaustoimilaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030457
Jos tuhkan haluaa sirotella esim. metsään, niin lupaa voi kysyä Metsähallitukselta. Lisätietoa tästä löytyy osoitteesta http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Luvatjapaatoks…
Kysyin asiaa HSL:n asiakaspalvelusta.
Paikallisbusseissa ei ole turvavöitä, koska asiakkaat kokevat niiden käytön hankalana kaupunkiliikenteessä. Linja-autoon tulee ja siitä lähtee jatkuvasti lisää matkustajia ja paikkaa saattaa joutua vaihtamaan useampaan kertaan. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei myöskään vaadi turvavöitä autoon, jossa on seisomapaikkoja. Linkki Finlex asetus 790/2000
Linja-autoissa, joissa ei ole seisomapaikkoja on kuljettajan muistutettava asiakkaita turvavyön käytöstä. Turvavöiden käyttö on hyvin suositeltavaa, jos sellaiset vain ovat linja-autossa asennettuina.
Yhtään suomenkielistä nettiopetussivustoa emme onnistuneet löytämään. Alla linkki englanninkieliseen, alkeista lähtevään kurssiin:
http://www.langintro.com/kintro/
Koreaa voi opiskella myös esim. kulttuurikeskus Caisassa. Tämänkeväinen kurssi on jo päättynyt, mutta kannattaa kysellä syksyn kursseista Caisasta. Kurssit ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Kurssi- ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.caisa.fi/kurssit/kielet
Mustan tikarin veljeskunta -sarjaa on julkaissut suomeksi Viisas elämä -kustantamo. Kysyin sieltä, ilmestyykö 15. osa suomeksi. Sain vastauksen, että kustantamo painottaa nykyään julkaisuohjelmassaan hyvinvointikirjallisuutta, joten kyseistä kirjasarjaa ei enää suomenneta.
Sekä pakkanen että kosteus voivat vaurioittaa pesukoneita, joten kylmä tai liian kostea tila eivät ole niille hyviä säilytyspaikkoja.
Meidän mökki -lehden verkkosivuilla asiantuntija kertoo pakkasen vaikutuksesta astianpesukoneeseen:
http://www.meidanmokki.fi/kysymys/tiskikone-pakkasessa
Kosteutta yleensäkin kylpyhuoneessaa pidettävä pesukone kestää paremmin. Kuluttaja.fi-sivulla kerrotaan kuitenkin Höyry vaurioitti pyykkikonetta -otsikon alla liiallisen kosteuden vaikutuksesta pesukoneeseen:
http://www.kuluttaja.fi/ratkaisujariitoihin/hakutulos.aspx?wordid=d8f61…
Tarkkaa syntymäaikaansa voi tiedustella synnytyssairaalasta, jossa on syntynyt. Myös Tilastokeskuksessa on suomalaisten syntymätodistukset vuosilta 1975-1988, mutta näiden ulkopuoliselta ajalta todistukset ovat vain synnytyssairaalassa ja äidillä/vanhemmilla. Tietojemme mukaan syntymätodistus lähetetään myös maistraattiin, KELAan ja seurakuntaan tai väestörekisteriin.
Kirjan nuotteja ei suoraan netistä löydy, mutta kirjaa nuotteineen on monissa kirjastoissa ja se on myös kirjakaupasta ostettavissa. Laihian kirjastossa sitä ei ole, mutta voit kysyä kirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Laulun nimi on Kirje kuulle, ja se löytyisi kirjasta Musiikin mestarit 3-4, Otava 2002. Valitettavasti Tervolan kirjastossa ei kirjaa näytä olevan, ei myöskään Kemin, Keminmaan eikä Tornion kirjastossa eikä meillä Lapin maakuntakirjastossa. - Laulun sanat löytyisivät myös Annin Tannin laululeikit 2:n lipukkeesta, mutta sekin on meiltä lainassa. - Kaukopalvelun kautta kirjan voi saada,
kannattaa kääntyä Terviolan kirjaston puoleen, puh. 016- 242406
Suomen avioliittolaki sanoo näin:
"7 § (16.4.1987/411)
Kukaan ei saa mennä avioliittoon isänsä, äitinsä, näiden vanhempien tai muun suoraan takenevassa polvessa olevan sukulaisensa kanssa eikä lapsensa, lapsenlapsensa tai muun suoraan etenevässä polvessa olevan sukulaisensa kanssa.
Sisarukset ja puolisisarukset eivät saa mennä keskenään avioliittoon.
8 § (20.1.2012/23)
8 § on kumottu L:lla 20.1.2012/23.
9 § (16.4.1987/411)
Avioliittoon eivät saa mennä keskenään ne, joista toinen on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen, ellei oikeusministeriö erityisistä syistä anna siihen lupaa.
9 a § (20.1.2012/23)
Mitä 7 ja 9 §:ssä säädetään, sovelletaan myös, kun sukulaisuussuhde on syntynyt adoption seurauksena."...
Kirjastokorttisi on jo valmiina puhelimessasi. Kirjaudu sisään Vaskiin https://vaski.finna.fi/ sivun oikeasta ylälaidasta omalla kirjastokorttisi käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Sen jälkeen pääsen samasta valikosta valitsemaan kohdan Kirjastokortit ja saat oman korttisi viivakoodin esille puhelimesi näytölle.
Kaikissa Vaski-kirjastoissa tämä puhelimessa oleva kortti ei silti toimi. Joissakin kirjastoissa ja monessa omatoimikirjastossa laitekanta on sen verran vanhaa, ettei puhelimen käyttö vielä onnistu.
Liitä kirjastokortti -toiminto liittyy siihen, että voit lisätä esim. oman lapsesi tai vanhempasi kortin omaan korttiisi, jolloin pääset esim. uusimaan hänen lainojaan. Kun lisäät kirjastokortin tiliisi, tallennetaan...
Tätä on kysytty ennenkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Poimin tähän arkistosta vastauksen, löydät sen myös arkistosta esim asiasanalla Minea.
Minea-nimi esiintyy Mika Waltarin kirjassa Sinuhe egyptiläinen, Minea on Sinuhen rakastajatar. Kirja ilmestyi 1945 ja sen jölkeen nimen käyttö yleistyi. Minealla ei ole nimipäivää.
Lisäksi tarkistin useammasta nimikirjasta mutta nimeä Minea ei niistä löytynyt.
Väestörekisterikeskus tarjoaa sivuillaan maksuttoman Nimipalvelun, jonka osoite on
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Se kautta voi kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Jokainen etunimi täytyy hakea erikseen. Siksi en voi kertoa, kuinka monta sellaista henkilöä Suomessa on, jolla olisi molemmat etunimet samat kuin sinulla. Mutta nimihaun voi rajoittaa koskemaan tiettyä syntymävuotta, jolloin haun tulosjoukko pienenee ja päätelmiä on helpompi tehdä. Nimipalvelun sivuilta löytyvät hakuohjeet, joiden avulla on helppo itse hakea etunimien lukumääriä. Tietosuojan vuoksi sukunimistä ei ilmoiteta tarkkaa lukumäärää. Tein haun sukunimelläsi ja tulos oli, että alle viidellä...
Suomessa on nelisenkymmentä paarmalajia. Suomen luonto, eläimet, selkärangattomat -kirjan mukaan paarmat ovat hyönteismaailman noitia. Hehkuvat silmät ja tapa juoda ihmisverta ovat antaneet aihetta taikauskoon.
Juhani Itämiehen kirjassa Paarman puremaa ihmisen kannalta kiusallisimmat ovat sokkopaarmat ja suppupaarmat. Suppupaarmat pitävät siipiään ruumiin päällä supussa.
Epävirallisia paarmojen nimityksiä: https://suomenluonto.fi/uutiset/15565/ .
Sokkopaarman tieteellinen nimi on Chrysops relictus. Chrysops tarkoittaa kultasilmää. Sokkopaarma ei kuitenkaan ole sokea.Sokkopaarmojakin on useita.
http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonte…
https://suomenluonto.fi/uutiset/auts-paarma/...
Yleisesti ottaen Väinö Linnan romaanien katsotaan edustavan perinteistä realismia erotuksena esimerkiksi modernismista. Tarkemmin lajitermein puhuttaessa täytyy mennä yksittäisten teosten tasolle: Päämäärää (1947) voidaan pitää työläisromaanina, Tuntematon sotilas (1954) kuuluu kiistatta sotaromaanin lajiin ja Täällä Pohjantähden alla -trilogia (1959-1962) edustaa historiallisen romaanin lajityyppiä. Romaanien lisäksi Linna kirjoitti huomattavan määrän esseitä.
Koska Linnan teosten lajin määrittely, niin kuin kirjallisuuden lajien määrittely yleensäkin, on tässä esitettyä tiivistelmää monimutkaisempi ja kiistellympi kysymys, kannattaa tutustua esimerkiksi seuraaviin lähteisiin:
Kansallisbiografia: Linna, Väinö...
