Valitettavasti internetissä ei kovin laajoja sivustoja Pjotr Tsaikovskista löydy, mutta kyllä jotain sentään.
Useita säveltäjiä lyhyesti esiteltynä löytyy seuraavilta sivuilta:
http://www.cl.cam.ac.uk/users/mn200/music/composers.html
Seuraavilla java-pohjaisilla sivuilla on myös hiukan tietoa (varoitus: sivut saattavat jumiuttaa selaimen eikä niiltä pääse pois muuten kuin kirjoittamalla toisen osoitteen päälle. Siis poistuminen back/takaisin -näppäimellä ei onnistu):
http://voyager.physics.unlv.edu/webpages2/picgalr2.html
Lyhyet elämäkertatiedot Tsaikovskista löytyvät mm. täältä:
- http://www.saunalahti.fi/wpoet/comp.htm#tcha
- http://musicnet.chandra.ac.th/thai/c_bio.htm#GlossaryT
- http://www.azstarnet.com/public/packages/reelbook/153-...
Pakulan suomalaisiin sukujuuriin viittaavaa tietoa ei ole löytynyt. Wikipediassa on tieto, että Pakula on syntynyt puolanjuutalaisille vanhemmille New Yorkissa.
Sanat löytyvät kirjasesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 64, sivuilta 14-15 (Musiikki Fazer, 1966). Kirjassa on pelkkiä laulujen sanoja. Kirja löytyy Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Sitä ei lainata, mutta voit tilata oman kirjastosi kautta kaukopalveluna kopion laulun sanoista.
Kyseessä on Marjatta Pokelan säveltämä ja sanoittama ja Eveliina Pokelan esittämä lastenlaulu Lörpötys. Sanat löytyivät netistä osoitteesta http://apareena.arvopaperi.fi/forum/search/msg/id=sf/msg=4220519/. Samassa paikassa oli muitakin lastenlaulujen sanoja.
Sähköiset aikakauslehdet ovat siirtyneet valtakunnalliseen E-kirjasto -palveluun. Palveluun ei tarvitse kirjastokorttia, vaan siihen rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla). E-kirjasto on sovellus, jonka voi ladata mobiililaitteelle, eli esimerkiksi älypuhelimelle tai tabletille. Tällä hetkellä sitä ei voi käyttää tietokoneella. Tämän ominaisuuden eteen tehdään kuitenkin kehitystyötä ja se on saatavilla myöhemmin, mutta tarkempi aikataulu ei ole vielä tiedossa. Lisätietoa: E-kirjaston usein kysytyt kysymykset
Kaikki kirsikkalajikkeet eivät ole syötäväksi kelpaavia. Eri kirsikkalajikkeista on tietoa esimerkiksi näillä sivuilla:Kirsikka - HMLryKirsikkalajikkeet (roihuvuori.fi)Kirsikkapuu – tutustu lajikkeisiin | Meillä kotona (meillakotona.fi)Kirsikkapuu omalla pihalla? Näin saat sen kukoistamaan - Kotiliesi.fi
Kirjastoissa työskentelee monenlaisia ammattilaisia eri tehtävissä. Tässä on joitakin yleisimpiä nimikkeitä ja palkkaluokkia:Johto- ja esimiestehtävät (n. 2 630,35 €/kk)KirjastonjohtajaAluekirjaston johtajaOsastonjohtajaKirjaston palvelupäällikköAsiantuntijatehtävät (n. 2 421,26 €/kk)KirjastonhoitajaInformaatikkoErikoiskirjastonhoitajaVaativat ammattitehtävät (n. 2 212,17 €/kk)ErikoiskirjastovirkailijaKirjastovirkailijaKirjastosihteeriTietopalvelusihteeriAmmattitehtävät (n. 2 109,30 €/kk)KirjastovirkailijaPeruspalvelutehtävät (n. 1 803,27 €/kk)JärjestelyapulainenKirjastoavustajaNämä palkkaluokat voivat vaihdella riippuen työnantajasta, sijainnista ja työn vaativuudesta. Esimerkiksi Duunitorin palkkavertailu tarjoaa tietoa...
Kopioin sinulle oheisen vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Viime syksynä (20.9.12)oli esitetty kysymys samantapaisesta koiriin liittyvästä tilanteesta.
Järjestyslain 14 §:ssä säännellään koirakurista. Kyseisen lainkohdan mukaan koiran omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että koira pidetään kytkettynä taajamassa. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei koira pääse karkaamaan esim. kuntopolulle, yleiselle uimarannalle tms. Kyseiset kiellot eivät pykälän toisen momentin mukaan kuitenkaan koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Korian tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa. Näin ollen tiettyä valvontaa edellytetään...
Useimpiin veganismia koskeviin kysymyksiin löytyy vastaus Vegaaniliiton verkkosivuilta. Sieltä selviää myös, mitkä ovat vegaaneille sopivia vaatekuituja.
https://vegaaniliitto.fi/arki/vaatetus/
Kotuksen Kielikellon artikkelissa käytetään muotoa hinta-laatusuhde, kysyntä-tarjontasuhde, Yhdyssanat - Kielikello. Toisaalta tuossa artikkelissa todetaan myös, että monijäseniset yhdyssanat, joissa rinnasteisten osien välissä tarvitaan yhdysmerkki, kannattaa selvyyden vuoksi purkaa sanaliitoiksi. Vaihtoehdoksi suositellaan kysynnän ja tarjonnan suhde sekä kysynnän ja tarjonnan suhde.
Japanin kielessä on käytössä kolme kirjoitusjärjestelmää, Hiragana, Katakana ja Kanji. Jos kirjoittaa länsimaisia nimiä Hiragana -merkein, joutuu melkein aina tekemään kompromisseja ja korjaamaan joitain kirjaimia toisilla, esim. L- kirjain olisi korvattava toisella. Marko on mahdollista kirjoittaa muodossa MA-RO-KO, Minna muodossa MI-N-NA, Joni muodossa I-O-NI ja Jesse muodossa I-E-SE. Katso itse lisää esim. nettisivulta http://www.geocities.com/Tokyo/Shrine/7047/hwritutor.htm
Siellä voi opiskella myös eri kirjoitusjärjestelmiä.
Kirjallisia lähteitä kirjoitusmerkkien itseopiskeluun HelMet- kirjastossa: Karppinen Takako: Japanin kielen alkeet.
Saamelaisten asuinalue oli laajimmillaan ajanlaskun alusta 1000-luvulle. Saamelaisia asui “Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle”. Saamelaisten elämä keskittyi pyyntielinkeinoihin. Uudisasutus, syntymässä olleet valtionrajat tai etupiirijaot ja myöhemmin Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeinen aika tuotti levottomuuksia ja sotia, jotka saamelaisten kansanperinteessä tunnetaan “tsuudien aikana”. (Lehtola 2015.)
Monenlaiset muutokset saamelaisten elinkeinoissa sekä valtioiden rajat ja toimet ovat vaikuttaneet saamelaisten asuinalueisiin. Assimilaatio, kolonialismi tai yleensä saamelaisiin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus ovat tässä yhteydessä asioita, joista on keskusteltu paljon (ks. esim. Lehtola 2012). Suomessa...
Mikäli kyseessä on "Itsenäinen Suomi 50 vuotta" -juhlaraha, joka on 10 mk:n hopeakolikko, sen arvo liikkuu kolikon kunnon mukaan 3-5 €.
Lisätietoja sivuilla:
http://www.palmu.st/rahat/juhlarahat-bu.htm
ja
http://www.geocities.com/apyykkon/Rahaluettelo.html
Jo varhaiset esi-isämme laskivat saaliseläimiä käyttäen numeroita yksi, kaksi ja monta. He ymmärsivät myös nollan = ei yhtään. Useampia ryhdyttiin laskemaan piirtämällä viivoja. Yksi tärkeimpiä syitä laskemisen aloittamiseen oli tieto siitä, että jos olit saanut kymmenen kalaa ja pyysit toveriasi viemään ne kotiin, pystyit tarkistamaan, että hän myös toi kaikki kalasi eikä syönyt niitä matkalla.
Numeroista löytyy monta kivaa kirjaa, haluaisit ehkä tutustua vaikka Johnny Ballin kirjaan Numeroiden maailma.
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät sanat kolmiapila ja neliapila, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sekä apilanlehti. Näiden perusteella voisi päätellä, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat ainakin oikein. Yhdyssanasääntöjen perusteella voisi ajatella, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat oikein, mutta saattaisi olla että sääntöjen mukaan hyväksyttäisiin myös kolmiapilanlehti jne. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112, siellä sanotaan että, kun sanajonon ensimmäisenä osana on muu kuin perusmuodossa oleva substantiivi, kyseessä on joko yhdyssana tai erillisten sanojen muodostama sanaliitto. Jos sanajono muodostaa merkityskokonaisuuden tai on muuten termimäinen,...
Ilman valokuvaa on vaikea mennä sanomaan näkemäsi kukan lajia. Keväällä kukkivia keltaisia, sinivuokkoa ulkonäöltään muistuttavia kasveja voisivat olla esimerkiksi rentukka tai mukulaleinikki. Molemmat tosin vaativat viihtyäkseen kosteat olosuhteet, esimerkiksi rentukka viihtyy ojien reunamilla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rentukka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mukulaleinikki
Suosittelen sinulle joitakin tämän päivän kysyttäjä ja suosittuja nais- ja mieskirjailijoita. Uskon, että näiden kirjailijoiden teoksista löydät sopivan esitelmän aiheen. Vaski-aineistotietokannassa voit tutustua kirjailijoiden tuotantoon:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Laita tekijä-kenttään kirjailijan nimi muodossa: Sukunimi, Etunimi. Voit rajata hakua laittamalla Aineistolajit -kohdassa Kirja-ruutuun ruksin ja Kielet – kohdassa Suomi-ruutuun ruksin. Näin saat hakutulokseksi kirjoittajan suomenkieliset kirjat. Useiden kirjailijoiden kirjoja on nimittäin käännetty myös muille kielille, ja niistä on tehty myös äänikirjaversiot.
Näin tutkimalla kirjailijoiden teoksia tietokannassa näet...
Yksityishenkilön velkajärjestely tarjoaa mahdollisuuden yrittää hoitaa velkojaan silloin, kun muut keino velkojen hoitamiseksi on jo käytetty. Velkajärjestelystä päättää käräjäoikeus. Velkajärjestelyyn hakemisesta ja sen yksityiskohdista voi kysyä oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnasta. Helsingin velkaneuvojalle voi soittaa tai häneen voi olla sähköisesti yhteydessä. Yhteydenoton yhteydessä voit sopia myös tapaamisesta.
Voit kysyä velkaantumisesta ja velkojen hoidosta ja velkajärjestelyistä myös Talousneuvolasta. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston järjestämä Talousneuvola toimii Keskustakirjasto Oodissa joka keskiviikko klo 15-17.
Google-kääntäjän toiminta perustuu nk. tilastolliseen konekääntämiseen (statistical machine translation). Se tarkoittaa, että ohjelma laatii käännöksen vertaamalla annettua tekstiä suureen määrään ihmisten kääntämiä aiempia tekstejä ja määrittelee niiden avulla todennäköisimmin sopivimman käännöksen. Käännöksen laatu ja tarkkuus riippuu näin ollen siitä, miten paljon tietynkielistä aineistoa ihmisen tekemine käännöksinen ohjelmaa saa analysoitavakseen. Tästä johtuu, että käännösten tarkkuus eri kielillä vaihtelee.
Tietoa käännösten syntymisestä Google-kääntäjän kotisivuilla:
http://translate.google.fi/about/intl/fi_ALL/
http://www.google.fi/help/faq_translation.html
Tiede-lehden v. 2007 julkaistu artikkeli konekääntämisen historiasta ja...
Valitettavasti en löytänyt lähteistä viittauksi kahteen rakkaustarinaan tai kauhutarinoihin liittyen tähän runoon, ellet näin peitellysti viittaa siihen, että runon on tulkittu kuvaavan rakkautta sekä fyysisesti että psyykkisesti, rakastelun jälkeisenä tunnelmakuvana.
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili, joka ilmestyi vuonna 1928. Pertti Lassila toteaa siitä SKS:n 1997 julkaiseman kokoomateoksen, Runot 1916-1928, esipuheessa mm. seuraavaa; "Jääpeili (1928) on, paitsi Hellaakosken tuotannon ensimmäisen puoliskon pääteos, yksi hänen parhaista kokoelmistaan yleensäkin ja samalla sekä ilmestymisaikansa että koko 1900-luvun suomenkielisen lyriikan kestävimpiä kokonaisuuksia. Se on säilyttänyt tuoreutensa ja elinvoimansa läpi...
