Hurri-sukunimenä ja myös talonnimenä on peräisin ruotsalaista tarkoittavasta lisänimestä. Nimi on esiintynyt eri puolilla Suomea.(Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988) Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Hurri on tai ollut sukunimenä 1215 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Toimitusjohtaja Diplomi-insinööri A Hakola 1.1.1955- ainakin vuoteen 1963 saakka
Teknilliset johtajat:
V Palomäki 1924-1925
U Tikkanen 1925-1927
K Veltheim 1927-1929
V Asplund 1929-1932
O Leppänen 1932-1945
A Hakola 1945-1954
Lähde
Terä, Martti V. Lapuan patruunatehdas 1923-1963, Helsinki 1963
Venäläisiä kansansatuja on suomennettu kiitettävän paljon,
esimerkiksi teokset Taikasormus, Tsaarintyttären merkki ja Tulilintu.
Lisää näitä satuja voi hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Asiasanoilla kansansadut ja Venäjä saa sieltä 38 teosta, joiden saatavuutta voi myös tarkastella.
Haussa kannattaa varmaankin rajata kieleksi suomi ja materiaaliksi kirja.
Yksittäisiä venäläisiä kansansatuja voi hakea myös Tampereen kaupunginkirjaston Satumetsosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=s_form 2
Kun siellä yhdistää asiasanat kansansadut ja Venäjä, tuloksena on 57 satua.
Tästä piirileikkilaulusta tunnetaan lukusia versioita.
Teoksessa Kymenlaakson laulukirja (toim. Erkki Ala-Könni, 1981) on kolme melodialtaan ja tahtilajiltaan erilaista versiota. Tekstiversioita näissä on kaksi a) "Käki kukkuu kuusikossa ja pienet linnut laulaa. Minä lennän liehuttelen oman kullan kaulaan." b) "Käki kukkuu kuusikos ja koivikos on pesä. Saattaa tulla tämän kylän tytöille ikäväinen kesä". Seuraavat kolme säkeistöä ovat keskenään aivan erilaiset.
Teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Viipurin seudulta (toim. Jorma Väänänen, 1975) laulun melodia on sama kuin versiossa a, mutta 2-4 säkeistöjen sanat ovat taas erilaiset.
Vielä yksi hieman edellisistä poikkeava versio on julkaistu teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta...
Osassa kirjastoista pääsy porno- ja väkivaltasivuille on estetty. Suomen kirjastoseuran mukaan puolet Suomen kirjastoista on estänyt nettikoneilta pääsyn porno- ja väkivaltasivuille.
Lähde: http://www.ess.fi/?article=197176
Savolaisia ovat ainakin Rahikainen, Mielonen ja Sihvonen, pohjalaisia Mäkilä ja Salo. Hämeestä on lähtöisin useampikin kirjan henkilöistä kuten Lehto, Lahtinen, Honkajoki ja Koskela. Lisää tietoa Tuntemattoman sotilaan henkilöistä löytyy Jyrki Nummen kirjassa Jalon kansan parhaat voimat WSOY 1993 sekä Olli Helenin Tunnetko Tuntemattoman Kustannus Oy Aamulehti 2005 ja tietenkin lukemalla kirjan tulevat murteet tutuksi.
Sukupolvi-määritelmiä onkin yllättävän monia ja niiden syntymävuosi-rajat vaihtelevat hieman määrittelijän mukaan.
Veteraanit ovat vuosina 1925–1944.
Suuret ikäluokat on ryhmä, josta ollaan kaikkein yksimielisimpiä. Heitä ovat 1945-1950 syntyneet. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97106/GRADU-1432127705.pdf?sequence=1
50-luvun lapsia on kutsuttu "suuren murroksen" sukupolveksi.
60-luvulla syntyneitä pidetään "hyvinvoinnin sukupolvena".
70-lukulaisista on käytetty mm. nimitystä "x-sukupolvi".
80-luvun nuorista on puhuttu "y-sukupolvena".
Nykyiset teini-ikäiset taas ovat "z-sukupolvea".
"Pullamössösukupolviksi" on leimattu vuosikymmenestä toiseen uudet sukupolvet. https://yle.fi/uutiset/3-6006879
X-sukupolvi...
Nimesi Nelli on englantilainen lyhentymä nimestä Eleonoora tai Helena. Eleonoora taas on alkuaan arabialainen nimi ja se tarkoittaa ”Jumala on valoni”. Nimi Helena on peräisin Kreikasta ja se tarkoittaa ”loistava”.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja / etunimet : Kustaa Vilkuna ; sukunimet : Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. Otava, 1988
Katri Helenan tulkitseman Himlen i min famn tai Taivas sylissäni -kappaleen sanoituksen pitäisi löytyä ainakin Joulun laulut -nuottijulkaisusta (F-Kustannus, 2006).
Laulu on Carola Häggkvistin säveltämä. Suomenkielisistä sanoista vastaa Maija Kalaoja.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=taivas+syliss%c3%a4ni&I…
Laulu löytyy Katri Helenan Hiljaisuudessa-joululaululevyltä, jota on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Äänitteen ja nuottikirjan saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Matti Jurvan säveltämän ja Tatu Pekkarisen sanoittaman laulun "Väliaikainen" nuotit ja sanat löytyvät useasta nuottikokoelmasta, mm. Suuri toivelaulukirja 1 ja Uusi kultainen laulukirja.
Kaari Utrio on paitsi historiallisten romaanien kirjoittaja, myös tietokirjailija. Kummaltakohan suunnalta mahdat asiaa lähestyä?
Tietokirjailijana hän on käsitellyt erityisesti naisen sekä lapsen ja perheen historiaa, esim. Eevan tyttäret (1984), Kalevan tyttäret : Suomen naisen tarina (1986),Familia: eurooppalaisen perheen historia 1-6 (1995-1997) tai Bella donna: kaunis nainen kautta aikojen (2001).
Utriosta kerrotaan mm. kirjoissa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (1999), Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000), Sain roolin johon en mahdu (1989). Näissä mainitaan esim. teokset Pirita, Karjalan tytär ja Aatelisneito, porvaristyttö sekä Sunneva -kirjat alkutuotannosta. Uuden vaiheen tuotannossa aloitti Isabella, myös Vendela ja...
Näsi-nimistä ehdottomasti vanhin on Näsijärvi, joka esiintyy kartassa ensimmäisen kerran jo 1600-luvun puolivälin paikkeilla (Näsi Jerfvi Lacus). Nimen etymologia on tuntematon. Alkuosa Näsi on yhdistetty toisaalta kasvinnimeen näsiä, toisaalta ruotsin kannasta merkitsevään sanaan "näs". Näsiä-teoriaa tosin horjuttaa hieman se, että näsiä-sanan ensimmäiset kirjalliset esiintymät ovat vasta 1700-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.
Useimmat muut Näsi-nimet ovat paljon myöhempää perua. Näsilinnan rakennuttaneen Peter von Nottbeckin palatsilleen antama nimi oli Milavida, ja sen valmistumisen aikoihin 1900-luvun alussa Näsi(n)kallio tunnettiin vielä Mustanlahdenkalliona (tai Mustanlahden kallioina). Näsilinna-nimi tuli käyttöön, kun rakennus...
Michelangelo Buonarroti oli renessanssiajan taidemaalari, kuvanveistäjä ja runoilija. Hänestä on tehty useita elämäkertoja. Uusin suomeksi käännetty on ilmestynyt tänä vuonna: Grömling, Alexandra: Michelangelo Buonarroti : elämä ja tuotanto. Suomeksi on ilmestynyt myös: Michelangelo - kuvanveistäjä, maalari, runoilija, 1980; Vasari, Giorgio: Taiteilijaelämäkertoja Giottosta Michelangeloon, 1994. Joensuun kaupunginkirjastossa on näiden lisäksi elämäkertoja englanniksi, niiden tekijöinä John Furse, Ludwig Goldscheider, Nicholas Wadley. Hänen kuvanveistotaiteestaan löytyy kirjaston kokoelmista kaksi englanninkielistä kirjaa, joiden tekijät ovat Nathanael Harris ja Alessandro Parronchi. Kokoelma hänen runojaan on käännetty suomeksi,...
Napapiiri kulkee Pellon, Rovaniemen ja Sallan kuntien läpi, tarkemmin se sijaitsee leveysasteella, joka saadaan vähentämällä navan (90°) asteluvusta maan akselikallistuma (n. 23,44°). Rauhallisesti edeten Napapiiri heilahtelee pohjoisen ja etelän välillä 250 kilometrin matkaa metrin pari päivässä. Keinahdellen edestakaisin, mutta kuitenkin saavuttaen taipaleensa ääripäät 40 000 vuoden välein. Tällä hetkellä napapiiri liikkuu pohjoiseen noin 15 metriä vuodessa. Ainakin näistä syistä johtuen tilastotietoja ei ole saatavissa napapiirin ehdoilla.
Lapin liiton sivuilta löydät kuitenkin erinomaisia tilastotietoja Lapista (http://www.lapinliitto.fi/tilastotkuvat/index.html).
Kun tietää napapiirin linjan, voi laskea sen pohjoispuolisten kuntien...
Suuri musiikkitietosanakirja, osa 2 (vuodelta 1990) sanoo mm., että "Espanjan perinnemusiikki on vahvaa, rikasta ja monikasvoista, sillä Espanjan kulttuurin lähteet ovat moninaiset ja maan eri alueet eroavat selvästi toisistaan." "Laululla on keskeinen asema Espanjan musiikissa" (s. 133). Tämän tai jonkin muun musiikkitietosanakirjan avulla voit saada yleiskatsauksen espanjalaisesta musiikista. Useita artikkeleita espanjalaisesta musiikista löytyy myös mm. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Espanjan_musiikki
Muumit ovat fiktiivisiä eli kuvitteellisia hahmoja, joten niillä ei ole yksiselitteistä mittakaavaa tosimaailmaan nähden. Jos kuitenkin ajattelemme, että muumien maailmassa usein "normityypeiksi" ajatellut hemulit olisivat keskimääräisen aikuisen (miehen) kokoisia, kaikki muumit ovat selvästi näitä lyhytkasvuisempia, tosin vartaloltaan pyöreänpulleata mallia. Toisaalta Tuutikki, jonka esikuvana oli Tove Janssonin elämänkumppani Tuulikki Pietilä, on kooltaan lähempänä muumeja kuin hemuleita, joita edustaa mm. poliisipäällikkö. On myös muistettava, että muumien maailmassa esiintyy myös hyvin pienikokoisia hahmoja, suhteelliselta kooltaan pieniä lapsiakin pienempiä. Ehkä onkin parasta ajatella, että muumit ovat juuri sen kokoisia kuin heidän...
Toista osaa kysellään myös trilogian ensimmäisen osan kustantaneen Nemon Facebook-sivulla. Kustantaja on vastannut kesäkuussa, että "Toivottavasti Liekkiin saadaan jatkoa myös suomeksi. Tällä hetkellä käännöstä harkitaan". Eli vielä ei tiedetä.
http://www.nemokustannus.fi/fi/nemo-kustannus-yhteystiedot.html
Kauppalehden verkkosivustolla on pörssiyhtiöiden kohdalla myös kurssihistoria näyttöruudun oikeassa laidassa. Nokia Oyj:n sivu: http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/?klid=1050
Tuon mukaan kaikkien aikojen ylin noteeraus oli 65 euroa 20.06.2000. Kaikkien aikojen alinta ei historiataulukossa ole.
Kirjassa Vuoleminen : puukko työkaluna / Köhn, Öystein kerrotaan yhdellä sivulla muutamassa kappaleessa jousipyssyn vuolemisesta. Jousen pitää olla vähintään metrin pituinen joustavasta, mutta jäykästä puusta kuten katajasta vuoltu. Sisäsivua vuollaan siten, että kaaren leikkauksesta tulee puolikuun muotoinen. Jousen päihin tehdään urat jännettä varten.
"Isien kirja - maailman parhaalle isälle" sisältää ohjeet jousipyssyn rakentamiseen. http://www.booknet.fi/tiedot.aspx?Tieto=1131457
Aleksi artikkeliviitetietokannan mukaan Tee itse lehdessä, numerossa 2004: 15, (sivut 48-53) on artikkeli "Tee itse pitkäjousi - jousipyssyn rakennusohjeet"
Lehti löytyy vielä monesta kirjastosta. Lehden tilaamista kaukopalveluna voi kysyä omasta...
Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Katso linkki http://koti.mbnet.fi/bando/i_alasivut/levysivut/Siljakudaafi.html
