Tampereella on kolme K-Citymarketia, jotka sijaitsevat Lielahdessa, Linnainmaalla ja Turtolassa. K-Citymarketin kotisivuilla ei anneta kattavaa vastausta kysymykseen, mutta yksittäisten kauppojen sivuilla mainitaan, että valikoimaan kuuluu Lielahdessa 16500 elintarviketta, Turtolassa 15000 ja Linnainmaalla 12000 (http://www.k-citymarket.fi/Kaupat/). Elintarvikepuolella siis Lielahden liikkeen valikoima on laajin.
Eroavaisuuksia muussa valikoimassa voi tiedustella K-Citymarketilta esim. palautelomakkeen kautta osoitteessa http://www.k-citymarket.fi/Palaute/.
Kirjastojen luetteloinnissa ilmoitetaan useimmiten pelkkä korkeus, mutta jos julkaisun mitat tai muoto ovat epätavalliset (esim. kun leveys on suurempi kuin korkeus), voidaan ilmaista molemmat siten, että korkeuden jälkeen merkitään muut mitat (esim.
21 x 30 cm). Lähde: Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. BTJ Kirjastopalvelu, 2006.
Tunturipöllökoiras on huuhkajan kokoinen lumivalkea pöllö. Naaras ja nuori tunturipöllö ovat nekin lähes valkoisia, mutta vaihtelevasti tummien poikkijuovien kirjomia. Tunturipöllön koivet ovat höyhenpeitteiset, kynnet ja nokka tummat ja silmän värikalvo on keltainen. Tunturipöllö on yksi 13:sta Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellusta lintulajista.
Uhanalaisuus: Äärimmäisen uhanalainen, rauhoitettu. Koko Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan muutama tuhat paria. Maailmanlaajuisesti luokiteltu vaarantuneeksi.
Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa tehdyissä inventoinneissa on havaittu 56 tunturipöllön pesintää tai pesinnän yritystä. Ruotsissa ja Norjassa kummassakin todettiin niistä 23. Suomessa pesintöjä tai pesinnän...
Valitettavasti näyttää siltä, ettei tästä laulusta ole julkaistu nuottia. Ainakaan sellaista ei löydy kirjastojen kokoelmista eikä suomalaisen musiikin bibliografiasta eli Viola-tietokannasta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Joensuun seutukirjaston - Pohjois-Karjalan maakuntakirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 voit katsoa, mitä Katri Valan teoksissa kirjastossa on. Mukana on myös kokoomateoksia, jossa hänen runojaan on julkaistu. Pielinen-tietokannasta näet Ilomantsin kirjaston teokset: http://vk-info.nurmes.fi:8000/Intro?formid=form2 . Valitettavasti emme ainakaan Joensuun seutukirjastossa myy hänen kirjoja, vaan ne ovat osa kokoelmaamme. Antikvariaateista voi olla paremmin saatavissa hänen teoksiaan, internetin kauttakin voit etsiä: http://www.antikvaari.fi/ .
Pohjois-Karjalan Latvavesiltä-kirjailijatietokannassa kirjailija on mukana: ks. http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=286 . Sieltä löytyvät hänen henkilötietonsa ym....
Varsinaista selitystä siihen, miksi uupunut menee juuri piippuun tai ajetaan piippuun, emme löytäneet, mutta jotakin yhteyttä sillä lienee verbin "piiputtaa" kanssa, jota käytetään arkikielisesti varsinkin reistailevasta tai lakkoilevasta moottorista. Alla linkki Kielitoimiston sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/piiputtaa?searchMode=all
Aivan eri merkitys piiputtamisella on ollut 1600-luvulla, jolloin se tarkoitti sellaista lintujen ääntelyä, josta nykyään puhutaan piipittämisenä. Tämä tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajan Elina Heikkilän blogista Kerjäävistä piipareista piiputtaviin linnunpoikiin (20.1.2020), jossa hän kirjoittaa vanhan kirjasuomen piip-alkuisista sanoista:
https...
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004). Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Hämeenlinnan verkkokirjastosta http://hameenlinna.kirjas.to/
Nimestä Ninni niissä kerrotaan mm.:
Ninni, Suomen ruotsalaisessa almanakassa (26.10.) oleva Annan venäläisperäinen muuntuma, hellittelynimi. Joidenkin tutkijoiden mukaan Ninni on kutsumamuoto Ingridistä.
Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä lähtöisin, Emilin sisarnimi. Alkuaan latinan innokas, ahkera, hurmaava, uuttera tai imarteleva. Nimi yleistyi 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomalaiseen...
Tässä lienee kyse kansan suusta kummunneesta laulusta "Sotapojat marssivat", joka löytyy ainakin seuraavasta laulukirjasta:
Sun kanssas Liisa pien : Laulumuistoja sotavuosilta
Espoo : Fazer Musiikki, c1994
951-757-313-8 (sid.)
Laulun sanat löytyvät ja sen voi myös kuunnella netissä sivulla http://www.fkhalbe.net/halbelieder/freiwillige/fin1.htm
Annika Thor on kirjailijan oikea nimi. Hän ei käytä taiteilijanimiä. Alkuperäiseltä sukunimeltään hän on Katz.
Kirjailijan mahdolliset toiset etunimet eivät ole tiedossa.
Annika Thorista on kysytty etätietopalvelussa aiemminkin useita kertoja. Löydät vastaukset arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx käyttämällä hakusanaa Thor Annika.
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin saadakseen täytyy todistaa henkilöllisyytensä kuvallisella henkilötodistuksella tai kelakortilla, ajokortilla tai passilla, joten ilman kuvaa kirjastokorttia ei voi saada. Myös kuvallinen opiskelijakortti käy, mikäli siinä on koko sosiaaliturvatunnus.
Taiteilijaluetteloita on paljonkin, valitettavasti vain mistään tarkastamastani en löytänyt mainintaa juuri kysymästäsi E. Lehmustosta.
Mikäli kuitenkin sattuisit tarvitsemaan vastaavanlaisia luetteloita tulevaisuudessakin, tässä muutama vihje. Hyviä painettuja luetteloita ovat mm. matrikkelit Suomen taiteilijat- Finlands konstnärer r.y ja Suomen taiteilijaseuran julkaisema Kuvataiteilijat. Molemmista on olemassa useita painoksia ja niitä on todennäköisesti saatavana lähikirjastostasi, jos ei lainaan niin ainakin käsikirjastosta katsottavaksi. Jälkimmäisestä on olemassa myös verkkoversio osoitteessa http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Toinen hyvä verkkotiedonlähde kuvataiteilijoista on Valtion taidemuseon verkkopalvelu osoitteessa http...
Varsinaista suomenkielistä sivistyssanakirjaa ei valitettavasti netistä löytynyt. Vierasperäisten sanojen merkityksiä voi selvitellä myös eri alojen sanastojen avulla. Tällaisten jäljille pääset esim. Linkkikirjaston (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto ) sanakirjat-haulla. Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista (http://www.makupalat.fi/) löytyy sanakirjoja ja sanastoja ; valitse ensin tieteet, sitten kielitieteet ja sanakirjat.
Suurimman osan lyhenteistä löydät täältä: http://www.acronymfinder.com
Ja täältä löytyy vielä joitakin investointialan lyhenteitä:
http://baystreet.investopedia.com/categories/acronyms.asp
Termien suomennoksissa voit käyttää apuna talousalan sanakirjoja, esimerkiksi Taloussanasto (Taloustieto Oy 1998), Talvitie: Kaupan perussanakirja (Tietoteos 1993), Talvitie. Englanti-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja (WSOY 2000), Hallenberg: Liike-elämän sanakirja englanti-suomi (Taloustieto 1999). Sanakirjojen saatavuuden saat selville Plussa-tietokannasta: http://www.libplussa.fi
OpenOffice-ohjelmaan on mahdollista saada osaan tietokoneiden käyttöjärjestelmistä Suomen kielen oikoluku lisäosana. Windows-käyttöjärjestelmään ei OpenOffice.orgin tietojen mukaan ole saatavilla Suomen kielen oikolukua.
OpenOfficen Suomen kielen lisäosaa kehittämässä ollut henkilö on siirtynyt osana muita kehittäjiä kehittämään OpenOfficen kaltaista LibreOfficea. LibreOfficeen on saatavissa Windowsiin Suomen kielen oikoluku lisäosana täältä: http://www.puimula.org/htp/ooo/libreoffice-voikko.html
Lisää LibreOfficesta: http://fi.libreoffice.org/
Tämä "ristiäisruno" näyttää olevan erittäin suosittu, mutta pääosin se liikkuu internetissä ainakin täysin anonyyminä tekstinä.
Ainoa vinkki tekstin tekijästä löytyi ET-lehden verkkoversion "Runopankista", jossa tämän runon tekijäksi on merkitty Hannele Huovi. Tämän tiedon varmistamiseksi tarvitaan nyt joku monesti palkitun ja paljon luetun Huovin laajan tuotannon tuntija, jollainen en itse valitettavasti ole. Valitettavasti ei kirjastoissamme luetteloida kirjallisuutta yksittäisten runojen tarkkuudella, vaikka tarvetta olisi.
Heitänkin tässä pallon kollegoille, varmasti joku on senkin kirjan lukenut, jossa tämä teksti on - jos yhteys Hannele Huoviin on oikea.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Teoksessa Suomen kunnallisvaakunat v. 1982 mainitaan historiallisen Pohjanmaan vaakunasta seuraavaa: Sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat, sijoitettuina 2:2:2. Kruunu: kreivikunnan kruunu. Samoin tuossa teoksessa kerrotaan, että Pohjanmaan vaakunan tunnuskuvana ehti olla useita eri eläimiä. 1500-luvun lopulla vakiintui kuusi kärppää kuvaamaan jokien halkomaa maakuntaa.
Tuukka Talvion teoksessa Suomen leijona v.1997 käsitellään maamme vaakunan lisäksi heraldiikkaa yleisemminkin. Siinä kerrotaan, että maamme historiallisten maakuntien vaakunat syntyivät 1500-luvulla. Silloin maakuntamme myös jaettiin herttua- ja kreivikuntiin. Pohjanmaa siis kuului jälkimmäisiin ja siksi sen vaakunan kruunu on...
Jääkukkia-sanat löytyvät mm. nuoteilta: Suuri toivelaulukirja 9, Dallape: 50 suosittua sävelmää ja Souvarit: Suosituimmat nuotteina 3 : Rakkaus Lappiin, nuotit sijaitsevat Kajaanin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla.
Ressu Redfordin esittämän kappaleen "Kato mitä sä teit" (alkuperäiseltä nimeltään "Against all odds - Take a look at me now") nuotit ja sanat löytyvät esimerkiksi seuraavista kokoelmista:
Pop tänään 42; Fazer, Espoo, 1992
Redford, Ressu; Laulussa on helppo rakastaa; Musiikki Fazer, Espoo, 1991
Hei,
Valitettavasti Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Johanna Kurkelan esittämästä laulusta "Prinsessalle" (säv. Tuomas Kantelinen, sanat Paula Vesala) ei ole saatavilla nuottia.
