Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska määrä vaihteli vuosien mittaan. Yksi luku löytyy John Ellisin teoksesta The World War II databook: the essential facts and figures for all combatants (Aurum Press 1993). Muutama viikko sodan päättymisen jälkeen, 31.5.1945, yhdysvaltalaisia sotilaita oli luoteisessa Euroopassa 3 021 000. Tähän on laskettu mukaan ilmavoimien henkilökunta sekä Iso-Britanniassa ollut henkilöstö, mutta ei esimerkiksi merivoimia. Välimeren alueella, mukaanlukien Italia, henkilöstöä oli 446 000.
Yhdysvaltain maavoimien virallishistoriikissa The Army ground forces : the organization of ground combat troops (Historical Division, Department of the Army, 1947) kerrotaan vahvuusilmoituksiin perustuvaksi...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi etsiä tietoa siitä, kuinka paljon Hiski-nimisiä on ollut viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Tarkkaa määrää Hiski-nimisistä ei tilasto kerro, mutta tilasto on kuitenkin melko hyvin suuntaa antava. Tilasto on syyskuun alusta 2018.
hiski
Syntymävuodet
Miehiä
Naisia
Yhteensä
-1899
26
0
26
1900-19
15
0
15
1920-39
alle 5
alle 5
alle 10
1940-59
7
0
7
1960-79
16
0
16
1980-99
63
0
63
2000-09
75
0
75
2010-18
50
0
50
Yhteensä
alle 257...
Metafyysisissä ja eettisissä kysymyksissä, joihin vapaan tahdon probleema lukeutuu, voidaan hyvin harvoin puhua konsensuksesta tai edes valtavirtakäsityksestä: keskenään kilpailevia teorioita vapaan tahdon määritelmästä, luonteesta ja todellisuudesta on lukuisia. Hiukan yleistäen voitaneen sanoa, että vapaan tahdon pitäminen pelkkänä illuusiona on yleistynyt ja eräät tunnetut filosofit (esim. Galen Strawson, Sam Harris) ovat äänekkäästi argumentoineet vapaan tahdon käsitettä vastaan, mutta heidän argumenttejaan on myös laajalti kritisoitu (esim. Alfred R. Mele).
Viime vuosien akateemista keskustelua vapaan tahdon ongelmasta on käsitelty perusteellisesti Aku Visalan teoksessa Vapaan tahdon filosofia (Gaudeamus, 2018)....
Kokosimme listan tietokannoistamme löytyvästä aineistosta, joka käsittelee musiikkikasvatusta tai laulamista päiväkodeissa. Emme ole luokitelleet aineistoa mitenkään, eli osa siitä voi olla käyttökelpoista ja osa ei.
Tutkimuksia:
1.
Tekijät: Rantala, Kyllikki
Nimeke: Musiikkikasvatus lastenohjaajien koulutuksessa ja päiväkerhotyössä = Music education in the education and church-related playgroup work of child instructors / Kyllikki Rantala
Julkaistu: [Helsinki] : Sibelius-Akatemia , 2003
Ulkoasu: 164, [27] lehteä
Opinnäyte: Lisensiaatintyö : Sibelius-Akatemia , Musiikkikasvatuksen osasto
2.
Tekijät: Fredrikson, Maija
Nimeke: Päiväkodin musiikkikasvatus ja laulaminen : neljä-kuusivuotiaan lapsen musiikin ja kielen yhteydet / Maija...
Kielitoimiston sivuilla kerrotaan mikä- ja joka- sanojen käytöstä seuraavaa: "Yleiskielessä joka-pronominilla viitataan tavallisesti edeltävän lauseen substantiivi-ilmaukseen ja mikä-pronominilla taas koko edeltävään lauseeseen tai abstraktiin asiaan." Kun (oletettavasti) lauseessa tarkoitetaan, että juoni tekee ihmisen iloiseksi, on joka -pronominin käyttö oikein.
Tässä vielä linkki kielitoimiston sivuun, joka valottaa pronominien käyttöä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/512
Kysyin asiaa Ilmatieteen laitokselta ja he tiesivät kertoa, että säähavaintoja Ilmatieteen laitoksella välittää ilmastokeskus. Puhelinnumero ilmastokeskukseen on 0600 10601 (3,98 €/min+pvm) ja sähköposti ilmastokeskus@fmi.fi. Lisätietoa löytyy alla olevasta linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Eli tuolta kannattaa tiedustella asiaa.
Kirjastoissa on lukuisia kirjoja ko aiheesta. Uusi suomalainen nimikirja antaa paljon tietoa myös etunimistä. Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa kerrotaan harvinaisempien nimien taustoista. Myös esim Eeva Riihosen kirjasta Mikä lapselle nimeksi löytyy jonkin verran tietoa yksittäisten nimien taustoista.
Uusin Karvis-pokkari on jo ilmestynyt. Jos omaan kirjastoosi on nämä pokkarit yleensä hankittu, voit varmaan hyvin pian (ellei jo nyt) lukea sen kirjastossasi.
Mirka Paukkonen ei nähtävästi ole näytellyt missään Kovaa maata -sarjan jälkeen.
Muita tietoja emme hänestä löytäneet.
Kovaa maata -sarjasta ja sen näyttelijöistä on käyty keskustelua muun muassa Suomi24-sivustolla.
Kyllä onnistuu painettujen lehtien lukeminen. Vanhat Tekniikan Maailma lehdet ovat vuosikertoina kellarivarastossa. Vuosikerrat ovat lisäksi jaettuna yleensä kahteen tai kolmeen niteeseen, koska ovat niin paksuja. Nämä lehdet saa kellarista varaamalla ne normaaliin tapaan joko verkkokirjassa tai kirjastossa asioimalla. Varauksia haetaan kellarista aina aamupäivisin, eli jos ne haluaa vaikkapa perjantaina, niin varaukset tulee tehdä torstaina tai aikaisin perjantaiaamuna. Varauksista tulee sitten normaali noutoilmoitus, kun ne ovat noudettavissa. E-lehdissä Tekniikan maailmaa on ainoastaan kaksi vuotta taaksepäin eli 2021-2023.
Hei!
Sinappeja on monenlaisia, Wikipediasta löytyy seuraavanlainen kuvaus
(s. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinappi ). Tomaatteja en tiedä sinapeissa käytetyn.
S-ryhmän raportit löytyvät verkosta, https://s-ryhma.fi/talous-ja-hallinto/raportit. En kuitenkaan nähnyt tuossa erikseen mainintaa Yhteishyvän kustannuksista, joten tietoja on syytä kysyä S-ryhmästä. Yhteystietoja löytyy uusimmasta raportista ja S-ryhmän sivulta, https://s-ryhma.fi/yhteystiedot. Myös Yhteishyvän toimituksesta asia voisi selvitä https://yhteishyva.fi/toimitus.
Historiallisesti, ihmiset jotka eivät suostuneet maksamaan veroja keisarille joutuivat kulkemaan ympäri kaupunkia hirttosilmukka kaulassa. Tästä syystä Genttiläisten humoristinen kutsunamini on ”de Stropkes” (hirttosilmukka).
http://members.virtualtourist.com/m/2ad26/56d0b/
Yleistä tietoa hirttämisestä löytyy seuraavilta verkkosivuilta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hirtt%C3%A4minen
http://en.wikipedia.org/wiki/Hanging
http://en.wikipedia.org/wiki/Hangman's_knot
http://www.globosapiens.net/travel-information/Gent-2088.html
Laulu löytyy nimellä Rauman ganaal nuottijulkaisusta Iloisen laulajan kirja (Wsoy, 1975).
Netistä kyseinen kappale löytyy osoitteesta http://org.utu.fi/tyy/laulukirja/pdf/raumanganaal.pdf. Laulu sisältyy Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisemaan Ylioppilaan laulukirjaan (Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1999). Osaa lauluista pääsee selaamaan PDF –muodossa, kuten tätä kappaletta.
Maallikkona, mutta aihepiiristä kohtalaisen paljon lukeneena vastaisin näin. Narsismi on luonteenpiirre, jonka "aste" eli voimakkuus ihmisissä vaihtelee. Monet meistä ovat hiukan narsistisia ei taipuvaisia ihailemaan itseämme enemmän kuin mihin ehkä olisi perusteita. Mutta jos oletamme, että kysymyksessä tarkoitetaan ihmistä, jota voidaan pitää "vahvana" narsistina, jolla narsismi on voimakas tai jopa hallitseva luonteenpiirre, voi vastaamista yrittää.
Aito narsisti ei varsinaisesti arvosta ketään muuta pysyvästi, koska toisen ihmisen arvostaminen todennäköisesti häiritsee narsistin omakuvaa. On epätodennäköistä, että narsisti kykenisi arvostamaan ihmistä, joka on asioista eri mieltä, koska narsistin osaamisen ja tietämisen...
Kirjasampo.fi :ssä löytyy tietoa kirjailija Soila Ojasesta, http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3b356d91-9af0-405c-85f3-c6a50440134a. Ojanen on ammatiltaan toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut nuorten dekkareita, Petos paketissa (2009) ja Pokerinaamat (2012) ovat hänen teoksiaan.
Petos paketissa,http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue6265044-6c2b-438d-960a-098fa352ffa0
Pokerinaamat, http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789513166373
Tässä uutisessa on tietoa Soila Ojasesta vuodelta 2014, kun hänet nimitettiin Yle Satakunnan uutispäälliköksi https://yle.fi/uutiset/3-7152277 . Soila Ojanen on kirjoittanut myös näkökulmia, jotka...
Jag frågade saken efter Finska Litteratursällskapets (Suomen Kirjallisuuden Seura) bibliotek. Sagan var inte åtminstone i deras sagornas typ förteckning. Också Folkminnesarkivet (Kansanrunousarkisto) ansåg, att berättelsen verkar mer om svenska vits än en folksaga.
Trots allt verkar det så att åtminstone i nätets värld anser sagan som en finsk folksaga. Det finns ganska många svensk, engelsk och rysk webbsidor om den här "folksagan". Här finns några engelska:
http://www.cyberbohemia.com/Pages/historyofnordic.htm
http://www.youtube.com/watch?v=IQnFV_QQzfE
http://www.articlebiz.com/article/599654-1-saunas-as-sacred-spaces-a-li…
