Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vastauksia Arkistosta.
Olivia (lat. oliivipuun lehvä) on Oliverin naispuolinen vastine. (Oliverin kohdalla nimen alkuperästä on kaksi vaihtoehtoa: lat. oliivipuun istuttaja tai muinaissaksan Alfher, keijuvihollinen)
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
Nimi Mervi on 1900-luvun alun uutta suomalaista nimistöä. Nimi juontaa juurensa keskiaikaisen Merven kartanon mukaan, joka sijaitsee Hattulassa. Mitään varsinaista merkitystä etunimikirjat eivät tunne nimelle.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY;
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimi ”Viemerö” on peräisin Etelä-Pohjanmaalta. Se saattaa olla peräisin paikannimestä, johon sisältyy sana ”viemerö” (’rinne, ahde, viettävä maa, vieru’). Ensimmäinen kirjallinen maininta on Johan Viemerö vuodelta 1855 Nurmosta. Sukunimi on ollut käytössä ainakin Lapualla, jossa on samanniminen kyläkin.
Mihinkään laajempaan sukututkimukseen ei tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista ryhtyä.
Varsinaista tietoturvaroskalaatikkoa ei Helmet-kirjastoissa ole. Sitä vastoin paperisilppuri löytyy seuraavista kirjastoista:
Nöykkiön kirjasto
Sellon kirjasto
Soukan kirjasto
Tapiolan kirjasto
Töölön kirjasto
Viherlaakson kirjasto
Kannattaa vielä soittaa näihin kirjastoihin, ennen kuin lähtee paikanpäälle.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 16 Hovatoff-nimistä henkilöä. Tarkan lukumäärän puuttuminen johtuu siitä, että kovin pieniä nimimääriä ei ilmoiteta täsmällisesti:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Nimeä ei löytynyt sukunimikirjoistamme tai muistakaan lähteistä. Se on yhtenä nimenä Pirjo Mikkosen selvityksessä (”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat, 2013), jossa on selvitelty nimenvaihdoksia ja niiden syitä. Sukunimi Hovatoff on selvityksen mukaan vaihdettu nimiin Heino ja Hietala. Muitakin lähteitä löytyi, joissa nimi oli vaihdettu suomenkieliseen nimeen.
Tähän Mildred J. Hillin säveltämään onnittelulauluun "Happy birthday" löytyy muitakin suomennoksia kuin tutuin Sauvo Puhtilan versio "Paljon onnea" (muista suomenkielisistä sanoituksista ks. esim. Piki-verkkokirjaston artikkeli onnittelulauluista osoitteessa http://urly.fi/r2U).
Muistelemasi säkeistö on Erkki Ainamon versiosta "Onneksi olkoon", sen 3. säkeistöstä. Laulu alkaa: "Onneks' olkoon nyt vaan". Kolmannesta säkeistöstä on ainakin kaksi vähän erilaista versiota. Nuotissa Sonninen, Ahti: Laulan ja soitan : säestykset (Otava, 1959) 3. säkeistö alkaa kuten muistelitkin: "Kaikki tuttus' mä nään tuli tervehtimään". Nuotissa 105 kitaralaulua (Fazer, 1969) 3. säkeistö alkaa: "Kaikki tuttusi nää tuli tervehtimään".
Myös Hilkka Norkamon...
Kalevalan historiallisuus vaikuttaa kuuluvan niihin ikuisuuskysymyksiin, joihin ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta. Niin kuin Lauri Honko aiheesta kirjoittaa kirjassa Eepoksia ja eepostutkimuksia Itämereltä Intiaan, "vanha kansanrunous oli aika köyhää selvien historiallisten kiinnekohtien tarjoamisessa. Historialliselle tulkinnalle oli tavallaan esteitä itse aineistossa. Jos ajatellaan vaikkapa maantieteellisesti läheisiä venäläisiä bylinoita, joissa on aivan selviä viittauksia vuosisatojen takaisiin tapahtumiin, niin mitään sellasta on vaikea löytää tästä perusilmeeltään varsin mytologissävyisestä kalevalamittaisesta runoudesta."Nekään Lönnrotin Kalevalassa hyödyntämät kansanrunot, jotka on mahdollista kytkeä historiallisiin...
Etsitty ralli on Matti Jurvan säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama Ihminen älä hermostu, jonka Jurva itse lauloi levylle vuonna 1942.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ihminen+%c3%a4l%c3%a4+hermostu&ID=cf7a6749-61f1-49f7-86e2-ed7a29c69134
http://pomus.net/001457
Merja ja Marvi Jalon Koiratytöt-sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt kuusi kirjaa. Jesse vahtikoiran jälkeen on ilmestynyt vielä Jesse laivakoira (2007). Sarjan muut osat ovat Jesse löytökoira, Jesse ongelmakoira, Jesse ja kohtalokas kurssi ja Jesse sankarikoira.
Artclipper-myyntikokoelmassa näyttäisi olevan myynnissä muutamia Einar Raudseppin nimellä olevia maalauksia, joiden hintapyynnöt liikkuvat 500 - 1000 € välillä. Hagelstam & co huutokaupan sivulla kahden eri taiteilijan maalausten yhteinen vasarahinta on ollut 50 €, toisesta tekijästä mainitaan vain sukunimi Raudsepp.
Sukunimi tosiaan viittaa Viroon. Einar Raudseppistä itsestään on hyvin niukasti tietoja saatavilla. Suomen kuvataiteilijaluetteloista ei löytynyt kyseistä henkilöä. Teoksessa Viron taiteen historia mainitaan Juhan Raudsepp (1896-1984), mutta ei Einar Raudseppiä.
Taideteosten arvioinnissa ja tunnistamisessa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen (esim. taidehuutokaupat Bukowskis sekä Hagelstam...
Eero Kiviniemen kirjassa Suomalaisten etunimet vuodelta 2006 on kerrottu Suomessa annettujen nimien määrät. Emilia-nimeä on 1900-luvulla annettu 40310 kpl, niistä 11 % on ollut ensimmäisenä nimenä.
Tällaisen vastauksen löysin aiempien vastaustemme joukosta: Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n sivuilla on tietoa mm. kääntäjän työstä, apurahoista ja miten alalle voi hakeutua. Lisätietoja kannattaa kysyä suoraan liitosta.
http://www.sktl.net/kotisivu/index.htm
Vuoden 2019 alusta tullut lainmuutos aiheutti sen, että ajokorttia ei tosiaan ole enää voinut käyttää samalla tavalla henkilöllisyystodistusena kuin aikaisemmin. Esimerkiksi pankkitunnuksia, passia tai henkilökorttia haettaessa ajokortti ei enää kelpaa henkilöllisyystodistukseksi, vaan siihen tarvitaan vahva ja luotettava ensitunnistautuminen.
Ajokortin ensisijainen tarkoitus on osoittaa, että kortin haltijalla on ajo-oikeus. Sitä ei ole suoranaisesti tarkoitettu alunperinkään henkilöllisyyden todistamiseen. Ajokortti ei myöskään kerro esimerkiksi henkilön kansalaisuutta, joka on oleellinen tieto esimerkiksi matkustettaessa. Lisäksi ajokortin voimassaoloaika on usein hyvin pitkä, jolloin kuvasta voi olla hyvin vaikea varmentaa...
Ensimmäisenä tuli mieleen, että nuo suomujen välistä putoilevat litteät, mustat tai tummanruskeat ja 5 millin kokoiset ovat kävyn sisällä kypsyneitä siemeniä. Näinhän käy myös luonnossa, kun käpy kuivuu ja suomut aukeavat päästäen siemenet lentämään pois. Kuusen siemenet muistuttavat omasta mielestäni myös aika paljon mm. luteita, joten niistä saattaa helposti syntyä hyönteisen mielikuva.
Mutta jos nämä suomujen välistä putoilleet eliöt olivat liikkumiskykyisiä myös ilman tuulen apua, valinnanvaraa on valitettavasti aika paljon. Wikipedian artikkelin http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi mukaan käpykoisa ja käpykärpänen syövät kuusen siemeniä ja muita mahdollisia tuhohyönteisiä artikkeli luettelee useita kymmeniä.
Jos haluaa...
Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta pitäisin todennäköisempänä, että kyseessä on merenlahti. Satakunnan kansan jutussa 4.12.1937 kerrotaan, että lahtivalaat uivat vuonoihin ja jokiin, mistä niitä oli helppo tappaa. Suhteellisen pienikokoisena lahtivalaat pystyvät uimaan matalaan veteen ja lähelle rantaa. Lahtivalaita on toki lahdattukin, mutta ensisijaisesti valaanpyytäjät olivat kiinnostuneempia muista lajeista.
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (s. 621) on graafinen taulukko Maailman väestön kehitys 1750-2050.
Tästä voi silmämääräisesti päätellä, että maailman väkiluku ylitti 1 mrd n.1800, 2 mrd n.1930, 3 mrd n.1960, 4 mrd n. 1970, 5 mrd n. 1985 ja 6 mrd n. 2000.
Tilaston lähde on United Nations Population Division (http://www.un.org/esa/population/unpop.htm)
Lisätietoja mm. seuraavien linkkien takana: http://en.wikipedia.org/wiki/World_population#Number_of_humans_that_hav… ja http://www.ibiblio.org/lunarbin/worldpop sekä http://www.census.gov/ipc/www/idb/
Laulu on nimeltään Pikku mötti (joskus Pikku-Mötti, trad.) ja se alkaa: Nyt keinuttelen pikku möttiäin ja varmaan äitikin on iloinen.
Laulu löytyy nuotista Viisi pientä ankkaa, jonka ovat toimittaneet Eeva Sarmanto-Neuvonen ja Riina Salo (WSOY, 1998, ISBN 951-0-22882-6). Tällä hetkellä tätä nuottia ei ole Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta se on tilattu lastenosastolle. Nuotti on saatavissa joistakin Tampereen lähikuntien kirjastoista, esim. Kangasalta ja Lempäälästä. Voit tarkistaa saatavuustilanteen PIKI-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki), kirjoita nimeke-riville: Pikku mötti. Samalla haulla löydät myös äänitteet, joilla laulu on: cd-levy ja kasetti Viisi pientä ankkaa. Niillä laulun esittää Riina Salo.
Kirjassa Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä (Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2000) mainitaan Villingin saaren eteläpuolella meressä oleva Viipurinkivenä tunnettu jääkauden aikainen siirtolohkare. Kirjassa kerrotaan, että sen lähistöllä Venäjän alukset odottelivat taistelukäskyä isovihan alkaessa vuonna 1713 (siv. 29). Kyseisen luvun lopussa on lähdeluettelo, josta voi löytyä lisää tietoa tästä merimerkistä. Kirjan saatavuuden näkee aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi
Viipurinkivestä kannattaa kysyä myös Suomen merimuseosta,
http://www.nba.fi/ ,kohdasta museot ja linnat löytyy merimuseo. Myös Helsingin kaupunginarkistosta voi saada lisätietoja, http://www.hel2.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/.