Olemme saaneet paljon palautetta Chrome-selaimen käyttäjiltä. On totta, että omien tietojen näkymä on kovin sekava. Ongelmaa on tutkittu, mutta toistaiseksi sitä ei ole ratkaistu- Tässä sovelluspäällikkömme vastaus asiaan liittyen:
Helmetin lainojen ja varausten näkymä voi olla epäselvä Chrome-selaimen uusimpien versioiden käyttäjillä. Ongelma on tullut esiin, kun asiakkaiden ja kirjaston henkilökunnan käyttämät Chrome-selaimet ovat päivittyneet uuteen versioon. Ulkoasuun liittyvää ongelmaa selvitetään. Toistaiseksi suosittelemme käyttämään muita selaimia kuin Chromea.
Metsänhoitajaksi kutsutaan metsätieteellisestä koulutusohjelmasta valmistuneita maistereita. Kyseessä on siten valmistumiseen liittyvä arvo, eikä erikseen myönnettävää arvonimi (verraten ylimetsänhoitajan arvonimeen, jonka myöntää presidentti: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381)
Avoin Kalevala -verkkosivulta löytyy Kalevalan vuoden 1849 näköispainoksen sananselityksiä. Vetoperä mainitaan 35. runossa ja se tarkoittaa vero-osaa. Kolmaskymmenesviides runo · Avoin Kalevala (finlit.fi)
Suomen Mielenterveys ry:n mieli.fi-sivuilta löytyy Empatiataidot-materiaaleista sympatian ja empatian tunnusmerkkejä. Sivuston mukaan "empatian ja sympatian ero on siinä, että empatiassa ei jaeta toisen tunteita, eli ei mennä sisälle hänen tunnetilaansa. Empatia tarkoittaa vain toisen tunteiden ymmärtämistä."
https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/8_luokka_4_empatiataidot.pdf
Näiden termien eroista on kysytty tässä palvelussa aikaisemminkin. Vastauksen mukaan ironian ja sarkasmin merkitykset ovat osittain päällekkäiset ja erot vähäisiä. Vastauksessa selvitellään myös sympatian ja empatian merkityksiä. Vastaus löytyy alta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-ivan-sarkasmin-ja?language_content_entity=fi
Kuusiokunnat sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla ja seutukuntaan kuuluvat Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri. Kuusiokuntien yhteistyöstä löytyy tietoa esimerkiksi seutukunnan omilta www-sivuilta osoitteesta http://www.kuusiokunnat.fi . Kuusiokuntien seutukunnallisesta yhteistyöstä saa tietoa myös seuraavista www-osoitteista http://www.kuudestaan.fi ja http://www.etelapohjanmaa.fi . Myös Etelä-Pohjanmaan liiton sivut http://www.epliitto.fi/ ovat hyödyllisiä aiheen kannalta.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy Virva-Leena Harviaisen artikkeli Kuusiokuntien yhteistyö, lähtökohdat, toiminta ja tulevaisuuden näkymät. Se on julkaistu Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 1/1990.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta...
Tällaista tietoa löytyi: "Gallen-Kallela toteutti maalauksen kaksi kertaa osana neljän Kalevala-aiheisen freskon kokonaisuutta: Ensin Pariisin maailmannäyttelyn 1900 Suomen paviljonkiin, ja toisen kerran Kansallismuseoon Helsinkiin. Freskoja varten Gallen-Kallela maalasi aiheesta myös luonnoksia."
Tätä asiaa kannattaa kysyä suoraan Kansallismuseosta, heillä on varmasti paras asiantuntemus ja tiedot kyseisestä teoksesta.
Laitan vielä linkin Kansallismuseon sivuille:
https://www.kansallismuseo.fi/fi/yhteystiedot
Puhelinvaihde, puh. 0295 33 6000 (ma–pe klo 8–16.15)
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 vuokralla-asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli 34 prosenttia. Omistusasunnossa taas asui vuoden 2018 lopussa 63 prosenttia. Alla linkit Tilastokeskuksen sivuille:
https://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_fi.pdf
https://www.stat.fi/til/asas/2018/01/asas_2018_01_2019-10-10_tie_002_fi…
http://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_tau_003_fi…
Turun kaupunginkirjaston uudessa pääkirjastossa Linnankadulla on lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisäksi kaikki aikuisten tietokirjallisuus eli luokat 00, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 79, 87-89, 9.
Eerikinkadulla Julininkulmassa on aikuisten kaunokirjallisuus ja taidekirjat ja musiikkikirjat eli luokat 04, 10.8, 80-86, 70-77 ja 78 (musiikki).
Eri osastot ja aihealueet ilmenevät kotisivultammme
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12566&culture=fi-FI&cont…
Kun katsot kirjaston tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=… kirjan sijaintia, saat saatavuus-näytöltä selville, millä osastolla ja aihealueella ja missä osoitteessa kirja sijaitsee.
Jos teos on aikuisten tietokirja,...
Leslie Dunklingin ja William Goslingin Everyman's dictionary of first names (1987) -kirjan mukaan Shara on Sharon-nimen 'hellittelymuoto' ("pet form"). Sharon taas merkitsee Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) hepreaksi lakeaa maata. Edelleen Lempiäistä lainaten "Raamatussa sillä tarkoitetaan Palestiinan rannikkotasangon kukista ja hedelmistä rikasta pohjoisosaa". Suuren etunimikirjan mukaan Sharon on yleistynyt toisen maailmansodan jälkeen erityisesti anglosaksisissa maissa. Edelleen Lempiäinen arvelee,että nimen raamatullisesta alkuperästä johtunee, että myös Suomen juutalaiset suosivat sitä. - Internetissä voi tutustua englanninkielisiin selityksiin mm. Think baby names -sivuilla http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/...
Mitä Suomi lukee http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings tilastotieto-osuudesta löytyi seuraava tieto miten myydyt kirjat jakautuvat lajityypeittäin:
Suosituimmat kirjallisuuden lajit
Kotimainen kaunokirjallisuus 32 % vastanneista
Käännetty kaunokirjallisuus 31 % vastanneista
Kotitalous, ruoka, ruoanlaitto25 % vastanneista
Dekkarit 22 % vastanneista
Historia ja muistelmat 22 % vastanneista
Lastenkirjat 20 % vastanneista
19 prosenttia ei ollut lukenut kirjaa tai ei vastannut kysymykseen.
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tieto mitkä teokset ovat kirjastoissa kysytyimpiä
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/helmet_halutuimmat/
Muistelmallisia teoksia voi hakea verkkokirjastosta laittamalla hakusanaksi "muistelmat" ja yhdistämällä siihen hakusanan "ikääntyminen", "vanhuus" tai "vanheneminen". Tässä joitakin kirjavinkkejä:
Eskola, Antti: Vanhanakin voi ajatella
Junkkaala, Eero: Näitä polkuja tallaan
Karjalainen, Elina: Koskesta suvantoon
Mazzarella, Merete: Aurinkokissan vuosi
Talvitie, Eveliina: Vanha nainen tanssii
Tervaskannot : kuinka selvitä hengissä ensimmäiset 90 vuotta?
Kaunokirjallisuutta voi hakua laittamalla verkkokirjastoon asiasanaksi "ikääntyminen kaunokirjallisuus" tai "vanhuus kaunokirjallisuus". Myös Kirjasampo-sivustolta (Etusivu | Kirjasampo) löytyy hyvin lukivinkkejä aiheen mukaan. Tässä joitakin mahdollisesti kiinnostavia romaaneja:...
Hei!
Koska emme ole terveydenhoitoalan yms. ammattilaisia, emme pysty antamaan asiantuntijatason vastauksia tämän kaltaisiin kysymyksiin. Kyseistä kehotusta voidaan tulkita niin monesta näkökulmasta. On siis vaikea ottaa kantaa, varsinkin, kun ei tiedä missä asiayhteydessä näin kehotetaan. Tässä kuitenkin jotain pohdintaa jostain näkökulmasta.
Jos asiaa tarkastellaan esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta, voisiko aihe liittyä esimerkiksi ihmisen toimintakykyyn ja sen edistämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on kerrotaan yleisesti mitä ihmisen toimintakyky on ja sen mukaan ihmisen toimintakyvyn voi jäsennellä esimerkiksi...
Suomen kielessä päivämäärämerkinnässä päivää ja kuukautta tarkoittavien numeroiden perään tulee piste (3.3.), sillä kyseessä ovat järjestysluvut ('kolmas kolmatta'). Piste merkitään sekä päivän että kuukauden perään siis silloinkin, kun vuosilukua ei kirjoiteta. Jos päivämäärämerkintä on virkkeen lopussa, yksi piste riiittää. Jos virkkeen lopussa on esimerkiksi kysymysmerkki, se tulee järjestysluvun pisteen perään. Kielitoimiston ohjepankki https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/ajanilmaukset-paivays-ja-vuosiluku/Ruotsin kielessä piste laitetaan vain numeroiden väliin (eli päivän ja kuukauden ja kuukauden ja vuoden väliin). Esimerkiksi 11–12.1 ja 3–4.2.1991. Tässä suhteessa ruotsin kieli eroaa mm. suomen, tanskan ja norjan kielestä...
Isoisoisäsi Väinö Lehmus on sekä sanoittanut että esittänyt lauluja, joita on julkaistu 1910- ja 1920-luvuilla. Nämä äänitteet eivät ole lainattavissa eivätkä kaiketi kuunneltavissakaan nykyisillä laitteilla. Kansalliskirjaston Suomen kansallisdiskografian Violan (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola/) ja Yleisradion äänilevystön Fonon (http://www.fono.fi/) kautta löytyy laulujen nimiä.
1970-luvulla on tehty kaksi levyä (LP-levyä), joissa on joitakin Väinö Lehmuksen sanoittamia ja esittämiä lauluja. Kuplettimestarit (1970 tehty levytys) on lainattavissa Kotkan, Kouvolan ja Kuopion kaupunginkirjastoista ja Jätkän lauluja (1972) Tornion kaupunginkirjastosta. Levyistä voi tehdä kaukolainapyynnön oman lähikirjaston kautta.
Kuningatar Elisabet I käsitteleviä suomenkielisiä romaaneja ovat ainakin Victoria Holtin Kuningattaren varjossa (1973), Ursula Pohjolan-Pirhosen Neitsytkuningatar ja rakkaus (1968) ja Scott Walterin Kenilworth (suom. 1912), englanninkielisiä esim. Evelyn Anthonyn Elizabeth (1992) ja Rosaline Milesin I Elizabeth (2001)
Suomenkielisiä elämäkertoja en onnistunut löytämään. Englanninkielisiä ovat esim. Alison Weirin Elizabeth the Queen (1999), B. W. Beckingsalen Elizabeth (1963), Edith Sitwellin Fanfare for Elizabeth (1947) ja J. E. Nealen Queen Elizabeth (1934).
Elisabet I:stä on myös elokuva: Shekhar Kapurin Elisabet (2000), joka on hankittu muutamaan kirjastoon.
Pyörimisliikkeen takana on aurinkokuntamme syntyhistoria. Aurinko ja planeetat ovat muodostuneet avaruudessa pyörineestä pölykiekosta. Ne jatkoivat pyörimistä muodostumisensa jälkeen, koska mikään ei jarruttanut niiden liikettä. Niinpä planeetat pyörivät edelleenkin.
Aihe on askarruttanut muitakin. Siitä on kysytty mm. Suomen akatemian tietysti.fi-sivulla http://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/miksi-maapallo-pyorii/ sekä Tieteen Kuvalehden sivulla http://tieku.fi/fysiikka/pyorimisliike-miksi-taivaankappaleet-pyorivat.
Lähteenä on käytetty myös kirjaa Hannu Karttunen ja Markku Sarimaa: Tähtitiede (Ursa 2002).
Kannattaa kokeilla Helsingin tietokeskuksen arkistoa Kallion virasto-
talossa. Toinen paikka missä saattaisi olla tietoa on Töölö-seuran
kokoelmat, kun kyse on töölöläisestä talosta.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
http://www.kaupunginosat.net/toolo/
Steelin suomennokset saat näppärästi esiin pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi -josta valitset kunnan jälkeen pikahakuun tekijäksi Steel Danielle, näytä (pudotusvalikosta) vain kirjoja, ja aineistoa jonka kieli on (pudotusvalikosta) suomi.
