Helsingin yliopiston pääkirjastossa eli Kaisa-talon kirjastossa (Fabianinkatu 30) on erillisiä puhelutiloja useissa eri kerroksissa. Niiden sijainnit voi katsoa osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/files/5714/5631/4210/paakirjasto_kerros… löytyvästä kartasta. Ne lienevät melko hyvin äänieristettyjä.
Metsolathan sijoittuvat fiktiiviseen Hoikan kuntaan Kainuussa, joten erityistä sijaintia Erkin ja Helenan kodille ei ole. Kodin kuitenkin kerrottiin olevan rivitalo keskustassa ja muutto nähdään 2. tuotantokauden jaksossa 26: Menettämisen pelko. TV-sarja on YLE:n artikkelin mukaan kuvattu enimmäkseen Tampereen lähellä taloudellisista syistä, mutta osa kuvauksista on tehty Kainuussa Puolangalla, Sotkamossa ja Kajaanissa.
https://yle.fi/uutiset/3-9751408
https://areena.yle.fi/1-3801052
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannasta voit etsiä viitetietoja suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen kauno- ja tietokirjallisuuden käännöksistä. Voit rajata hakua esimerkiksi tietyn kirjailijan teosten käännöksiin tietylle kielelle tai vaikka runojen käännöksiä kielen mukaan.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Kun olet löytänyt kiinnostavan teoksen, voit tarkistaa esimerkiksi Helmet-haulla, onko teos pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa.
Pasilan kirjastossa Helsingissä on monikielinen kokoelma, jossa on myös paljon eri kielille käännettyä suomalaista kirjallisuutta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Myös Suomen kansallisbibliografia Fennicasta voit etsiä...
Kyseessä on Anne Kinnusen lyhyt, kolmirivinen runo Kevät. Runo on luettavissa teoksesta Runoja sinulle (1979, toim. Maria Ahlstedt ja Marita Kansikas-Koivunen)
Saat runon sähköpostiisi.
Nousi siitä Väinämöinen jalan kahen kankahalle
saarehen selällisehen, manterehen puuttomahan.
Viipyi siitä vuotta monta, aina eellehen eleli
saaressa sanattomassa, manteressa puuttomassa.
Arvelee, ajattelevi, pitkin päätänsä pitävi:
kenpä maita kylvämähän, toukoja tihittämähän?
(Loppukin löytyy osoitteesta http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/kalevala.html )
Ensinnäkin on valitettavasti todettava, että Medeia-nimi ja media-sana eivät ole kielellisesti yhteydessä
toisiinsa: media on latinan sanan "medium"(=keskikohta, välittäjä, tiedonvälittäjä) monikkomuoto. Medeia taas oli kreikkalaisessa mytologiassa Kolkhiksen kuninkaan Aieteen tytär ja kuuluisa noita, joka taikakeinoillaan auttoi Iasonia ryöstämään kultaisen taljan ja pakenemaan. Medeian tarinastakaan ei ole helppo löytää tekijöitä, jotka yhdistäisivät sen media-käsitteeseen, ellei tällaiseksi koeta hänen rooliaan välittäjänä isänsä ja Iasonin välillä.
Tarkempaa tietoa Medeian tarinasta löytyy kaikista antiikin mytologian hakuteoksista ja yleisesityksistä, esim. HENRIKSON, Alf: Antiikin tarinoita; LINDSKOG, Claes: Kreikkalaisia...
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa on teos Dubin,Tiffany: Vintage style: buying and wearing classic vintage clothes. Kirjaa ei valitettavasti ole Vesilahden kirjastossa, mutta siitä voi tehdä seutuvarauksen Piki-verkkokirjastossa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Eri aikoina valmistetuissa kirjoissa on erilaisia ikääntyviä osia. Hyvälaatuinen ns. lumppupaperi on erittäin kestävää, eivätkä sadatkaan vuodet välttämättä aiheuta muuta kuin yleistä kuivumista ja haurastumista. Eri aikoina on kirjoja kuitenkin valmistettu myös muista materiaaleista, joista erityisesti pula-aikojen halvat laadut saattavat hapertua murusiksi vuosikymmenissä. Ratkaisevaa kaikkien papereitten kestävyydelle on auringonvalon määrä, lämpö ja kosteus. Mitään näistä ei saisi olla liikaa. Ihanteelliset olosuhteet paperin kestävyydelle on tasaisen viileässä, pimeässä ja sopivan kosteassa ympäristössä. Paperin pH-arvon eli happamuuden on hyvä olla mahdollisimman neutraali. Paperista Wikipediassa.
Myös painomusteet ikääntyvät...
Kontulan kirjastossa - kuten muissakin Helmet-kirjastojen toimipisteissä - voi tulostaa väritulosteita.
Tulosteet maksavat Helsingissä 0,40 € /sivu ja kolmen kuukauden välein saat tulostaa viisi ilmaista sivua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kontulan_kirjasto/Pal…
Alla muutamia kiinnostavia 1800-luvulla eläneiden naisten elämäkertoja:
Anna-Liisa Amberg: Piireissä : Mascha von Heiroth 1871-1934 (Siltala, [2016])
Eeva Hurskainen: Tunnet sen sydämessäsi : Aurora Karamzin ja äidin tehtävä (Kirjapaja, 2008)
Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan : elämä ja teokset (Atena, 2009)
Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth (Otava, 2014)
Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (suomentanut Raija Viitanen, Tammi, 2007)
Outi Pakkanen: Aino Ackté, Pariisin primadonna (WSOY, 1988)
Kirsi Vainio-Korhonen: Sofie Munsterhjelmin aika : aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012)
...
Sanalla perä on suomen kielessä useitakin merkityksiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/per%C3%A4?searchMode=all
Perä-sana taipuu idiomina antaa periksi https://fi.wiktionary.org/wiki/per%C3%A4 Adjektiivina periksiantamaton
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla perä on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Näitä ovat esim. karjalan ja vatjan perä, vepsän pera, viron pära, liivin pierā, ersämordvan pŕa 'pää, huippu, latva', udmurtin ber, komin bõr, mansin pär 'takaisin' ja hantin pärta, 'takaisin, vasen, nurja'. Suomalais-ugrilaisen sanavartalon alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu perä ja alkuperäiseksi merkitykseksi 'takana oleva tila, takaosa'. Suomen kirjakielessä perä on...
Kävin läpi koko joukon kokoelmastamme löytyviä merenkulun perusteita käsitteleviä kirjoja ja näiden perusteella näyttäisi pikemminkin siltä, että merimailia ja meripeninkulmaa käytetään sulassa sovussa rinnakkain - ja täsmentäen, että kyse on käytännössä samasta asiasta. Löytyypä pari sellaistakin kirjaa, joissa puhutaan yhä vain meripeninkulmasta (lyhenteenä tosin merimailin M). Arvelisin, että kielen rappeutumisen asemesta merimailiin siirtymisessä voisi olla kyse enemmänkin sellaisen nimityksen käyttöönotosta, joka on lähempänä kansainvälisesti käytettyä englanninkielistä ilmausta nautical mile.
Nyt Helmet.fi-sivusto näyttäisi taas toimivan. Uusi Helmet löytyy osoitteesta https://helmet.finna.fi. Se toimii. Kirjastojen yhteystietoja voi etsiä Kirjastohakemistosta.
Applen iTunes Stores on kansainvälinen musiikkitiedostoja myyvä yritys, mutta sen valikoimissa tuskin suomalaisella hengellisellä musiikilla on merkittävää roolia. Nykyään valtaosa musiikista välitetään ns. suoratoistotekniikalla (esimerkiksi Spotify), jolloin ei makseta yksittäisestä kuunneltavasta tai ladattavasta laulusta vaan hankitaan kuunteluoikeus pienehköllä rahasummalla. Spotify tarjoaa myös ilmaisversion, mutta se on täynnä mainoksia. Spotifyn kautta voi kuunnella myös useimpia suomalaisia uudempia levyjä, mutta tietämättä tarkemmin, minkälaiseen hengelliseen musiikkiin kysyjä viittaa, on vaikea sanoa, millainen tarjonta käytännössä on. Ehkä Spotifyn tarjontaan kannattaisi kuitenkin tutustua.
YouTuben kautta voi myös sekä...
Kumpikin taivutusmuoto on mahdollinen riippuen siitä, ajatellaanko "Budapest" yhdyssanana vai yhdistämättömänä sanana. Nimen ollessa yhdyssana, taivutuspääte määräytyy jälkimmäisen osan ("pest") mukaan. Budapest-sanan taivutus:Budapest [buda + pest] : Budapestissä (~ Budapestissa, jos nimi hahmotetaan yhdistämättömäksi)Lähde: Kielitoimiston ohjepankki Nimien taivutus: vieraskieliset nimet - Kielitoimiston ohjepankki
Saudi viittaa Saudien hallitsijasuvun arabiankieliseen nimeen Al Saud. Sana on johdettu Saudi-Arabian arabiankielisestä nimestä al-Mamlakah al-ʿArabīyah as-Saʿūdīyah. Loppupääte i kertoo, että kyseessä on Saudien kuningaskunta, käytännössä niin että maa on hallitsijasuvun henkilökohtaista omaisuutta.
Nimi Saud tarkoittaa onnellisuutta tai hyvää onnea.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Saudi_Arabia#Etymology
https://www.etymonline.com/word/saudi
Kollegat ehdottivat, että kyseessä voisi olla Markku Ropposen Otto Kuhala-sarja.
Voit lukea Kuhala-sarjasta alla olevasta linkistä Kirjasampoo.
Markku Ropponen ja Otto Kuhala -sarja Kirjasammossa
Ohessa on joitakin kirjoja, joissa käsitellään elokuvan tekemistä. Nämä kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. En valitettavasti osaa sanoa, sopivatko nämä juuri 15-vuotiaalle.
Suosittelen kysymään myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kirjastosta. Se on todellinen elokuva-alan tietokeskus. Tässä linkki http://www.kava.fi/kirjasto ja sähköpostiosoite kirjasto@kava.fi.
Tässä kirjoja elokuvan tekemisestä:
Elokuvakirja: elokuvan tekeminen, lukeminen, näkeminen
Sidney Lumet: Elokuvan tekemisestä
Leena Louhivuori: Sparrausrinki: elokuvan tekemisen vaikea taito
Chris Jones: The Guerilla film makers pocketbook
Chris Patmore: Get started in short filmmaking: principle, practice and techniques: an inspirational guide for the aspiring...
Valitettavasti emme kuulu Vidla kirjastoihin.
Meillä on kuitenkin muutamia netissä lainattavissa olevia elokuvia. (Sekä runsain mitoin fyysisiä DVD- ja BR-elokuvia)
Helpoiten elokuvamme löytyvät osoitteella:http://ekirjasto.kirjastot.fi/videot
Kyseessä on Libby niminen palvelu. Palvelussa valitaan ensin oma kirjastokimppa ja elokuva. Sitten kirjaudutaan katsomaan omalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla.
