Luokkaviittaus termiä käytetään, kun teos voidaan sisältönsä puolesta sijoittaa useampaan eri luokkaan ja sille annetaan varsinaisen luokan lisäksi useampia luokkaviittauksia, jotka ilmaisevat teoksessa käsitellyt toissijaiset aiheet.
Tutkimus on aika vanha. Vuodelta 2001 löytyy Minna Aslama, Heikki Hellman & Tuomo Sauri: TV-tarjonnan lähihistoria. Taulukko 1. kertoo uusien ohjelmien ja uusintojen määrän vuonna 2001. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/168585/xjvie_200200_2002.pdf?sequence=1#page=60
Kuun kierron vaikutuksesta kasveihin löydät tietoa biodynaamista viljelyä käsittelevistä teoksista ja artikkeleista. Tässä muutama esimerkki:
1) "Kosmiset rytmit ja viljely - kronobiologian perusteita" / toim. Kari Järvinen. Helsinki : Biodynaaminen yhdistys, 1997. ISBN 951-9442-20-0
2) Roinila, Pirkko: "Tiedon uusilla teillä - Biodynaamisen viljelyn tutkimus", 2000. ISBN 951-9442-28-6 . Teoksen sivuilla 37-40, luvussa "Rytmit ja konstellaatiot tutkimuskohteena" esitetään tutkimustietoa aiheesta.
3) Vuosittain ilmestyvä "Luontopäiväkirja", jota kustantaa Biodynaaminen yhdistys.
4) Klett, Manfred: "Auringon ja kuun keskellä". Kalenterien käyttöä biodynaamisessa viljelyssä käsittelevä artikkeli. Demeter, 1993 : 1, s. 16-17.
5) Virkkunen,...
Jos kyseessä on tämä Youtubestakin löytyvä mainos, siinä soi taustalla Starship-yhtyeen kappale nimeltä Nothing Can Stop Us Now. Yhtyeen laulusolistit olivat tuolloin Mickey Thomas ja Grace Slick. Molemmat ovat äänessä tässä laulussa.
Teema tai tematiikka tarkoittaa johtavaa aihetta tai keskeistä ajatusta, ideaa. Joskus puhutaan myös teoksen sanomasta tai motiivista. (Lähteet: Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY 2003; http://fi.wikipedia.org/wiki/Tematiikka )
Seuraavista osoitteista löytyy asiaa Ilkka Remeksen Kirottu koodi –kirjasta ja sen tematiikasta.
Kirjan teema selviää kuitenkin parhaiten lukemalla itse kirjan.
http://www.kiiltomato.net/?cat=editorial&id=117
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-32087-0
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/letter&id=539&c=/letter
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Lasten-+ja+nuortenkirjat/1135223711152
Kaikki Suomessa tavattavat sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja eläimiä, myös sammakkoeläinten kutu ja poikaset. Tämä tarkoittaa, ettei niitä saa tappaa eikä edes ottaa haltuun tai tarpeettomasti häiritä. Sammakoita ei siis saa pitää lemmikkeinä, joten teidän pitää päästää sammakot takaisin sinne, mistä olette ne ottaneet. Muistakaa, ettei olosuhteet terraariossa koskaan muutenkaan vastaa luonnollista elinympäristöä. Voitte kuitenkin tarkkailla sammakoita niiden omassa elinympäristössä. Sammakot ovat paikkauskollisia eläimiä, joten niiden elämää on suhteellisen helppo seurata. Kirjastoista löytyy varmasti paljonkin tietoa sammakoista, mutta seuraavalta nettisivultakin löytyy kattava esittely maamme kaikista sammakkoeläimistä.
http://www....
Lainan voi uusia menemällä Helmet-verkkokirjastoon omiin tietoihin. Linkki löytyy Helmetin etusivun oikeasta ylänurkasta. Tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun. Omissa tiedoissasi näet tämänhetkiset lainasi. Valitse haluamasi uusittavat (raksi uusi-ruutuun) ja klikkaa painiketta Uusi merkityt lainat.
Lainat voi uusia enintään kolmesti. Jos lainaan on varauksia, sitä ei voi uusia. Lisätietoja löytyy Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Puheena on varmaan Seppo Jokisen luoma komisario Koskinen?
Hänelle on luotu jopa omat nettisivut: https://www.tampere.fi/kulttuuri/raitit/koskinen/
Niiltä sain selville seuraavaa: "Erittäin äkkipikainen, mutta nopeasti lauhtuva. Yllytyshullu, empaattinen ja hellämielinen. Esimiehenä luotettava. Ehdottoman oikeudenmukainen."
Mitkä noista ovat vahvuuksia ja mitkä heikkouksia, on varmaan jokaisen tuumattava itse.
Tietoja kannattaa lähteä etsimään isän sotilaspassista, jos sellainen on tallella.
Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa.
Tieoja kantakortin saatavuudesta osoitteessa
http://193.184.161.240/portti/index.php/Sotap%C3%A4iv%C3%A4kirjat
Paljasjalkainen eli paljasjalkainen stadilainen on syntyperäinen helsinkiläinen, Heikki Paunosen "Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii" - nimisen Stadin slangin suursanakirjan mukaan.
Saman lähteen mukaan 1910-1930 -luvuilla puhuttiin paljasjalkaisen sijasta paljasklabbisesta stadilaisesta, voitiin esim. sanoa "olen seiskytviisvuotias paljasklappinen stadilainen bisse."
Katso vielä Slangi.net -sivuilta tarkemmin tästä aiheesta. Osoite on
http://koti.mbnet.fi/joyhan/index.htm
Tiedonlähde (voitaisiin myös puhua informaatiolähteistä) on aika joustava käsite, joka voi viitata tilanteesta riippuen monenlaiseen informaatioon, aineistoihin ja joskus ihmisiinkin. Sanaa tietolähde voidaan käyttää samassa merkityksessä, mutta sillä voidaan viitata myös esim. poliisin tutkimuksissaan käyttämiin avustajiin kuten ilmiantajiin.
Tiedonlähteinä voidaan käyttää periaatteessa mitä tahansa informaatiolähteitä. Tiedonlähteen arvo määräytyy kulloisestakin tiedontarpeesta. Arkeologiassa tiedonlähde voisi olla kaivauksissa löytynyt historiallinen esine.
Nykyään tiedonlähteinä käytetään yhä enemmän verkkopalveluita kuten netin keskusteluryhmiä. Tiedonhaussa tiedonlähteiden luotettavuus ja sen arviointi on keskeisen tärkeää,...
WSOY:n Sivistyssanakirja vuodelta 2001 määrittelee sanan rasismi seuraavasti:
1 ennakkoluuloinen suhtautuminen toisrotuisiin ihmisiin ja oman rodun, heimon, kielen, uskonnon tai luokan pitäminen toisia parempana, mihin liittyy toisrotuisten syrjintä ja erilläänpitäminen eli segregaatio 2 myös muunlainen syrjintä (esim. ikärasismi, joka syrjii varttuneita tai vanhuksia)
Sivistyssanakirjan löydät myös Internetistä osoitteessa:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/
Venäjällä 1800- ja 1900-luvun alussa käytetyistä kolikoista löytyy tietoa kirjasta Robert. P. Harris: A guidebook of Russian coins 1725 to 1982. 1983. Julkaisu on jo aika vanha, mutta kirjasta voi saada tietoa mm. siitä kuinka paljon kolikkoa on painettu ja jonkinlaisen käsityksen sen arvosta. Kirja on lainattavissa Joensuun seutukirjastosta.
Hallussasi olevien kopeekkojen arvon saat kuitenkin parhaiten selville asiantuntijalta. Suomen numismaatikkoliitolla on oma jäsensivunsa: http://www.numismaatikko.fi/ . Sieltä löytyvät jäsenyhdistykset kartalta.
Pohjois-Karjalan numismaatikoilla on tietopankki, johon voi lähettää kysmyksiä rahoista:
http://www.pk-numismaatikot.fi/palvelut/palvelut.shtml
Samantapaisiin kysymyksiin on vastattu ennenkin...
Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen ovat tehneet kirjan
"Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön". - Gummerus 2007
Siinä todetaan näin:
"Pipsa on alkujaan joidenkin P-kirjaimella alkavien naisennimien lempinimi. Pipsaksi on kutsuttu mm. Pirjoja ja Pirkkoja.
Virallisena etunimenä Pipsa tuli käyttöön viimeistään 1900-luvun alussa, mutta se pysyi hyvin harvinaisena vuosisadan loppupuolelle saakka. Vuoteen 2006 mennessä nimi oli rekisteröity noin 650 henkilölle. Fiktiivisistä tämän nimisistä mainittakoon Charles M. Schulzin Tenavat-sarjakuvien poikatyttö Piparminttu-Pipsa, alkuperäisesti Peppermint Patty.
Lempinimiä Pipa, Pipe, Pippa, Pipsis.
Tunnettuja suomalaisia: Pipsa Hurmerinta."
Stadin slangisanakirjan mukaan ihmisestä puhuttaessa käsi -sanalla tarkoitetaan tunaria tai möhläriä. Olla käsi tarkoittaa, että on todella huono jossain, esim. "Olen ihan käsi matikassa". Saman sanan johdannainen on myös sanonta mennä käsille, mikä tarkoittaa että jokin menee pilalle tai epäonnistuu pahasti.
Tässä merkityksessä käytettynä käsi -sanaa sekä siitä johdettuja sanontoja on käytetty Helsingin nuorisoslangeissa 1990-luvulta lähtien, mistä se lienee levinnyt nuorison puhekieleen muuallekin.
Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja.
Tieto Kiviniemen kirjasta Rakkaan lapsen monet nimet (1982): Minea -nimi esiintyy mm. Sinuhe-kirjassa (ilm. 1945), jossa Minea ja Merit ovat Sinuhen rakastettuja. Eero Kiviniemen kirjassa Iita Linta Maria, etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen nimestä on kaksikirjoitusasua: Minea ja Minnea. Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? (1992): voi olla Vilhelmiinan lyhennys. Wilhelmiinasta taas ao. kirjassa sanotaan, että se on muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Wilhelmille kuuluva, mahtava suojelija). Valitettavasti paikalla ei olut muita nimikirjoja, mutta lisää löydät www.lapinkirjasto.fi, klikkaa aineistohalu ja varaukset, ja haussa voit käyttää asiasanaa etunimet.
Mikäli etsit muistovärssyjä kuolinilmoitukseen, kokoelmistamme löytyy mm. seuraavia aforismi ja värssykokoelmia :
1. Värssykirja: Lauselmia iloon ja suruun
2. Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun
3. Sanoista kauneimmat : onnitteluja, tervehdyksiä, toivotuksia
4. Sanat kultaa : säkeitä iloon ja suruun
5. Elämäsi matkalle : ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun
6. Ajatus on lahja : runoja ja ajatelmia onnitteluksi, tervehdykseksi, lohdutukseksi
7. Järvenpää, Leena, Surun portilla
Myös runokirjoissa olevia runoja käytetään paljon
kuolinilmoituksissa :
1. Aika on jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun
2. Ei turhaa tummat päivät / toimittanut Aino Räty-Hämäläinen
3. Kaipauksen tuolla puolen
4. Päivänlasku: [runoja murheessa,...
Häistä ja niiden järjestämisestä on viime aikoina ilmestynyt runsaasti kirjallisuutta. Ohjeita puheen laatimiseen ja pitämiseen löytyy mm. seuraavista teoksista:
Aulanko, Mari: Rohkeasti puhumaan (WSOY 1999) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla : leikkien ja ideoiden kirja (Polarlehdet 1996).
Apua saattaa löytyä myös seuraavista Internetlinkeistä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/haapaiva/puheet.php
http://www.haatjajuhlat.fi/?id=1513
Kirjassa Sanankäytön pikkujättiläinen sekä kirjasesta Pasanen, Tuula: Puhe paikallaan on ohjeita ja malleja puheiksi häihin.
Lisäksi apua voi löytyä myös seuraavasta teoksesta:
Phillips, Robert G., Nouse ja pidä puhe : puhu sujuvasti ja vakuuttavasti sekä työssä että vapaa-aikana / Robert G. Phillips ;...
Linda-nimi on tullut Suomeen eri teitä. Viron kansalliseepoksessa Kalevipoeg (1861) Linda on päähenkilön äiti. Tallinnassa on Lindan patsas Toompean mäen läntisellä rinteellä. Virolaisen nimenä Linda otettiin Kansanvalistusseuran kalenteriin 1883 ja siitä suomalaiseen almanakkaan vuosiksi 1908-1928. Nimi on otettu uudelleen Suomen almanakkaan vuonna 1984.
Suomessa on kuitenkin ollut jo 1850-luvulla syntyneitä Lindoja. Silloin nimeä teki tunnetuksi Helsingissä vuonna 1857 esitetty ooppera nimeltä Linda di Chamonix, jonka jälkeen kutsuilla laulettiin Linda-aarioita. Linda on muinaissaksalaisen naisennimen loppuosa, joka merkitsee kilpataistelijatarta. Lähtöniminä voivat olla Alinda, Theolinda jne. Englannissa Linda-nimeä on käytetty 1800-...
Kaikki näkevät unia. Niitä on vaikea muistaa, sillä uni alkaa hälvetä mielestä heti herättyä. Kyse on siis unohtamisesta.
Voimme itse vaikuttaa unien muistamiseen. Kunnollinen kahdeksan tunnin yöuni auttaa sekä halu muistaa unia. Tässä yksi muistikikka: Sano itsellesi ennen nukahtamista: "Näen tänä yönä unen ja muistan sen herättyäni." Kirjoita uni muistiin heti herättyäsi. Pidä yöpöydällä vihko ja kynä valmiina.
