Hei, jo käsite ”sota” on hyvin häilyvä, ja sillä on Suomen lainsäädännössä voitu tarkoittaa ”joko tosiasiallista tilannetta tai muodollista «sodanjulistusta»” (kts esim. HE 309/1993). Vielä epämääräisempi on käsite ”sodanjulistuksesta.” Sen muodollisesta lausumisesta ei ole ollut selkeitä sääntöjä. Historiasta esimerkiksi tiedetään, että keskiajalla sodanjulistus saattoi tapahtua heittämällä keihäs juhlallisin menoin vihollisen alueelle. 1900-luvulla sodanjulistus on voitu tehdä valtion päämiehen kirjeellä, parlamentin päätöksellä tai hallituksen tiedonannolla. Vihollisuuksien kohteena oleva valtio on voinut myös todeta olevansa sodassa hyökkääjän kanssa ilman mitään muodollista julistusta. Ainoa...
Suomen suurinta haukea tuskin kukaan tietää, voihan isojen järvien syvänteissä piileskellä vaikka minkälaisia jättiläisiä. Mutta virallisesti painavin (ei siis välttämättä pisin) rekisteröity, 2000-luvulla Suomessa pyydystetty hauki tarttui Iin Oijärvellä verkkoon 19.5.2009 ja punnituksessa se painoi peräti 18,8 kiloa.
Tätäkin painavampia kaloja on pyydyksiin tarttunut. Painavin merilohi on ollut 27-kiloinen, turska on ollut 26-kiloinen ja karppi 21-kiloinen. Aivan omassa luokassaan oli aikoinaan monni, joka saattoi kasvaa yli 100 kilon painoiseksi sekä sampi, jonka 177-kiloinen yksilö pyydystettiin vuonna 1934 Karjalankannaksella. Nykyään mikään sampilaji ei kuulu Suomen vakinaiseen lajistoon, mutta silloin tällöin niitä eksyy pyydyksiin...
Suomalaisten kirjastojen lainaus- ja muitakin tilastoja on koottu kirjastojen yhteiselle kirjastot.fi-sivustolle. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ . Tilastoja löytyy tältä sivulta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ Vuosittain koottavat Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/ Tilastot ovat yleisiä, eivätkä anna tietoa yksittäisten kirjojen lainauksesta.
Aihetta käsitellään seuraavassa teoksessa, tosin ainoastaan Oulun kaupunginkirjaston osalta Kesti, Markku, Tiedän mitä luet ensi kesänä? : tutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston lainatuimmista ja varatuimmista kirjannimekkeistä. [Oulu] : [M. Kesti], 2006.
Valtakunnallisia tai kuntakohtaisia tietoja lainatuimmista ei ole. Lainaustilastot...
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan uutena oppiaineena vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys...
Terijoen hallitus oli Stalinin talvisodan alkupäivinä asettama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto solmi avunantosopimuksen. Hallituksen tarkoituksena oli sekä oikeuttaa talvisota että osoittaa että varsinaista sotatilaa Suomen kanssa ei ollut, ja toimia miehitetyn Suomen uutena hallituksena. Neuvostoliiton sotamenestyksen jäätyä suunniteltua heikommaksi Terijoen hallitus osoittautui rasitteeksi. Se lakkautettiin vähin äänin maaliskuussa 1940.
Lähteitä:
Jussila, Osmo: Terijoen hallitus 1939-40. WSOY 1985.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kansantasavalta
Tässä ehdotuksemme:
Kotimaista proosaa:
Hotakainen, Kari: Iisakin kirkko
Köngäs, Heidi: Luvattu
Malkamäki, Sari: Urheat pienet naiset
Nopola, Sinikka: Ei tehrä tästä ny numeroo
Waltari, Mika: Parhaat pienoisromaanit (Ei koskaan huomispäivää, Fine van Brooklyn, Sellaista ei tapahdu, Kultakutri tai Koiranheisipuu) ovat ilmestyneet myös samassa niteessä
Kotimaisista runoutta, esimerkiksi:
Hän asuu vierashuonetta, valikoima rakkausrunoja. Lahden Runomaraton 2007
Laaksonen, Heli: Pulu uis, Raparperisyrän tai Sulavoi.
Käännösproosaa:
Coelho, Paulo: Alkemisti, ilmestynyt myös nimellä Santiagon unelmat ; tai Paholainen ja neiti Prym
Orwell, George: Eläinten vallankumous
Schmitt, Eri-Emmanuel: Oscar ja Roosamamma, Herra Imbrahim ja koraanin...
Yksinkertaisella Google-haulla löysin kaksi yhtä suurta skeittipuistoa, jotka sijaitsevat Oulun Hovinpellossa ja Helsingin Kontulassa. Molemmat ovat 2000 neliömetriä isoja. Kontulan skeittipuisto on sisäskeittihalli, kun taas Oulun skeittipuisto on ymmärtääkseni ihan puistossa.
Tässä vielä linkit sivuille, joilta tiedot löysin:
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/10613.html
http://omakaupunki.hs.fi/mesta/66858448/Kontulan+skeittihalli
Kirjastojen yhteinen valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta ei ole sama palvelu kuin Kysy.fi. Kysy kirjastonhoitajalta on perustettu 1998 ja se on toiminut verkossa vuodesta 1999 lähtien. Palvelun toimintaan ja sen kehitykseen voi tutustua tutkimala Kysy kirjastonhoitajalta 20 vuotta -historiikkia. Palvelun toimintaperiaatteet löytyvät info-osasta ja kysymyslomakkeen täyttöohjeista. Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi jatkoi vuonna 2001 avatun IGS-palvelun toimintaa. Sen kohtalosta ei ole julkaistu tietoa. Asiasta täytyy kysyä Helsingin kaupunginkirjaston johdolta.
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elias” on kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Elia”, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Nimestä on monia erilaisia muotoja eri kielissä kuten englannin ”Ellis” ja ”Eliot”, ranskan ”Élie” ja ortodiksien ”Ilja”.
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (SKS, 1992) toteaa, että länsimurteissa on ollut sana kauhna, joka on on tarkoittanut akanaa, pientä erää tai hiukkasta. Sana on sitten saanut kuvainnoillisen merkityksen ja alkanut merkitä salavihaa, närää. Ilmaus 'kantaa kaunaa' on jäljitetty jo vuoteen 1589.
Joidenkin tulkintojen mukaan sanan alkuperä liittyy germaaniseen sanaan 'hauna', joka tarkoittaa pilkkaa tai balttilaiseen sanaan 'kauns', joka on tarkoittanut häpeää.
Lauri-Kalle Kallunki on sovittanut ruotsalaisesta kansansävelmästä etsimäsi hengellisen laulun ”Mun kotini taivaassa ihana on”. Suomenkieliset sanat ovat Edla Pöyryn. Laulun sanat ja nuotit löytyvät kokoelmista "Musiikkia kaipaukseen ja toivoon" (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 2008) ja "Chorus ecclesiae, 1." (Bells Publishing, 2010).
Laulu alkaa näin: ”Mun kotini taivaassa ihana on ja sinne mun mieleni palaa.” Saat laulun sanat kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://finna.fi
Chorus ecclesiae, 1. (Bells Publishing, 2010)
Täsmällistä tietoa kaikista yliopistoista ei löytynyt, mutta vain yksityiset yliopistot saivat periä maksuja. Lukukausimaksuista on käyty vuosikymmeniä vääntöä. Esimerkkinä lukukausimaksuista voidaan antaa Tampereen yliopisto, jota edeltänyt Yhteiskunnallinen korkeakoulu peri lukukausimaksuja vuosina 1930-1966. Maksujen perintä aiheutti eriarvoisuutta. Ylioppilaskunta julisti maksulakon vuonna 1968. Vuonna 1974 maksut poistettiin ja yliopisto muuttui valtion yliopistoksi.
Eräät yliopistot ja korkeakoulut olivat alun alkaen yksityisiä, eivät siis valtion ylläpitämiä. Turun yliopisto oli vuoteen 1974 saakka yksityinen yliopisto kuten Tampereen yliopistokin. Vuonna 1981 siirtyi viimeinen yliopisto, Åbo Akademi, valtion haltuun.
Lähde:...
Suomen rahoista ja niiden hinnoista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Uusimpia on Tuukka Talvion Suomen rahat (3.laajennettu painos 2003). Internetistäkin hintoja voi katsella. Hakukone Google antaa asiasanalla juhlarahat monta linkkisivua.
Osoitteesta http://www.yrittajat.fi/yrittajaristinjakosaanto löytyvät yrittäjäristin jakosäännöt. Niiden mukaan ristiä ”haetaan Suomen Yrittäjien Yrittäjäristilautakunalle osoitetulla hakemuksella tähän tarkoitukseen laaditulla lomakkeella. Hakijan tulee vakuuttaa, ettei hänellä ole tiedossaan asianomaisesta henkilöstä tai hänen yrityksestään sellaista seikkaa, joka olisi omiaan heikentämään kyseisen huomionosoituksen tai yrittäjyyden arvostusta.”
Sanamuodot antaisivat ymmärtää, että hakija ja ristillä palkittava olivat eri henkilöitä, mutta ilmeisesti hakija voi hakea ristiä myös itselleen. Esimerkiksi Kuusamon yrittäjien sivuilla sanotaan, että ”[y]rittäjä voi hakea itse Suomen Yrittäjiltä myös timanttiristiä 30 vuotisesta tai 40...
Sekatyylistä eli kertaustyylistä kerrotaan esim. kirjoissa Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen, Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia, Lappalainen, Mare: Vaatteet ennen ja nyt ja Nunn, Joan: Fashion in Costume 1200-2000 (paikalla olevia kirjoja) Internetistä löytyy myös tietoa varsinkin englanniksi, jos haet Googlesta esim. fashion 1870-1890 tai later victorian 1870-1890.
Menieren -tautiin liittyvästä tasapainon menetyskohtauksesta, ns. Tumarkinin kohtauksesta, löytyy hyvin vähän suomenkielistä tietoa. Suomen Meniere -liiton sivuilla, kohdassa usein kysyttyä, on kerrottu mitä ovat ns. Tumarkinin kohtaukset.
http://www.suomenmeniereliitto.fi/?id=faq
Suomen meniereliitosta voi myös kysyä lisää tietoa aiheesta.
HLL Susanna Eklund on väitellyt (1999) aiheesta
"Gentamicin treatment and headache in
Meniere´s disease". Väitöskirja on englanninkielinen ja
lainattavissa yliopiston kirjastosta. Työssä on tarkastelu gentamysiinin vaikutusta kiertohuimaukseen, tasapainoon, korvan soimiseen, Tumarkinin kohtauksiin ja kuuloon. Suomenkielinen tiivitelmä löytyy Yliopisto -lehdestä 11/99
kohdasta väitökset:
http://www....
Eeva Riihonen kirjoittaa teoksessaan Mikä lapselle nimeksi?, että Elma voi olla muunnelma monestakin eri nimestä, esim. nimestä Ihanelma tai Thelma.
Pentti Lempiäinen on puolestaan sitä mieltä (Suuri etunimikirja), että nimi lienee ulkomaalaisperäinen, sillä se tavataan useissa kielissä lyhentymänä nimiyhdisteistä, joiden alkuosana on Elsa, Else tai Elisabet ja jälkiosana esim. Maria. Saksassa, Italiassa ja Amerikassa Elman kantanimiksi on mainittu myös Vilhelmina ja siitä muodostunut Guglielma. (Riihosen mukaan Vilhelmiina on Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Nimitys juontaa juurensa keskiajan latinankielisestä sanasta tartarum (tartari), mikä tarkoittaa viinikiveä. Viinikivi on viinirypäleistä peräisin oleva viinihapon suola (kaliumvetytartraatti, kaliumbitartraatti), jota saatiin viinin varastoinnissa käymisastiaan syntyvistä viinihappokiteistä. Viinikiveä käytettiin leivinjauheen seassa kuohkeuttamaan leivonnaisia tai antamaan tasaista koostumusta valkuaisvaahdolle (esim. marengit). Sitä käytettiin myös kohokkaissa ja kurkkujen säilönnässä, ja joskus myös virvoitusjuomissa. Viinikivi estää sokerin paakkuuntumisen ja alentaa ruoan pH-arvoa.
Lähde:
Kaarina Turtia: "Gastronomian sanakirja" (Otava 2009)
En löytänyt tarkempaa tietoa siitä, milloin sanat ovat saaneet arkisia lisämerkityksiä. Kummatkin sanat kuitenkin löytyvät sekä positiivisina että negatiivisinä suomalaisten kielten keskuksen sanakirjasta. Kielitoimiston sanakirja (sana:järjetön) (sana: mieletön)
Sanojen historiaa voisi kysyä tarkemmin Kotimaisten kielten keskuksen kysymyslomakkeella. Kotus
Jaakon nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 25.7. vuodesta 1890.
Aikaisemmin meillä on ollut kaksi nimipäivää Jaakobille, josta Jaakon nimi on peräisin. Vuosina 1708-1908 Jaakobin nimipäivää vietettiin 20.12. patriarkka Jaakobin muistoksi. Keskiajalta vuoteen 1773 Jaakobilla oli nimipäivä 1.5. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 2005)
Ortodoksisen kalenterin mukaan Jaakon muistopäivä 0n 21.3.:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/miehet/I_J_nimet.htm
Kansanperinteessä Jaakko on paitsi heittänyt kylmän kiven veteen, myös mm. naulannut tuohen kiinni, houkutellut lapset papumaahan ja alkanut kasvattaa kauraa. Jaakko on myös määrännyt elonkorjuun sään. Sanonta "Mitä Jaakkona, sitä Lauriin" kertoo ajasta 25.7.-10.8. Nämä ja monet muut...
