Kirjaston nimikirjat antavat Sirpa-nimelle kovin toisenlaisen alkuperän. Niiden mukaan se on uusi, 1900-luvun, nimi. Kantasanana saattaa olla yleiskielen sana sirpale. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi oli hyvin suosittu 1940-70-luvuilla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen varsin harvinainen. (Kirjalähteet: Saarikalle Anne ja Suomalainen Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja uusi suomalainen nimikirja, 1988.)
Myös yksi Ruotsin nimiä, myös mm. suomalaisia, selvitellyt kirja mainitsee Sirpa-nimen. Myös tämän kirjan mukaan Sirpa on nuori suomalainen nimi, joka on ehkä muodostunut nimestä Siiri, ja ehkä liittyy sanaan sirpale. (Lähde: Brylla Eva, Förnamn i...
Tietoja käännöksistä voi hakea FILIn ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) ja näytelmien osalta myös Teatterin tiedotuskeskuksen tietokannasta (http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=16&mode=nk_search).
Pohjalaisia- ja Tukkijoella-näytelmistä on näiden tietojen perusteella tehty käännöksiä muille, mutta ei englannin kielelle. Nummisuutarit on käännetty englanniksi nimellä Heath cobblers. Käännöksen on tehnyt Douglas Robinson vuonna 1993.
Lauri Viidalta ei ole käännetty kokonaisia runokokoelmia. FILIn tietokannassa ei ole tietoja kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. Suomalaisen runouden käännösantologioissa Snow in...
Helsingin sovittelutoiminnan sivuilla osoitteessa http://www.sovittelutoiminta.fi/in_english käytetään itse toiminnasta termiä ”mediation in offences and disputes”. Sivuilla olevassa esitteessä käytetään sovittelijasta termiä ”voluntary mediator”.
Kenties siltä pohjalta voisi muodostaa termin ”voluntary mediator in offences and disputes”, joka selittäisi, mistä on kysymys. Tuollaista termiä tosin ei ainakaan Google-haun mukaan näytä olevan käytössä, mutta ainakin täsmällinen merkitys välittyisi.
Arvot Turtiaisen runo Orpo sisältyy kokoelmaan Minä rakastan (Tammi) vuodelta 1955. Runo on luettavissa myös esimerkiksi Turtiaisen runojen kokoelmasta Runoja 1934 - 1969 (Tammi, useita painoksia).
https://finna.fi
Turtiainen, Arvo: Runoja 1934-1968 (Tammi, 1981)
Käytettävissä olevien tietokantojen (Arto ja Aleksi = lehtitietokantoja, Linda= korkeakoulukirjastojen yhteinen tk.) avulla ei löytynyt arvosteluja kyseisestä väitöskirjasta.
Psykologia -lehdessä (1994/6) otsikon "Tiedon sosiaalipsykologian perusteet" löytyy Pirttilä-Backmanin kirjoittama tiivistelmä väitöskirjastaan. Ja Helsingin Yliopiston tiedotuslehdessä Yliopisto (1997/1) Marketta Ollikaisen artikkelissa "Voiko ajattelua kehittää" käsitellään mm. A-M P-B:n tutkimusta.
Yliopisto –lehdessä esitellään lyhyesti kaikki Helsingin Yliopistossa tehdyt väitöskirjat, viitetietokantoihin näitä referaatteja ei luetteloida, mutta kannattaa tutustua vuosien 93-94 numeroihin, sieltä oletettavasti myös tämän väitöskirjan esittely löytyy.
Tuskinpa tähän kysymykseen aivan ehdotonta ja yksiselitteistä vastausta löytyy. Tutkailin hieman raskauteen liittyviä ja äitiyteen valmentavia kirjoja jonkinlaisen määrittelyä helpottavan rajapyykin toivossa. Yhtenä varteenotettavana ehdokkaana nousi esiin "sairaalalaukun" - synnytykseen mukaan otettavien varusteiden - pakkaaminen, joka tarkastelemissani oppaissa kehotettiin tavallisesti tekemään 33. ja 34. raskausviikon tienoilla eli n. 6-7 viikkoa ennen laskettua aikaa. Minusta tätä voisi hyvinkin pitää sinä vaiheena, josta eteenpäin ollaan "viimeisillään raskaana" - kun ollaan periaatteessa valmistauduttu lähtemään synnytyssairaalaan. Jos huomioidaan, että normaali raskaus kestää...
Seuraavista keittokirjoista ja ruokakulttuuriin liittyvistä kirjoista voisi olla apua:
Makuja Unkarista/toim. tuija Lindqvist (1997), Masterpieces by master chefs (1993), Miklosi: The All colour hungarian Cookbook - 100 recipes (1991), Grimlund : Herkutellen maapallon ympäri (1986), Peltola: Ruokamatka vieraille maille (1981) ja Salamaa: Gulassista haaremin herkkuun. Kirjojen saatavuustietoja voit kysellä pääkaupunkiseudun kirjastoista tai katsomalla Plussa-hausta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluvat myös nuotit. Suurimmissa kirjastoissa on oma musiikkiosasto, josta saa tarvittaessa apua ja neuvoja sopivien nuottien valintaan.
Myös muissa kirjaston toimipisteissä on nuotteja, mutta valikoimat ovat pienemmät. Halutessasi voit toki tilata tarvitsemasi nuotit toisesta kirjastosta omaan lähikirjastoosi.
Voit myös etsiä haluamiasi nuotteja itse Internetissä olevasta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokanta Plussasta, jonka osoite on http://www.libplussa.fi
Pianonuotteja voit etsiä esim. valitsemalla asiasanaksi "piano" + valitsemalla vaihtoehdon "näytä vain nuottijulkaisuja". Jos etsit hieman helpompia nuotteja tai pianokoulunuotteja kannattaa hakukenttään kirjoittaa "piano...
Johanna Nilssonilla on ruotsinkielinen kotisivu http://www.johannanilsson.com/index2.html
ja kustantajansa Wahlström & Widstrandin sivu http://www.wwd.se/forfattare/nilsson.htm
Jukka Parkkinen on saanut Topelius-palkinnon vuonna 1987 teoksesta Kaupungin kaupunein lyyli, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1986.
Lisätietoja kirjailijasta mm.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/parkkinenjukka.shtml
Kysymäsi laulun nimi on Kansalaismarssi, jonka on säveltänyt Aatto A. Lumme ja sanat ovat Severi Nuormaan.
Siteeraamasi sanat ovat laulun ensimmäinen säkeistö. Laulussa on vielä kaksi muuta säkeistöä.
Nuotit ja sanat lauluun löytyvät ainakin kirjoista:
Siukonen, Wilho: Nuorten laulukirja...
Musiikki ja me 7-9 : oppilaan kirja
Shy löytyy Sonata Arctican EP:ltä Successor (Spinefarm Records, 2000). Frank-monihaku löysi cd:n kahdesta kaupunginkirjastosta, Kotkan pääkirjastosta ja Lieksan kirjastosta. Voit kaukolainata levyn oman lähikirjastosi kautta.
http://www.sonataarctica.info/site07/gallery.php?id=44&s=31&l=uk
http://monihaku.kirjastot.fi/
Ilmeisesti kyseessä on Pat Conroy. Saat luettelon hänen suomeksi ilmestyneistä teoksistaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta https://finna.fi Klikkaa haku auki ja kirjoita hakusanat-kenttään nimi Conroy, Pat. Valitse hakutyypiksi tekijä. Klikkaa sitten hakunappulaa. Hakutuloksen ylimmällä rivillä näkyy Pat Conroyn nimi. Klikkaa osumien määrän ilmaisevaa numeroa (kirjoittajan nimeä ei voi Fennicassa klikata), jolloin saa eteesi luettelon Conroyn suomeksi ilmestyneistä teoksista. Niitä on ilmestynyt vain neljä. Luettelossa näkyvät teosten kaikki painokset.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät Conroyn teokset löydät näin: klikkaa auki Lastu http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Klikkaa linkkiä Tarkennettu haku ja kirjoita...
Portfolioita on erilaisia ja monen muotoisia riippuen tehtävänannosta. Järkevintä olisi selvittää opettajan tai oppiaineen vastuuhenkilöiden kanssa minkälaista portfoliota he vaativat.
Internetistä löytyy lukuisa määrä portfolio-oppaita, joihin kannattaa tutustua, esimerkiksi:
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/portfolioy/
http://www.peda.net/veraja/jyu/ac/all/portfolio/pofoopas/
Hakujen tallentamisen mahdollistava nappi on aika huomaamaton. Tee haluamasi haku ja klikkaa sitten hakukentän tasolla äärimmäisenä oikealla olevaa nappia ”Tallenna”. Sen jälkeen tekemäsi haun pitäisi löytyä omien tietojen kohdasta ”Tallennetut haut”.
Onko tässä yhteydessä yleensä todella puhuttu pelkistä 'siirtolaisista', useimmin kai 'siirtoväestä' tai ainakin 'karjalaisista siirtolaisista' (joka kyllä on voinut "seuraavassa lauseessa" lyhentyä 'siirtolaisiksi')?
Sanaa 'pakolainen' oli meillä ennen toista maailmansotaa käytetty lähinnä Venäjältä vallankumousvuosina Suomeen hakeutuneista.
Ymmärtääkseni karjalaiset eivät siksi itse oikein pitäneet nimityksestä 'pakolainen', koska siihen katsottiin liittyvän jonkinlaisen ajatuksen pakenemisesta vieraaseen valtioon. Evakuoidut tunsivat tarvetta korostaa, että he olivat suomalaisia siinä kuin tynkä-Suomenkin väki.
Jos lukee vuosien 1939-1940 virallista aineistoa (eli Suomen asetuskokoelmassa julkaistuja lakeja, asetuksia ja...
Tarkoitat ilmeisesti Pienkustantajien uutuuksia -foorumia,
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/group.aspx?groupId=b2a1bb47-f363…
Foorumille voi kuka tahansa lähettää kommentteja ja uutuustiedotteita, sitä varten ei tarvitse rekisteröityä.
Tehokkain tapa tavoittaa kirjastojen aineistohankinnoista vastaavat on kuitenkin päästä mukaan BTJ:n tai Kirjavälityksen jakelukanaviin, yhteystiedot löydät seuraavista linkeistä:
BTJ: http://www.btj.fi/
Kirjavälitys: http://www.kirjavalitys.fi/
Koululainen–lehden kautta voi hakea kirjeenvaihtokaveria jättämällä ilmoituksen lehteen tällä lomakkeella:
http://koululainen.fi/ohjeet/kysy-meilta
”Haluan lähettää” kenttään valitaan pudotusvalikosta ”kirjeenvaihtoilmoituksen lehteen”. Viesti–kenttään voi sitten kirjoittaa toiveen sähköpostikaverista. Muita kirjeenvaihtopalstoja en 5-8-vuotiaalle löytänyt. Nettisivujen keskustelupalstoille ei kannata jättää henkilötietojaan eikä osoitettaan.
Systeri-lehti on suunnattu 8-14–vuotiaille tytöille ja lehdessä palsta kirjeenvaihtoilmoituksille. Erilaisissa harrastelehdissä on usein myös kirjeenvaihtopalsta (esim. Koiramme lehdessä on nuorten sivut, joissa on kirjeenvaihtoilmoituksia). Lehtiin voi käydä tutustumassa kirjastoissa.
Virolaista...
Kustannusyhtiö Otavan sivuilta löytyy tietoa Bert-kirjojen kirjoittajasta Anders Jacobssonista ja lista suomennetuista Bert-kirjoista. osoite on http://www.otava.fi/
Muuten netistä löytyvä suomenkielinen aineisto Bert-kirjoista on lähinnä nuorten lukijoiden palautetta erilaisilla kirjallisuussivuilla. Tässä muutamia esimerkkejä:
http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm
http://www.edu.espoo.fi/~matilda/
http://www.ouka.fi/kirjasto/nuorkir.htm
http://hyvan-a5.pc.helsinki.fi/chilias/kirjoista.html
http://www2.hrsk.edu.fi/~kari/Ateljee/verkkolehti/ryhma1/bert.htm
