Voisiko kyseessä olla runo tai laulu joka alkaa sanoilla: ”Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei”? Siitä on eri versioita. Ainakin CD-levyllä ”Anni Tannin muskarilaulut” on jokin versio, sekä nuottikirjassa ”Kultaiset koululaulut 70-luvulta”. Kollega muisteli, että sävel on sama kuin ”Tyttö nuori matkalla”.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,basicSearchDirectLinkComponen…
Laulu on suomennettu. Sen suomenkielinen nimi on "Puutarhassa" ja
se alkaa: "Käyn yksinäin puutarhahan...". Suomentajaksi on
Yleisradion Fono-tietokannassa merkitty Tytti Träff tai Tytti Vanhala.
Nuotissa Vaeltajan lauluja 1 (toim. Paavo Virtanen) suomentajaksi
on merkitty Tytti Vanhala. Suomeksi laulun ovat levyttäneet
Jorma Elorinne ja gospelyhtye Via.
EU-kääntämisestä voit saada tietoa osoitteelta http://europa.eu.int/comm/dgs/translation/index_sv.htm, jossa on "Eu kommissionens översättningstjänst". Suomen kielen käyttöohjeita löytyy osoitteelta http://europa.eu.int/comm/translation/bulletins/kielik/index.htm. Myös http://www.kotus.fi/ löytyy hyviä vinkkejä ja sieltä voi valita myös ruotsinkielisiä sivuja. Toinen hyvin käytännöllinen osoite on "Publikationshandboken", http://eur-op.eu.int/code/sv/sv-cover.htm, josta löytyy mm. "Särskilda regler för svenska språket". Siellä viitataan myös "Anvisningar för översättningsarbetet". Se on Brysselissä tehty vuonna 1995, juuri kääntäjille apuvälineeksi tarkoitettu pieni vihko, jota minun saamieni tietojen mukaan ei ole päivitetty ja osaksi...
Runo löytyi Jaakko Kivirinnan kokoelmasta Tervyysiä Pohojammaalta, eteläpohojalaasia murrerunoja (1963). Säe on keskellä runoa nimeltä Etelä-Pohojammaa sivulla 12. "Täälä on nii heleppo hengittää, o heleppo elää ja kualla, ja olo niin suloosen keviää, n'ottei oo mihinää mualla."
Nykyisen Venäjän alueella eläviä on kutsuttu isovenäläisiksi ja esimerkiksi ukrainalaisia ja valkovenäläisiä vähävenäläisiksi. Nimityksilllä on pyritty korostamaan eroa slaavilaisten kansojen välillä.Lähteet ja lisätietoaYle: Venäjän ja Ukrainan kansat, kuin veljet keskenään? Tutkijan mukaan Ukraina on historiansa kautta lähempänä Keski-Eurooppaa kuin Venäjää: https://yle.fi/a/3-12343975Savonmaa: Isovenäläiset ja vähävenäläiset https://savonmaa.fi/articles/article/isovenalaiset-ja-vahavenalaiset
Finnish National Bibliography contains a list of all the Finnish books that have
been translated into English. This list can be narrowed down in various ways, e.g
to include only fiction, non-fiction, history etc. However, to obtain such a list
you should visit either one of the Helsinki City public libraries or else the
University Library of Helsinki. All the above mentioned libraries have the said
database available in a CD-ROM format.
Yleensä syynä on tietoverkon kangertelu, mutta joskus vika voi olla myös käyttämässäsi tietokoneessa. Tarkemman diagnoosin saamiseksi sinun olisi parasta kääntyä suoraan oman kirjastosi henkilökunnan puoleen, jotta he voivat selvittää asiaa.
Kaikenkattavaa ajantasaista listaa ei liene vähään aikaan tehty, mutta reilut sata teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa -aineistohausta kirjoittamalla asiasanaksi selkokirjat. Vanhempien asiasanoittamattomien teoksien kohdalta hakua saattavat täydentaa Kari Vaijärven teokset: Selkokirjat (1982) ja Selkokirjat - selko- ja helppolukuiset kirjat (1988). Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Todennäköisesti kirja on Douglas Orgill´n "Kuudes talvi". Kirjan aiheena tiedemiesten epaonnistuneen kokeilun
aiheuttama jaakausi.
Muita samankaltaisia kirjoja ovat Doris Lessingin "Planeetta 8" ja Art Bell'n & Whitley Strieber'n "The global coming superstorm".
Seuraavissa kirjoissa on tietoa jännityskirjallisuudesta:
Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa, 1985
Ekholm: 100 parasta dekkaria : elämää suuremmat dekkarit, 1994
Jännityskirjailijoista ja heidän teoksistaan saat tietoa seuraavista kirjoista:
Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2001
Kukkola: Dekkaristin käsikirja, 1997
Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, 2.uud. ja laaj. laitos 1998
Internetissä kannattaa tutustua DekkariNettiin https://dekkarinetti.tornio.fi/
ja Makupalojen Dekkareita-kokoelmaan, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita
Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3, Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-5 ja lisäksi selailin 1990-l. loppupuolen Tyyris Tyllerö - ja Onnimanni-lehtiä.)
Löysin vain yhden tiedon lehtihaastattelusta: Lukufiilis 1/1997 s.22 on Nenosen hastattelu Tekijä kertoo -palstalla. Kirjailijatietoja voi kysyä Sakke-kirjoja kustantaneilta Gummerukselta tai WSOYltä
(http://www.wsoy.fi/index.jsp, http://www.gummerus.fi/)
Tietoja Rovanimen kirkon freskoista löytyy seuraavasta kirjasta:
Ylimartimo, Sisko, Lennart Segerstråle ja Elämän lähde : Rovaniemen kirkon alttarifreskon taustaa ja tulkintaa. Rovaniemi : Rovaniemen Seurakunta, 2000. (Rovaniemen Seurakunta ; nro 10)(Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. c, Katsauksia ja puheenvuoroja, ISSN 1236-9616 ; no. 18), ISBN: 951-634-743-6.
Pyydän tarkistaan saatavuustiedot esim. Lapin yliopiston kirjaston HILLA-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi
Mauri Kunnas on tunnettu suomalainen lastenkirjailija, jonka suosituimpia kuvakirjoja ovat mm. Koiramäki-kirjat sekä Koirien Kalevala.
Kunnaksesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoja mm. kirjoista :
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, osa 3
- Kotimaisia lastenkirjankuvittajia
Molemmat kirjat löytyvät Kotkan kaupunginkirjastosta. Lisää kirjoja Mauri Kunnaksesta voit hakea Kyyti-verkkokirjastosta (www.kyytikirjastot.fi) kirjoittamalla Aihe-kenttään hakusanaksi Mauri Kunnas.
Kunnaksesta on kirjoitettu myös lukuisia lehtiartikkeleita, mm. seuraavissa lehdissä :
- Tyyris Tyllerö v. 2005, nro 3
- Suomen kuvalehti v. 2004, nro 38
- Tyyris Tyllerö v. 1996, nro 3
Lehdet voit lainata Kotkan kaupunginkirjastosta.
Internetistä löytyy...
Kiinan kieltä on kirjoitettu ajankohdasta ja tarkoituksesta riippuen ylhäältä alas (jolloin suuntana on oikealta vasemmalle) ja horisontaalisesti joko vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle. Nykyisin käytössä oleva muoto lienee sama kuin suomessa eli vasemmalta oikealle, mutta koska löytämästäsi sanasta ei voi olla varma ja kyseessä on niinkin pysyvä asia kuin tatuointi, kehotan tarkistamaan asian (ja sanan oikeellisuuden yleensä!) jollakin kiinan kielen taitajalla. Jollet tunne ketään joka osaisi kiinaa todella hyvin, asiaa kannattaa tiedustella vaikkapa Suomi-Kiina-seuralta, sähköpostiosoite kiinaseura@lasipalatsi.fi. Muita mahdollisia tahoja ovat mm. kiinan kielen opettajat, joita löydät esim. yliopistoilta ja joiltakin...
Vuokselan lautta- tai lossiliikenteestä löytyy tietoa kahdestakin lähteestä:
KÄHÄRI, Matti, Vuoksela : nuoren kannakselaispitäjän vaiheita. Vuokselaisten pitäjänseuran ry. 1955
VAARI, Saima, Vuosalmi: Kylä vuoksen rannalla. Vuosalmen historiatoimikunta 1970
Erityisesti Oravanniemen lossista löytyy mainintoja Matti Kähärin teoksesta.
Amerikkalaisissa resepteissä "large can of chicken broth" yleensä tarkoittaa 48-49 unssin tölkkikokoa (sama mitta vastaa myös paikallista mittayksikköä 6 cups). Meikäläisissä mitoissa 1 iso tölkki olisi siis n. 1,4 litraa.
Tuo kaksi isoa tölkkiä olisi näin osapuilleen 2,8 litraa.
Esimerkkiresepti:
http://www.bestdarnfoods.com/cgi-script/csArticles/articles/000001/0001…
Nimien kiinalainen kirjoitusasu on ollut hyvin suosittu kysymys palvelussamme. Monissa vastauksissa on tähdennetty, että kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Lisää tietoa asiasta löydät aiemmista vastauksistamme klikkaamalla "Arkistohaku"-linkkiä ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'. Kannattaa katsastaa!
Internetissä on joitakin englanninkielisiä sivuja, joista länsimaisten nimien kiinankielisiä vastineita voi hakea, suomenkielisiä nimiä näissä tosin vähemmän on: http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
