Mikkelin kaupunginkirjasto-Etelä-Savon maakuntakirjaston kotisivut ovat uudistuneet. Tuo kysymäsi Hurriganesin keikka löytyy kun etsit seuraavaa polkua: www.mikkeli.fi, palvelut, kirjasto. Kun olet kirjaston sivuilla valitse ylhäältä tiedonhaku ja siitä kirjaston verkkojulkaisut ja Rock in Mikkeli ja konsertit. Sieltä löytyy kysymäsi asia. Kuvat on otettu sanomalehdistä mutta teksti ei ole. Keikka pidettiin Mikkelin Yhteislyseolla ei Mikkelin Lyseolla 5.12.1973
Kirjailija William Congreven teoksia ei ole suomennettu. Yksittäisiä runoja ei ole antologioissa, eikä hänen näytelmätekstejään ole esim. Näytelmäkulman (http://www.dramacorner.fi/) valikoimissa. Näytelmäkulma tarjoaa teattereille mm. tekstejä, jotka on julkaistu vain käsikirjoituksina, ei painettuina kirjoina. Vaikuttaa siis siltä, että kysymääsi tekstiä ei ole suomennettu.
Tietoja Suomen kaupunkien maanomistuksesta 1600-luvulla saa Suomen kaupunkiliiton v. 1981 julkaisemasta teoksesta Suomen kaupunkilaitoksen historia 1 : Keskiajalta 1870-luvulle, erityisesti luvusta "Kaupunkien maat". Kaupunkeja perustettaessa hallitsija oli perustamiskirjassa luovuttanut erisuuruisia maa-alueita sekä tonttimaaksi että pelloiksi, niityiksi ja laitumiksi. Nämä olivat lahjoitusmaita, joihin kaupungeilla ei ollut täyttä omistusoikeutta, joten sitä voitiin luovuttaa yksityisille vain hallintaoikeudella. Esimerkkejä lahjoitusmaiden luovuttamista koskevista säännöistä voi lukea verkosta:
http://www.pori.fi/kirjasto/porinhistoria/ensimmainenjakso.pdf (pdf-tiedosto)
http://fi.wikisource.org/wiki/Helsingin_rajat,_valiokunnan_mietint...
Kate Williamin teos No Place to Hide on ilmestynyt vuonna 1988. Se on Sweet Valley High –trillerisarjan kolmas osa, jonka Johanna Henrikson on suomentanut vuonna 2001 nimellä Talo jyrkänteellä. Kirjan copyright on sekä kirjailijalla että sarjan luojalla Francine Pascalilla.
Jesse laivakoira on hankittu Nivalan pääkirjastoon ja kirjastoautoon. Pääkirjastosta kirja on tällä hetkellä lainassa, mutta kirjastoauton hyllystä se pitäisi löytyä.
Euroopan unioni on muutamien vuosien ajan työskennellyt Euroopan ehkä suurimman etnisen vähemmistön, romanien, sosiaalisten ja taloudellisten olojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Romanien asema on huono kaikissa EU-maissa ja suurin romaniyhteisö elää Espanjassa. Madridissa järjestettiin huhtikuussa 2010 toinen romanien asioita käsittelevä huippukokous, joka hyväksyi komission tiedonannon romanien asemasta muille Euroopan unionin toimielimille (KOM-asiakirja 2010/133). Koska kyse on sosiaali-, työ- ja koulutuspoliittisista kysymyksistä, jokainen jäsenmaa hoitaa oman politiikkansa. EU tukee jäsenmaitaan mm. sosiaalirahaston avustuksilla ja sitä kautta pyrkii edistämään yhdenmukaisia käytäntöjä. Euroopan unionin toiminnasta...
RefWorks on Internet-pohjainen, web-selaimella käytettävä henkilökohtainen kirjallisuusviitteiden hallintaohjelma. Opiskelijaa tai tutkijaa RefWorks auttaa mm. lähdeluettelon tekemisessä, lähdeviittauksien tekemisessä tai vaikka oman viitetietokannan tekemisessä. Kun tuot (import) viitteitä tietokannasta RefWorksiin, joudut päättämään millä filtterillä ne tuot. RefWorksiin on tehty 800 erilaista filtteriä, jotta tiedot erilaisista tietokannoista tulisivat jouhevasti ohjelmaan. Osalle tietokannoista soveltuvin filtteri on RefWorks Tagged Format. Suomalaista tietokannoista mm. Artosta ja Fennicasta tuodessa soveltuvin filtteri on RefWorks Tagged Format.
RefWorksin käyttöön löydät hyviä ohjeita yliopistojen kirjastojen sivuilta:
Tampere: http...
Etsimäsi kohta Titus Liviuksen teoksesta "Ad urbe condita" on teoksen kahdeksannesta kirjasta. Marja Itkonen-Kailan suomentama "Rooman synty" käsittää vain kaksi ensimmäistä kirjaa Titus Liviuksen suurteoksesta. Muutakaan suomennosta tuosta alkuaan noin 8000-sivuisesta teoksesta ei ole, joten valitettavasti joudut kääntämään kohdan itse.
Lähteet:
http://mcadams.posc.mu.edu/txt/ah/Livy/Livy08.html
http://books.google.fi/books?id=Ndw_AAAAYAAJ&pg=PA214&lpg=PA214&dq=%22E…
http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.02.0…
https://finna.fi
Livius, Titus: Rooman synty. Suom. Marja Itkonen-Kaila.WSOY, 1994.
Mielenkiintoinen kysymys! Siirat kuuluvat kuoriäyriäisten luokkaan ja muodostavat siellä oman lahkonsa, johon kuuluu noin 10 000 tunnistettua lajia. Tämän Isopoda-lahkon uskotaan geenianalyysin ja fossiilien perusteella olevan noin 300 miljoonaa vuotta vanha.
Jonkinlaisia siiroja oli siis olemassa jo paleotsooisella maailmankaudella.
Lähde:
Brusca, Richard. 1997. Isopoda. Version 06 August 1997. http://tolweb.org/Isopoda/6320/1997.08.06 in The Tree of Life Web Project, http://tolweb.org/
Ystävällisin terveisin,
Saara Leskinen
Kotkan kaupunginkirjasto
Kateissa oleva teos voisi olla Sven Nordqvistin kuvakirja Kun Miinus lähti avaraan maailmaan (Weilin+Göös, 1985). Jossakin vaiheessa maailmanmatkaansa Miinus-poika saa mukaansa käynnistettävän majavan, joka voisi olla muistelemasi pieni eläin. Toisessa kohtauksessa hän osuu lipputankotehtailija Höpsyläisen viisikymmenvuotispäiville, ja tämän parhaat ystävät juhlivat sankaria hissaamalla häntä edestakaisin lippunarusta pitkin tankoa. Aukeamankokoisessa kuvassa Höpsyläinen nähdään naurusuin lipputangon huipussa. Kirjan loppupuolella Miinus antaa matkansa alussa saamansa kengän purjeveneeksi maailman pienimmälle kalastajaukolle, joka on kadottanut oman veneensä. Tämän kohdan kuvituksena on juuri kysymyksessä kuvaillun kaltainen kenkäveneen...
Kansipaperit näihin kirjoihin voisi yrittää saada esim. vaihtamalla, jos vaikkapa jostain antikvariaatista löytyisi hyväkuntoinen kirja kansipapereineen. Internetistä voi tarkistaa esim. osoitteesta http://www.antikvaari.fi/ . Myös kustantajalta voi kysyä.
Toinen mahdollisuus voisi olla tehdä kansipaperi itse hyvälaatuisesta paperista. Internetistä löytyy ainakin kannen päällyskuvia Googlen kuvahaulla. Kansipaperit voi myös saada skannaamalla kirjastossa ko. kirjan kannet edestä ja takaa ja tulostamalla sitten ne värillisinä (Tästä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi tarkistaa, missä kirjastoissa pääkaupunkiseudulla on mahdollista tulostaa värillisiä tulosteita) ja liimaamalla ne itse tehtyihin kansipapereihin.
Hei,
Tieto otettu kirjasta: Sukunimet, Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala (2000):
Saarnio-nimisiä on asunnut Joutsenossa, Lappeenrannassa ja Imatralla. Näiden Saarnoiden nimi lienee sama perua kuin Saarnia. Taipalsaarella on kirjoihin merkitty Joh. Saarnio 1773. Vanhemman nimikannan lisäksi Saarnoita on otettu sukunimeksi 1900-luvun taitteen tienoilla lähinnä Lounais-Suomessa mutta myös Uudellamaalla.
Saarnia: Nimestä on tietoja 1500-luvulta alkaen Lappeelta misää tunnetaan kylänimenä Saarniala eli Saarniankylä.
Kansallisdiskografia Violan mukaan tätä joululaulua on löytynyt vain äänitteinä, kasettina ja äänilevynä, Kotikirkkoni joulun kellot : uusia hartaita joululauluja. - [Helsinki] : JP-Musiikki, p1981.Valkeaa joulua. 1990. Sound Cat (MiniMusic) MIC255.
Nuotteja ja sanoja ei siis näyttäisi olevan. Netistäkään ei näytä löytyvän laulun sanoja, mutta Youtubesta (http://www.youtube.com/) laulun nimellä hakemalla löytyy ainakin Maija Hapuojan esitys.
Alla opinnäytteitä ja selvityksiä aiheestasi. Tiedot ovat peräisin kirjastojen yhteistietokanta Melindasta: http://finna.fi
Hyviä hakusanoja ovat ainakin katkaistut hakusanat (katkaisumerkki ?) neuvola?, lastenneuvola?, lastensuojelu?, moniammatilli?. Laita hakusanojen väliin and-operaattori.
- Monialaiset verkostot perheitä tukemassa / Eija Noppari (toim.) (2008)
- Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen alle kouluikäisten lasten perheissä Koskella TL : perhetyön, varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyön kehittäminen / Maria Saari (Opinnäyte, Ylempi AMK-opinnäytetyö : Turun ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, 2012)
- Toimijoiden kokemuksia varhaisen tuen perheleiritoiminnasta / Tiina Harjula (AMK-opinnäytetyö : Oulun...
Europass eli suomeksi Europassi on Opetushallituksen sivuston mukaan "Euroopan komission kehittämä asiakirjakokonaisuus, jonka avulla työnhakijat ja opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa hakiessaan työ- tai opiskelupaikkaa. Europassilla voi osoittaa hankitut tiedot ja taidot kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla."
Opetushallituksen sivuilta löytyy lisää tietoa:
http://www.oph.fi/europassi/
"Organismin perusosaa merkitsevä solu on Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana vuodelta 1858. Sana on takaperoisjohdos ruotsalaisperäisen sola-sanan deminutiivisesta johdoksesta solukka, joka esiintyy paikoin itä- ja pohjalaismurteissa."
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004
Turun kaupunginkirjaston eri toimipisteissä jaetaan monistetta, josta käy ilmi eri myöhästymismaksut. Kirjoista peritään 2 mk/kpl 1. alkava viikko, aina 20 mk saakka. Videoista ja cd-romeista peritään 10 mk/kpl 1. alkava viikko aina 50 mk saakka. Lisäksi tulevat muistutus- ja laskutuskulut
Parhaiten voit tutustua niihin Julinin lehtisalissa, missä kuluvan vuoden numerot ovat paikalla ja vuoden 1999 numerot arkistossa.
Kokoelmatietokantamme lehtiluettelosta näet, mihin aluekirjastoihin lehti tulee. (Webissä http://www.turku.fi/kirja/lehtiluettelo/lehtilue.html)
"Sataman valot" -laulun sanoitus, joka alkaa "Nään illan tummuvan", löytyy laulujen sanoituksia sisältävästä vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta", osasta 37 (Fazerin musiikkikauppa, 1959) ja Kai Tarpoman kokoamasta "Laulukirjasta" (Weilin + Göös, 1982). Kummassakaan kirjassa ei siis ole nuotteja, vain laulun sanat. Tämän sanoituksen on tehnyt Solja Tuuli eli Sauvo Puhtila. Laulun alkuperäinen nimi on "Harbour lights" ja sen on säveltänyt Hugh Williams eli Wilhelm Grosz.
Nimen Helmi taustaa on selvitetty aiemminkin tässä palvelussa. Helmi on suomalainen muunnos alkuaan saksalaisesta nimestä Hedvig, joka merkitsee taistelijatarta. Almanakkaan Helmi-nimi otettiin jo v. 1908 ja todella suosittu se oli 1910-1930-luvuilla.
Lähde: Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet, 2007.
