Kirjan voi uusia viisi kertaa etsinnän ajaksi, jos siitä ei ole varauksia, jolloin myöhästymismaksua ei kerry. Myös kirjastoa, josta on sen lainannut, voi pyytää etsimään kirjaa, varsinkin jos se pienikokoisena on saattanut jotenkin jäädä palautumatta. Kirjan voi korvata maksamalla kirjastoon kirjan korvaushinnan tai sopimalla kirjaston kanssa kirjan korvaamisesta ostamalla saman kirjan ja tuomalla sen kirjastoon.
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia hyväkuntoisista kirjoista, joille kirjastossa on kysyntää. Kirjasto ei ota vastaan esim. Valittujen Palojen Kirjavalioita tai vanhentuneita tieto- ja oppikirjoja. Tätäkin kannattaa kysyä suoraan henkilökunnalta kirjastossa käydessään ja kertoa millaisia kirjoja olisi lahjoittamassa ja kuinka...
"Jori" on nimestä Georg tehty "suomennos" lähinnä siltä pohjalta, miten ruotsinkieliset tuon kansainvälisestikin yleisen nimen ääntävät. Esimerkiksi suositun suomalaisen laulajan ja säveltäjän Georg Malmsténin nimestä käytetään puhekielessä usein muotoa "Jori Malmsten" tai "Molli-Jori".
Jori on suhteellisen nuori nimi, vuoden 2012 loppuun mennessä sen nimisiä oli ehtinyt olla 1740. Aikaisemmin Georgin vastine on meillä ollut tavallisimmin Yrjö, hiukan harvemmin Yrjänä, Jyrki ja Jyri. Js. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jori
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Nimelle on ainakin kaksi selitystä, jopa kolme. Se voi olla suomalainen johdos muinaisruotsalaisesta henkilönnimestä Lalle, Lallo, Lalu, joka on säilynyt meillä sukunimissä. Se voi olla myös Laurentius-nimen hellittelymuoto. Jos nimi tulkitaan omaperäiseksi, sen on täytynyt olla aluksi lisänimi, vrt. sanaa lallukka 'tyllerö' tai lallokki 'karvalalli', karhun epiteetti. Lallukka on kannakselainen nimi, lähtöisin Räisälästä, Raudusta, Viipurista ja Jääskestä, jossamm. 1558 B Lallokain. -> Lalli.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirpa Paikkala: Sukunimet (2000).
Jaakko Kaila nimiseltä runoilijalta ei löytynyt teoksia aineistotietokannoista. Suomen runotar ja Tämän runon haluaisin kuulla -kokoelmien runoilija- tai runohakemistoissa ei myöskään ollut mainintaa Jaakko Kailasta.
Yllämainituissa runokokoelmissa on runoilijahakemisto sekä runon nimen mukainen ja alkusäkeiden mukainen hakemisto suosituimmasta suomalaisesta runoudesta. Internetissä seuraavilta sivuilta löytyy runoutta sekä runoilija- ja runohakemistoja: Baabelin runouskirjaston sivut ovat osoitteessa http://www.kaapeli.fi/~nihil/baabel/index.htm , Nuoren Voiman Liitto ry:n osoite on
http://www.kaapeli.fi/nvl/ . Runoilijoista ja runoudesta löytyy tietoa myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämiltä ns. Makupalat- sivuilta...
Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintyttären henkilö Skalle-Per on suomennoksessa saanut nimen Kalju-Pietu.
Lindgren, Astrid: Ronja ryövärintytär (suom. Tuula Taanila, useita painoksia, WSOY)
Jukka Kuoppamäen säveltämä ja sanoittama kappale Dixi-coat näyttää ilmestyneen ainoastaan singlelevynä vuonna 1972. Kappaleen on sovittanut Kari Hillo, ja esittäjät ovat Kuoppamäki ja Castanja-yhtye. Levyn tuotenumero on JKC501. Singlelevyjä ei yleisesti kirjastojen kokoelmissa ole, eikä tätäkään löytynyt ainakaan maakuntakirjastojen kokoelmatietokannasta Mandasta eikä Viola-
tietokannasta. Periaatteessa on tietysti mahdollista - joskin hyvin epätodennäköistä - että se löytyisi jonkin pienen kunnan kirjastosta (monien kuntien kirjastojen kokoelmatietokantoja pääset tutkimaan esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi/).
Yleisradion kokoelmissa levy kyllä on, joten ainakin toivomalla sitä esim. Lauantain toivotuista levyistä pääset edes...
Valtion säädöstietopankki FINLEXistä http://www.finlex.fi/ löytyy asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen muuttamisesta N:o 258/1998, Pykälät 71 §, 92a§ ja 234 a §. Asetus on haettavissa FINLEXin kohdasta Lainsäädäntö - Hae säädöksen nimellä tai numerolla - edellämainitulla numerolla ja kohdasta Muutokset vielä numero 258/1998 tai suoralla linkillä http://finlex4.edita.fi/dynaweb/stp/stp/1998sd/@Generic__BookTextView/1…?
Tiktak-yhtyeestä löytyy suomeksi Laura Haapalan kirjoittama kirja "Tiktak". Bändillä on myön englanninkieliset kotisivut osoitteessa http://www.tikntak.com/
Maailma tänään -sarjan osassa 12 ja Maailma nyt -sarjan osassa 1 on käsitelty Itävaltaa. Molemmat ovat suomenkielisiä ja löytyvät Kuopion pääkirjastosta. Uusinta tilastotietoa löytyy internetistä Tilastokeskuksen Maailma numeroina -palvelusta osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Lisäksi kannattaa katsella Itävallan matkaoppaita. Niitä voit hakea itsekin Kuopion kirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1 Asiasanaksi voit laittaa Itävalta tai vaihtaa alasvetovalikosta hakuehdoksi "luokka" ja kirjoittaa hakuriville 44.4 joka on Itävallan kirjastoluokka.
Kaari Utrio on opiskellut Helsingin yliopistossa historiaa ja kirjoittanut sekä romaaneja että tietokirjoja. Kirstin (aik. nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin) on Utrion esikoisromaani (siis fiktiota), joka kertoo 1500-luvun Ruotsi-Suomesta. Teoksen loppupuolella Utrio kertoo enemmän ajan historiallisista tapahtumista, Kustaa Vaasan ja Eerik XIV:n sotaretkistä. Voisi sanoa, että Utrion romaanit ovat yhdistelmä realismia ja romantiikkaa.
Ulkomaiset nimet kirjoitetaan Japanissa katakana-tavumerkein. Löydät katakana-merkit esim. oppikirjasta Karppinen, Takako : Japanin kielen alkeet tai Wikipedian taulukosta http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Hira-_ja_katakanat . Huomaa, että japanissa ei ole ole l-kirjainta ja sen tilalle japanilaiset kirjoittavat r-kirjaimen. Etsi siis tavumerkit ka-ro-ra.
Varaus voimassa -päivämäärää ei saa poistettua itse Helmet-palvelun kautta. Kirjaston henkilökunta saa sen poistettua. Ota suoraan yhteyttä lähikirjastoosi, tarvitsemme kirjastokortin numeron, jotta voimme käydä muokkaamassa varaustasi.
Aiheeseen tutustuminen kannattaisi varmaan aloittaa Jussi Nuortevan kirjoittamasta kirjasta 'Vangit - vankilat - sota : Suomen vankeinhoitolaitos toisen maailmansodan aikana' (sarjassa 'Suomen vankeihoidon historiaa, osa 4, ilm. v. 1987) ja sen lähde- ja kirjallisuusluettelossa mainituista arkistoista ja teoksista. Lisäyksenä mainitsisin vielä v. 1989 ilmestyneen kirjan 'Naisia turvasäilössä'
Kyseistä mikrofilmattua aineistoa löytyy Mikkelin maakunta-arkistosta, josta sitä voidaan kaukolainata Porin kaupunginkirjastoon. Kaukolainan hinta on 1 € / mikrofilmirulla ja 4 € / mikrofilmikorttitilaus. Maakunta-arkistot lähettävät tämän lisäksi laskun suoraan asiakkaalle. Mikkelin maakunta-arkiston mikrokorttiluettelo on osoitteessa http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/mluett/mklue.html.
Täydellistä kirjasuosituslistaa on mahdotonta laatia, mutta kannattaa hyödyntää kirjastojen lasten- ja nuortensivujen kirjavinkkauksia. Sivustojen osoitteita löytyy kirjastot.fistä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kirjastot/
Kirjastojen kirjavinkkaussivustoja löytyy osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kirjat/
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Kirviö-sivusto sisältää suosittelulistoja niin kaunokirjallisuudesta kuin tietokirjallisuudesta. Listat ovat kirjastoammattilaisten laatimia ja niissä on otettu huomioon lukijakunta. Mukana on siis uudempaa kirjallisuutta sekä lukijoiden suosiossa olevia teoksia. Esimerkiki Suomen historiasta on laadittu lasten teemapaketti:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/...
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista Ylioppilaslehti tuolta ajalta puuttuu kokonaan. Se on kuitenkin luettavissa Kansalliskirjastossa, myös mirofilminä.
https://finna.fi
Yksi ehdokas etsityksi romaaniksi voisi olla argentiinalaisen Adolfo Bioy Casaresin Morelin keksintö (Kookos, 2002). Morelin rakentamalla laitteistolla voi luoda eläviä kopioita ihmisistä, eräänlaisia ihmistallenteita.
http://www.kiiltomato.net/adolfo-bioy-casares-morelin-keksinto-la-inven…
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
