Tässä lista muutamista teoksista, jotka voisivat vastata etsimääsi:
Nina Honkanen: Joka kymmenes vuosi (Wsoy, 2005) – kuvaa 90-luvun lamaa ja talousvelkaa
Jera Hänninen: Harakkapoika (Bazar, 2006) - konkurssi
Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy : romaani (WSOY, 2004)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002)
Hanna Marjut Marttila: Lahjakas Anu Lovack (Otava, 2005)
Hannu Raittila: Pamisoksen purkaus (WSOY, 2005)
Arto Salminen: koko tuotanto käsittelee kysymyksesi teemoja
Turkka Hautalan: Salo (Gummerus, 2009)
Jani Saxell: Ensilumi ja muita novelleja (WSOY, 2002)
Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian (Avain, 2010)
Maarit Verronen: Karsintavaihe (Tammi, 2008)- tieteiskirjallisuuden näkökulma aiheeseen, dystopia...
Kyselimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, mutta siellä ei kukaan tunnistanut etsimääsi kirjaa antamiesi tuntomerkkien perusteella. Muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Kyseessä on todennäköisesti Pyhäkoululauluja-kirjan laulu numero 159.
Kirjassa ei mainita suomentajan tietoja.
"Jeesus mua rakastaa, Raamattu sen ilmoittaa
Vaikka olen heikkokin, Hän mua hoitaa hellimmin.
Mua Jeesus rakastaa, mua Jeesus rakastaa
mua Jeesus rakastaa - niin Sana opettaa."
Kaksi jälkimmäistä säkeistöä löytyy k.o. kirjasta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=pyh%C3%A4koululauluja&searchsc…
1.)
Oikea versio 64-bittiselle tietokoneelle on luonnollisesti 64-bittinen. Mutta itse asiassa 32-bittinen versio Ubuntustakin toimii kyllä käytännössä ihan yhtä hyvin myös 64-bittisessä tietokoneessa. Lataussivulta voi valita tuon version valikosta: http://www.ubuntu.com/download/desktop
2.)
Kovalevyn osioiminen eli jakaminen ei ole välttämättä niin mutkikasta, miltä se kuulostaa. Jos esim. vain halutaan, että koneella jo oleva Windows-asennus säilyy, Ubuntun asennusohjelma osaa asennettaessa tunnistaa kovalevyllä olevat muut käyttöjärjestelmät ja tarjoutuu säilyttämään ne. Ubuntulle osioidaan tällöin oma osansa kovalevystä ja Windows säilytetään omilla osioillaan. Windows myös lisätään tällöin automaattisesti Ubuntun luomaan...
"Jori" on nimestä Georg tehty "suomennos" lähinnä siltä pohjalta, miten ruotsinkieliset tuon kansainvälisestikin yleisen nimen ääntävät. Esimerkiksi suositun suomalaisen laulajan ja säveltäjän Georg Malmsténin nimestä käytetään puhekielessä usein muotoa "Jori Malmsten" tai "Molli-Jori".
Jori on suhteellisen nuori nimi, vuoden 2012 loppuun mennessä sen nimisiä oli ehtinyt olla 1740. Aikaisemmin Georgin vastine on meillä ollut tavallisimmin Yrjö, hiukan harvemmin Yrjänä, Jyrki ja Jyri. Js. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jori
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Nuotti Maija Vilkkumaan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen Ingalsin Laura löytyy kirjasta Gargano, Luca: Maija (WSOY, 2004). Nuotissa on laulun melodia, sanat, sointumerkit ja bassoääni. Kitarahitit 2 -nuotista (F-Kustannus, 2010) Ingalsin Laura löytyy myös, mutta siinä kappaleita ei ole nuotinnettu kokonaan, vaan sanojen ja sointumerkkien lisäksi se sisältää vain kappaleiden introt ja soolot kitaralle tabulatuurinuottikirjoituksena.
Nuotti Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan ja Kaija Koon esittämään kappaleeseen Tinakenkätyttö löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 22 (kosketinsoitinsovitus, sanat, sointumerkit). Kappale löytyy myös nuoteista Pop tänään vol. 3 (F-Kustannus, 2013) ja Kids hits (F-Kustannus, 2014). Niissä...
Nykysuomen sanakirjasta ei suoraan löydy, mutta voi olla johdos verbistä röyhkäistä, joka on harvinaisempi muoto röyhtäistä-verbistä. Eli tämä olisi synonyymi sanalle röyhtäys, röyhtäisy. Murresanana voi tarkoittaa ihan muuta.
Maailma on täynnä asioita, joita kukaan ei ole tutkinut ja sen takia niistä ei löydy valmista tutkimustietoa. Normaalisti tällaisen kirjahankkeen edellytyksenä on perusteellinen oma perustutkimus, joka ei voi tapahtua googlaamalla vaan menemällä paikkakunnalle, siellä oleviin ja maakunta-arkistoihin, ihmisiä haastattelemaan jne. Jos asian sanoo karusti, maailmassa on lähinnä asioita, joita kukaan ei ole toistaiseksi tarkemmin tutkinut ja vain vähän kunnolla tutkittuja, joista voi lukea kirjan tai edes kunnollisen artikkelin. Jos joku olisi aiemmin tutkinut Paimion Mäntymäen tanssilavan toimintaa, tieto löytyisi kirjastojen tietokannoista, joista tietysti kannattaa aina lähteä liikkeelle. Jos itse lähtisin tällaista kirjaa tekemään,...
Toivottavasti seuraavista teos- / artikkelitiedoista on hyötyä. Opinnäytetöitä saa yliopiston laitoksilta ainakin katsottavaksi ja niitä voi yrittää kaukolainata lähikirjaston kautta. Artikkeleita (viitteessä lukee ARTO) voi kysyä esim. yliopistonsa kirjaston kautta:
Tofferi, Heile, Illokutiivisen sävyn ilmeneminen englannissa / Heile Tofferi [Turku] , 1987. Pro gradu -työ : Turun yliopisto , englantilainen filologia.
Ropponen, Sirpa, Der illokutionäre Akt : ein sprechakttheoretischer Ansatz / Sirpa Ropponen. Helsinki : Helsingin yliopisto , 1999. Pro gradu -työ , Germaaninen filologia
Lähteenmäki, Mika, Ironian loogis-pragmaattisista malleista (artikkeli kokoomateoksessa). Puhekulttuurit ja kielten oppiminen : AFinLAn vuosikirja 1994....
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Mettala-nimeä löytynyt. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 98 Mettala-nimistä, joten yleinen nimi se ei ole. Ehkä kannattaisi soittaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuollon neuvontapuhelimeen. Tiedot löytyvät täältä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Osoitteessa
http://radio86.fi/node/7148/print
on ruokailuun liittyviä kiinankielisiä sanontoja, myös "Hyvää ruokahalua".
Teksti on kovin pientä. Mutta sen voi kopioida Wordiin ja suurentaa sitä sitten niin paljon kuin tarvitsee.
HelMetistä löytyivät esimerkiksi teokset: Kaukoputket : käyttäjän opas / Olli Manner (4. laaj. p., 2005) ja Hubble : 15 vuoden löytöretki / Lars Christensen (2005). Voit katsoa itse lisää HelMetistä (www.helmet.fi) hakemalla asiasanahakuna kaukoputket tai tähtitiede. Aiheesta löydät paljon lisää tietoa Ursan sivuilta www.ursa.fi tai Makupalat-aihehakemiston (www.makupalat.fi) kautta > Ympäristö > Tähtitiede.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaiden on mahdollista lainata pdf-muotoisia e-kirjoja osoitteesta https://www2.helmet.fi/ebook/. Kyseessä on kirjaston hankkima Ellibs-palvelu, jossa on tarjolla lähinnä suomen- ja englanninkielistä tieto- ja kaunokirjallisuutta. Palveluun kirjaudutaan HelMet-kirjastokortin numerolla ja siihen liittyvällä nelinumeroisella pin-koodilla.
E-kirjojen lainaaminen vaatii Adobe Digital Editions -ohjelman asentamista. Kirjat ovat suojattuja, joten niitä pystyy käyttämään vain laina-ajan verran. Sen jälkeen kirjat poistuvat automaattisesti tietokoneelta. Ellibsistä löytyy tarkempia ohjeita siitä, kuinka kirjoja lainataan järjestelmässä.
Kansallisbibliografia Fennica tietää kertoa, että nimellä ”Kukkivat kummut” on julkaistu Hietamiehen teoksen lisäksi Pekka Jäntin sukututkimuskirja ”Kukkivat kummut: kertomus Jäntti-suvun alkuvaiheista lähtien Rautalammilta 1561 ja lähinnä Karstulan - Saarijärven sukuhaaraa seuraten”, mutta se on ilmestynyt vasta 1985. Voisiko kyse olla Tuovi Aarnion eli Annikki sankarin romaanista ”Kukkivat rauniot” (1957)? Siitä on julkaistu myös kolmas painos 1958.
Fennicassa on periaatteessa kaikki suomeksi ilmestynyt kirjallisuus, eikä muistakaan tutkimistani tietokannoista löytynyt viittauksia muihin kuin noihin kahteen kirjaan nimellä ”Kukkivat kummut”. Jos kirjan nimi on jotakin muuta, sitä on aika vaikea löytää näillä tiedoilla. Mikäli se ei ole...
