Kyseessä lienee Leigh Normanin romaani Kolmetoista kasinoa vastaan.
Kirja on poistettu Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Meiltä löytyy enää vain lyhennetty helppolukuinen englanninkielinen versio 13 against the bank.Tämän kirjan esipuhe alkaa : "This is a true story. It describes how I did something which everyone said was impossble - I 'broke the bank' at roulette."
Suomenkielisenä kirjaa löytyy Turun yliopiston kirjastosta lukusalikäyttöön. Kirjan voi myös kaukolainata muualta Suomesta.
Kysymys on kovin laaja ja sitä voi tarkastella monesta näkökulmasta, aihepiireistä, sekä siitä kenelle teos on kirjoitettu - aikuisille vai lapsille.
Muutamia esimerkkejä romaaneista, jotka on kirjoitettu lapsen näkökulmasta: Mörö, Mari: "Kiltin yön lahjat"; Peura, Maria: "On rakkautes ääretön"; Honkasalo, Laura: "Metsästä tuli syöjätär" ja "Sinun lapsesi eivät ole sinun"; Singer, Isaac: "Isäni seurakunta"; Kristof, Agota: "Iso vihko". Romaaneja voi etsiä tietokannasta asiasanalla "lapsikertomukset".
Ruotsinkielisestä esim. Oscar Parlandin kaunokirjalliset muistelmat "Tjurens år" ja "Spegelgossen; Jönsson, Reidar: "Mitt liv som hund" ja Merete Mazzarellan muistelmat.
Hankintaehdotuksia Helsingin kaupunginkirjastolle voi tehdä seuraavalla verkkolomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Myös kaikki kirjaston toimipisteet ottavat hankintaehdotuksia vastaan.
Helsingin kaupunginkirjaston velvoitteena on säilyttää kaikkien Helsingissä ilmestyneitten lehtien vuosikerrat. Varsinaiset Helsingin Sanomat mikrofilmataan kolmen kuukauden jälkeen. Näitä mikrofilmejä löytyy myös Helsingin yliopiston kirjastosta, jonka toimesta mikrofilmaust itse asiassa tapahtuu. Kuukausiliite säilytetään myös alkuperäisessä muodossa Pasilan keskusvarastossa. Mikrofilmejä voi tilata maan muihin kirjastoihin kaukolainoina oman kotikirjaston välityksellä.
Yleensä kirjastoilla on varastointivelvoite ainoastaan omien paikallislehtien suhteen. www.kirjastot.fi saatujen tietojen mukaan suurimmista kaupungeista ainoastaan Tampereen kaupunginkirjastossa löytyy kuukausiliitteitä vuodesta 1999 lähtien.
Porvon kirjaston käyttösäännöissä mainitaan, että viottuneistä videoista, dvd-levyistä yms. peritään asiakkaalta kirjaston määräämä korvaushinta. Videokasetteja, joiden nauha on poikki, emme voi korjata, koska viottunut nauha katkeaa pian uudelleen ja voi myös vahingoittaa asiakkaiden videolaitteita.
Tiedustelimme myyjältä, voiko ko. videota ostaa uuden kappaleen kirjastoon, mutta saimme kuulla, ettei sitä ole enää saatavana. Tässä tapauksessa meidän täytyy periä asiakkaalta videon koko hinta eli 42 euroa. Asiakas saa korvaamansa videokasetin omakseen.
Videoita ei asiakas voi korvata jollakin toisella videolla, koska kaikilla kirjaston videoilla täytyy olla lainausoikeudet. Juuri nämä kirjasto-oikeudet tekevät kirjaston videoista...
Samankaltaisiin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusana japanin kieli).
Japanese Translator-verkkosivuilla voi katsoa, miltä oma etunimi näyttää japanilaisin kirjoitusmerkein kirjoitettuna. Tosin tämä näyttää rajoittuvan vain englannikielisiin nimiin. Osoite on:
http://www.japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese
Japanilaisia kirjotusmerkkejä käännöksineen löytyy mm osoitteista
http://www.harapan.co.jp/english/japan/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
http://www.japan-zone.com/new/alphabet.shtml
Kyseessä on varmaankin amerikkalainen rikoskirjailija Andrew Vachss, jolta on suomennettu neljä rikosromaania ja kaksi sarjakuvanovellia. Melko hyvä lähde kirjailijan elämään ja tuotantoon on DekkariNetti http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/vachss.htm
Vachssista löytyy tietoa myös teoksesta Haasio, Ari : Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 1.
Kirjailijan teoksia pääkaupunkiseudun kirjastoista voi hakea HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi/
Achille Chavéen kirjoja tai runoja ei löydy suomennettuina itsenäisinä teoksina. Tietokannat, joista on yritetty asiaa selvittää, ovat Fennica ja Frank monihaku sekä Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Linda-tietokannasta ja Frankista (pudotusvalikko: kaikki kirjastot) käy ilmi, että Chavéen tekstejä löytyy kyllä, mutta ei suomeksi.
https://finna.fi
Myöskään lehtiartikkeleita ei löytynyt viitetietokannoista ALEKSI ja ARTO, joita voi käyttää kirjastossa tai oppilaitoksissa.
Suomennoksia saattaisi olla jossakin antologiassa, johon on koottu belgialaisten kirjailijoiden runoja tai aforismeja, mutta...
Sukunimi Ryyttäriä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Kannattaa ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan:
http://www.genealogia.fi/
Sanoilla ryyttäri ja ryttäri on vastineita suomen sukukielissä, mm. virossa, mutta sukunimen alkuperä voi tietenkin olla muuallakin.
Suoraa käännöstä en minäkään ole mistään sanakirjasta löytänyt, mutta internetin perusteella se voisi olla kirkossa oleva lasimaalaus, jossa käsitellään Jeesuksen kastetta. Internetissä käytettiin myös käsitetta baptism window. Esimerkiksi amerikkalaisen Bluff parkin metodistikirkon sivuilla on kerrottu kirkon lasimaalauksista ja yhtä ikkunaa sanotaan baptism windowksi. Siitä kerrotaan, että maalauksen yläosassa on laskeutuva kyyhky, joka symboloi pyhää henkeä, keskella Jeesus Jordan-joessa ja alla näkinkenkä, joka symboloi kastetta. Lähde: http://onedomain.com/don/bpwindows/baptismwindow.htm
Vuokselan lautta- tai lossiliikenteestä löytyy tietoa kahdestakin lähteestä:
KÄHÄRI, Matti, Vuoksela : nuoren kannakselaispitäjän vaiheita. Vuokselaisten pitäjänseuran ry. 1955
VAARI, Saima, Vuosalmi: Kylä vuoksen rannalla. Vuosalmen historiatoimikunta 1970
Erityisesti Oravanniemen lossista löytyy mainintoja Matti Kähärin teoksesta.
Seuraavassa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyneitä Frans Eemil Sillanpäätä käsitteleviä elämäkertoja ja muistelmia :
Rajala, Panu : Korkea päivä ja ehtoo : F. E. Sillanpää vuosina 1931-1964. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
Rajala, Panu : Siljan synty : F. E. Sillanpää vuosina 1923-1931. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988.
Rajala, Panu : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1923. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1983.
Sillanpää / toimittanut Aarne Laurila. Otava, 1962.
Laurila, Aarne : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1958. Otava, 1958.
Sillanpää, F. E. : Poika eli elämäänsä : muistelua. Otava, 1953.
Koskimies, Rafael : F. E. Sillanpää : muotokuva. Otava, 1948.
Vaaskivi, T. : F. E. Sillanpää : elämä ja...
Tiedot tuetuista kameramalleista löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden Info-sivulta, kun klikkaa kohtaa Käyttöopas ja sen jälkeen vielä kohtaa Digikamera. Oppaassa sanotaan näin:
Tuetut kameramallit (huomaa, että myös useat muut kamerat toimivat Asko-koneessa, mikäli ne eivät vaadi erillisiä ajureita):
Canon: Ixus 40*, Ixus 500*, PowerShot A510*, Powershot S2 IS*
Olympus C-50 Zoom**
Panasonic Lumix DMC-TZ1**
Sony Cyber-shot DSC-P93**
* toimii kuvankäsitteluohjelman kautta (twain)
** toimii levyasemana (E tai F-asema)
Käyttöopas, joka sisältää myös muita ohjeita digikameran käytöstä Asko-koneilla, löytyy osoitteesta:
http://www.lib.hel.fi/asko/info.htm
Hei!
Tilastokeskuksesta saa väestöntiheystietoja osa-alueittain, ei kaupunginosittain. Kaupunginosat ovat joissakin tapauksissa samoja kuin osa-alueetkin, mutta väestötiheyksiä ja rankingiä niistä ei ole valmiina, vaan ne pitää teettää maksullisena toimeksiantona. Kuntien väestötiedot ovat valmiina Suomen tilastollisessa vuosikirjassa sekä
netistä osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Osa-alueittaisia tietoja voi tilata Tilastokeskuksen väestötilaston erityisselvitykistä, sähköp. erityispalvelut@tilastokeskus.fi.
Voit uusia lainasi Helmet-verkkokirjaston (http://helmet.fi/) Omat tietoni -linkin kautta. Omiin tietoihin päästäksesi tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin eli tunnusluvun. Omissa tiedoissasi tulevat näkyviin lainasi ja niiden eräpäivät. Ruksaa haluamasi lainat, ja klikkaa kohtaa Uusi merkityt lainat, ja sen jälkeen vastaa vielä Jatkatko-kysymykseen Kyllä.
Lainaa ei voi uusia, jos siihen on varauksia, ja uusia voi enintään kolme kertaa.
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa uusimaan lainasi.
Olisiko kyseessä Raimo Karhilan (oikealta nimeltään Eero J. Tikka) henkilöhahmo Pesonen, joka esiintyi kahdessa romaanissa: Pesonen (1981) sekä Pesonen ja pankkimiehet (1982). Molemmat kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista:
Pesonen : jännitysromaani / Raimo Karhila
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1331286?lang=fin
Pesonen ja pankkimiehet / Raimo Karhila
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1331308?lang=fin
Kirjasammosta löytyy kuvaukset teoksista. http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176021588934
Yleiset kirjastot luetteloivat aineistonsa kirjojen nimiösivun mukaan. Michelin postimerkkiluettelot löytyvät verkkokirjastosta kirjoittamalla teoksen nimeksi Michel (www.outikirjastot.fi ). Mikäli haluatte saada tietoa muista Outikirjastoissa olevista postimerkkiluetteloista kannattaa muuttaa hakuehdoiksi kaksi asiasana -hakua ja kirjoittaa niihin postimerkit luettelot.
Northanger Abbey ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi Eila Pennasen kääntämänä vuonna 1953 nimellä Neito vanhassa linnassa (viimeisin painos on vuodelta 2001). Pennasen suomennoksessa kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Puvut olivat hänen intohimonsa. Hän iloitsi viattomasti siitä että saattoi pukeutua hienosti; -- ."
Vuonna 1999 kirjasta ilmestyi Paula Merjamaan uusi suomennos Northanger Abbey -nimisenä. Merjamaa on tulkinnut kysymyksessä siteeratun tekstikohdan näin: "Vaatteet olivat hänen intohimonsa. Hänellä oli enimmäkseen harmiton mieltymys koreiluun, -- ."
