Kyseessä varmasti eteläafrikkalainen näytelmäkirjailija, ohjaaja ja
näyttelijä Athol Fugard (s.1932), jonka, kuten niin monen muun eteläafrikkalaisen kirjailijan, tuotannon teemoihin on vaikuttanut
Etelä-Afrikan hallituksen harjoittama, mutta jo historiaan siirtynyt,
rotuerottelupolitiikka.
Kätevimmin tietoja Fugardista löydät netistä. Hyviä sivuja on useita, esim. http://www.xs4all.nl/~fisher/atholi.html ja
http://artsedge.kennedy-center.org/pwtv/fugard.html ja
http://www.stagebill.com/Theater/profiles/profilesarchive/fugard.html
Helsingin kaupunginkirjasto siirtyy tänään maanantaina 14.8.2000 normaaleihin aukioloaikoihin kesän jälkeen. Uudet aukioloajat selviävät kaikkien kirjastojen osalta mm. osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ kohdasta "kirjastopalveluiden opas". Tästä lähtien pääkirjasto Itä-Pasilassa on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10 - 20 ja lauantaisin klo 10 - 16.
Kysymyksessäsi et varmaankaan tarkoittanut Keskuskirjastotoimistoa, joka toimii pääkirjaston tiloissa, mutta ei ole avoinna lauantaisin.
Tärkkelys on polysakkaridi, joka muodostuu tuhansista glukoosiyksiköistä. Suurin osa ruoasta saatavista hiilihydraateista on tärkkelystä. Tärkeimmät tärkkelyksen lähteet ovat viljavalmisteet, riisi ja peruna. Sienet sisältävät vain vähän tärkkelystä. Oheisesta Finelin taulukosta löytyy useiden ruokasienten ravintosisältö, myös hiilihydraatti- ja tärkkelysmäärä. Tämän taulukon suurin tärkkelysmäärä oli yksittäisistä sienistä herkkutatilla 0,8 g/100g. Muutamissa taulukon sienistä oli useita sieniä samassa, jolloin tärkkelysmäärä oli suurempi kuin herkkutatilla.
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=sienet&foodType=ANY
Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki.
Gerd Heymannin, tuon ikuisen kakkosmiehen, urakehitys näyttää askarruttaneen myös saksalaista mediaa siinä missä Ketun katsojia ympäri maailman. Useimmat löytämäni artikkelit on kirjoitettu Heymannin viimeisen jakson aikoihin, mutta kaikissa näissä kysellään Michael Andelta, olisiko tämä halunnut Ketuksi Ketun paikalle. Vastaus on aina kielteinen. Ande toteaa, ettei ole johtajatyyppiä eikä ole halunnut koko urallaan olla päätähti, koska päärooli kasaa myös suuria paineita näyttelijälle. Esimerkkinä paineista hän mainitsee Leo Kressiä esittäneen Rolf Schimpfin, joka jatkoi nimiosassa kauemmin kuin olisi halunnut, koska koki olevansa vastuussa kollegoistaan. Ande toteaa olleensa aina ennen kaikkea joukkuepelaaja...
Kun vuonna 1977 ensi-iltansa saanut Tähtien sota tehtiin, se oli vielä yksittäinen elokuva. Jatkoa sille alettiin suunnitella vasta sen saavuttaman ilmiömäisen suosion vuoksi, ja niin elokuvalle tehtiin kaksi jatko-osaa, Imperiumin vastaisku (1980) ja Jedin paluu (1983). Nämä kolme elokuvaa muodostavat ns. alkuperäisen Star Wars -trilogian. Numerointi, joka syrjäytti ensimmäisenä tehdyn Star Wars -elokuvan neljänneksi, otettiin varsinaisesti käyttöön vasta vuosina 1999-2005 elokuvateattereihin tulleen "esiosatrilogian" myötä.
Star Wars -universumin luoja George Lucas oli kuitenkin vihjannut useampiosaiseen jatkumoon jo Imperiumin vastaiskun ja alkuperäisen Tähtien sodan uudelleenjulkaisun yhteydessä vuonna 1981: Imperiumin...
Kauan unohduksissa olleet, eläkeläiset mambon, boleron ja cha-chan taiturit Ibrahim Ferrer, Omara Portuondo, Compay Segundo, Ruben Gonzales ja Barbarito Torres nousivat hetkessä maailmanmaineeseen levyn Buena Vista Social Club myötä. Ohjaaja Wim Wenders kuvaa muusikoita heidän kotikaupungissaan Havannassa jossa he kertovat ajatuksistaan musiikista ja elämästä. Välillä nähdään otteita orkesterin konserteista. Buena Vista Social Club on saanut lukuisia palkintoja vuoden 1999 parhaana dokumenttielokuvana. Kielet: englanti, espanja (kohtaukset, valikot); suomi, ruotsi, norja, tanska (tekstit). Edellämainittu oivallinen selonteko on DVD-levyn: Buena Vista Social Club / ohjaus Wim Wenders sisällönkuvailua. Se löytyy pääkaupunkiseudulla...
Kyllä osoitteenmuutos täytyy ehdottomasti tehdä, jotta esim. varausilmoitukset tulevat oikeaan osoitteeseen.
Kirjastoon ei tule tietoa osoitteenmuutoksesta väestörekisterikeskuksen tai postin kautta.
Johann Kjellströmistä löytyy vähän tietoa Fabian Dahlströmin kirjasta "Finländsk klavertillverkning före år 1900". Kirjan lähdeviitteistä on ehkä apua lisämateriaalin etsimisessä.
Erityistä artikkelia tai kirjaa, joka käsitteli Tv-tasojen historiaa ei löytynyt, mutta kannattaa tutkia kuitenkin seuraavia teoksia:
Helsti: Kulttuurin muutos ja televisio. Television ensimmäiset vuosikymmenet suomalaisen kokemina, 1988.
Miestamo: Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö,1981.
Sarantola-Weiss: Kalusteita kaikille: suomalaisen puusepänteollisuuden historia, 1995.
Sarantola-Weiss: Sohvaryhmän läpimurto: kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960-ja 1970-lukujen vaihteessa, 2003.
Yhteiset olohuoneet: näkökulmia suomalaiseen sisustuskulttuuriin 1949-1999 /toim: Minna Sarantola-Weiss, 1999.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/search*fin
Pääkaupunkiseudun kirjastoiden kokoelmiin ei kyseistä musiikkikasettia valitettavasti kuulu. Neuvoisin Teitä kääntymään Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen joko vierailemalla jossakin Helsingin kirjastossa ja laatimalla virkailijan kanssa kaukopalvelupyynnön tai suoraan verkossa osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp Kaukopalvelu Suomessa maksaa neljä euroa. Ko äänitettä löytynee ainakin Rovaniemen kirjastosta, tosin vuodelta 1981.
Tästä linkistä sinulle ainakin pitäisi tulla yksi kuva Merja Jalosta. Tarkistin että se todellakin on Merja Jalon kuva kirjasta:Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2 / toim. Ismo Loivamaa ; [julkaisija: Suomen nuorisokirjailijat ry.]Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Tässä tämä linkki, ole hyvä!
http://www.kauhava.fi/yhvesiluomankoulu/merja%20jalo.htm
Helposti löydät tietoa esim. Jukka Parkkisesta, Tuija Lehtisestä ja Timo Parvelasta.
Kaikista kolmesta löytyy jotakin mm. Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista,osoitteesta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ (sieltä löydät myös listan monista muista nuortenkirjailijoista, jotka nettimatrikkelissa esitellään),
ja Sanojen aika- tietokannasta jonka osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi/ (etusivulla on pudotusvalikko, josta voit valita kirjailijan. Kirjailijan valittuasi saat ensin esiin tekstinäytteen kirjailijan tuotannosta, ja pudotusvalikosta pääset kirjailijan henkilötietoihin). Jukka Parkkisen kotisivu on osoitteessa
http://www.parkkinen.org/ , ja Timo Parvelan osoitteessa http://www.kolumbus.fi/timo.parvela/
Kirjoja, joista...
Teosta Toimiva pakkaus (toim. Järvi-Kääriäinen, Terhen ja Ollila, Margareetta. Pakkausteknologia ry – PTR. 2007. ISBN 9789518988413) ei tosiaan ole pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa eikä sitä löydy hankintalistoiltakaan. Kirja kuuluu kuitenkin esim. Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen (Viikin tiedekirjasto) kokoelmiin https://finna.fi
Teoksesta voi jättää myös hankintatoivomuksen. Linkit pääkaupunkiseudun eri kuntien kirjastojen hankintaehdotuksiin löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta http://www.helmet.fi
Josiel on suomalaisena nimenä harvinainen, en löytänyt siitä mainintaa nimikirjoista ja internetistä nimestä löytyi tietoa vain englanniksi:
http://www.hebrewbabynames.com/item.cfm?itemid=1882
Josiel on siis englantilaistettu muoto alunperin heprealaisesta nimestä Yosiel. Josiel muodostuu kahdesta osasta Josi (Yosef) ja El (Jumala). Nimeä on vaikea suomentaa, mutta se tarkoittaa jotakuinkin "Jumala lisää (God will add) tai Jumala korottaa (God will increase)".
Googletus hakusanoilla "naxos musiikkikirjastot" antaa tulokseksi listan Suomen kirjastoista tai kirjastoverkoista, jotka tarjoavat asiakkailleen Naxos-musiikkikirjaston käyttöoikeuden.
Luettelon mukaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen lisäksi ainakin Päijät-Hämeen, Ylä-Savon ja Lounan kirjastoverkot sekä Lukas-, Lukki-, Piki- ja Vaski-kirjastot tarjoavat asiakkailleen pääsyn Naxos Music Libraryn musiikkitietokantaan.
Ainakin kirjassa Maailman paras hevonen (1983) Kikka käy Harmaalinnan kartanossa, kuten Sanojen aika-sivuston kirjatiedoista käy ilmi: http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=296&PageConten…
Luin myös paikalla olleiden sarjan kirjojen takakannet, mutta ainakaan niissä ei viitattu Harmaalinnaan.
MISSÄ KULJIMME KERRAN
http://www.askokorpela.fi/lukupiiri/Westo/PKO/07-ValkeanVallanAaveet-PK…
”Tunnistamattomia punaisia kuolleita makaa monilla ruumishuoneilla, heidän joukossaan myös Musta Enkeli, Lutherin professoriperheen entinen sisäkkö Emmi Taavitsainen”
Mustan enkelin roolissa http://www.imdb.com/title/tt1841745/ sivun mukaan elokuvassa on Maria Ahlroth.
