Kyseessä on sokeritoukan suurempi ja karvaisempi sukulainen eli paperitoukka (Ctenolepisma longicaudata). Laji on ilmaantunut Suomeen vasta hiljattain, ja se on saanut nimensäkin vasta vuonna 2019. Mutta laji on paikoitellen jo yleisempi kuin sokeritoukka.
https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/paperitoukka/
Emme valitettavasti löytäneet tuota raanua. Kirjallisuutta raanuista on, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…, esim.
U. T. Sirelius, Suomen Ryijyt, 1924
Annikki Toikka-Karvonen, Ryijy, 1971
Leena Willberg, Ryijy elää : suomalaisia ryijyjä 1778-2008, 2008
Pirkko Sihvo, Rakas ryijy - suomalaisetn ryijyt, 2009
Tieto voisi löytyä Suomen käsityön museosta, https://www.craftmuseum.fi/museo-ja-yhteystiedot/henkilokunta. Museon kokoelmista löytyy myös kuvia Finna.fi-palvelussa, https://skm.finna.fi/.
Muita lähteitä verkossa on Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A84756.
Esimerkiksi Paliskuntien sivuilta löytyy tuo sinunkin kysymyksessäsi kirjoitattama tieto, että hirvaat pudottavat sarvensa syksyllä kiima-ajan eli rykimän päätyttyä ja vaatimet keväällä vasottuaan. Siellä on myös tietoa porokilpailuista.
Tarkemmin porokilpailuista voi lukea Suomen Porokilpailijat ry:n sivustosta, jossa on mm. porokilpailujen säännöt. Yhdistyksestä voisi kysyä lisätietoa sarvista ja siitä, millaisilla hirvailla kisataan, koska niistä ei tuolta säännöistä näyttäisi löytyvän tekstiä. Sivustossa on mm. virallisten valvojien yhteystietoja.
Porokilpailuista löytyy melko laaja artikkeli Yleltä, Kilpailukiima huumaa niin porot kuin kuskitkin.
Suuret ikäluokat ovat vielä melko runsaat.
Vuonna 1951 syntyi kaikkiaan 93 063 suomalaista. Heistä oli elossa vuoden 2021 lopussa noin 70 000 eli noin 75 % (Kaavio on hieman epäselvä)
Pekka Myrskylän artikkeli Bye bye suuret ikäluokat Tilastokeskuksen sivuilla 5.12.2022 Linkki artikkeliin
Miina ja Manu -hahmojen alkuperäinen luoja, kuvittaja ja kirjailija Teuvo Koskinen eli Teutori on kuvittanut kaksi Jänkä-Joonaksesta kertovaa tarinallista kuvakirjaa: Tunturipuron arvoitus, kirjoittanut Petri Merta (1990), ja Kadonneiden marjojen arvoitus, kirjoittanut Alan Fennell (1991). Lisäksi Teutori on tehnyt Jänkä-Joonaksen tarrakirjan (1992), jossa tutustutaan Pohjolan eläimiin.
Päähenkilönä Jänkä-Joonas siis esiintyy kahdessa tai kolmessa kirjassa, riippuen siitä, lasketaanko Jänkä-Joonaksen tarrakirja mukaan.
Muita Miina ja Manu -kirjoja, joissa Jänkä-Joonas esiintyy, ovat:
Myllyn tarina
Miinan ja Manun seikkailu Lapissa
Liikenneturvan kanssa yhteistyössä on tehty Miina ja Manu koulutiellä, jossa myös Jänkä-Joonas...
Kartiotuija (Brabant) ei menesty huonekasvina eikä sitä kannata nostaa talveksi sisälle, koska sisäilma on sille liian kuumaa ja kuivaa. Tuijaa ei myöskään suositella kasvatettavaksi liian paahteisella parvekkeella tai terassilla, koska multa kuivuu nopeasti ja neulaset palavat herkästi kuumuudessa. Parhaiten tuijat viihtyvät varjoisessa tai puolivarjoisessa kasvupaikassa.
Helsingin kaupunginmuseon julkaisussa "Narinkka : 1984" on sivuilla 90-110 Liisa Bycklingin artikkeli "Helsingin venäläisen Aleksanterin teatterin rakennusvaiheet". Siinä hän kertoo että kenralikuvernööri Nikolai Vladimirovits Adlerberg teki päätöksen venäläisen teatterin rakentamisesta v.1875. Hän määräsi hankkimaan Nicolas Benois'n suunnitteleman Uuden teatterin (nyk. Ruotsalaisen teatterin) mitat malliksi ja vertailukohdaksi. Rakennuspiirustukset teki kenraalimajuri Mihail Mihailovits Frolovin johdolla virkatehtävänään Petr Petrovits Benard, asemaltaan Viaporin linnoituksen insinöörihallinnon esimies ja arvoltaan everstiluutnantti. Benard suoriutui tehtävästään nopeasti, vajaassa kuukaudessa, ilmeisesti siksi että hänen uskotaan...
Turun kaupunginkirjastosta löytyvät Laivastolehden vuosikerrat 1939-1949. Turun yliopiston kirjastosta löytyy vanhempia vuosikertoja. Niiden saatavuuden voi tarkistaa yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta: http://finna.fi
Yhtä köyttä -opetusohjelmaa voitte tilata osoitteesta
http://www.terveysry.fi/
Valitettavasti en löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta (osoite http://fennica.csc.fi/ ) Ulla Rantalan kuvittamia teoksia lainkaan. Mikäli olette kiinnostunut samantyyppisistä teoksista, voitte hakea niitä Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 (tai kirjaston kotisivuilta http://www.jkl.fi/kirjasto linkki Aineistohaku) esimerkiksi asiasanalla tapakasvatus.
Jussi-Pekka Toivosesta löydät tietoa ainakin Turun kaupuninginkirjaston ylläpitämästä Vaski-tietokannasta osoitteesta
http://www05.turku.fi/kirjasto/kirjailijasivut/Kirjailijat/jussipekkato…
Hänestä löytyy tietoa myös kirjasta Heitä luetaan: suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Kustannus-Mäkelä 1990.
Kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon hakusanoiksi Elina ja etunimet saat aiemmin annetut vastaukset, joissa kerrotaan myös nimen alkuperästä.
Kaarina Helakisan toimittama runovalikoima Pikku Pegasos saattaisi olla avuksi. Kirjaan on koottu "400 kauneinta lastenrunoa" ja sieltä löytyy myös 50-luvun lapsille runoilleiden runoilijoiden kuten Immi Hellenin. Martti Haavion, Arvid Lydeckenin, Lauri Pohjanpään, Sakari Topeliuksen ym. tunnetuimmat runot.
Sijaintitietoja voit etsiä Helmet -aineistotietokannasta
www.helmet.fi
Rauman kirjasto on laatinut valikoimaluettelon otsikolla Matkustelua kaunokirjallisesti. Tässä luettelossa on mukana myös käännöskirjallisuus.
http://www.rauma.fi/kirjasto/lukuvinkkeja/matkustelua_kauno.htm
Voit hakea matkakirjallisuutta Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastosta. http://hameenlinna.kirjas.to/
Kirjoita tarkennetun haun näytöllä asiasanakenttään hakusanat: matkakirjallisuus tai matkat tai matkailu tai vaellusromaanit. Rajaa haku vielä seuraavasti: luokka: kaunokirjallisuus, pääkielet: suomenkieliset teokset, aineistolaji: kirja, osastot: aikuistenosastot. Hakutulokseksi saat listauksen kirjoista, mutta valitettavasti listassa ovat mukana myös käännösromaanit. Klikkaamalla teoksen nimeä pääset tarkempiin tietoihin....
Muiden kuin Arthur Conan Doylen kirjoittamia, Sherlock Holmesista kertovia kirjoja ovat ainakin Laurie R. Kingin Oikeuden talo ja Tracy Mackin nuortenkirja Nuorallatanssijoiden tapaus.
HelMet -kirjastoissa ei enää ole vuoden 2000 numeroita. Kansalliskirjastosta pitäisi löytyä, oheisesta linkistä saa lehden tietoja lisää
https://finna.fi
ja tämän linkin kautta saa Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Luovan kirjoittamisen saloihin opastavia kirjoja ovat mm. seuraavat.
Doubtfire, Dianne: Aiotko kirjoittaa romaanin? (Kirjayhtymä, 1987)
Goldberg, Natalie: Luihin ja ytimiin : kirja kirjoittajalle (Kansanvalistusseura, 2004)
Lehtinen, Torsti: Sanojen avaruus (Kirjapaja, 2003)
Manninen, Kirsti: Kirjoittajan opas (Otava, 1987)
Oriveden opit (WSOY, 1984)
Seppälä, Arto: Sanasi sun (Maahenki, 2006)
Lisäksi löytyy eri kirjallisuudenlajeja käsitteleviä opaskirjoja.
Kyseessä voisi olla Andrew Klavan: Pedon hetki (WSOY, 1993).
Alkuteos nimeltään "Animal Hour". Esim. Amazon-verkkokirjakauppa kertoo juonen olevan pitkälti juuri tuollainen:
http://www.amazon.com/gp/product/product-description/0671740113/ref=dp_…
Saksan huumekulttuurista 1970- ja 1980-luvuilla antaa kuvaa Christiane F. -nimimerkillä 1981 julkaistu "Huumeasema Zoo":
TEOS Huumeasema Zoo / Christiane F. ; ääninauhojen pohjalta muokanneet Kai Hermann ja Horst Rieck ; esipuhe: Horst E. Richter ; [saks. alkuteoksesta suomentanut Marja Kyrö]
PAINOS 2. p. 1986
JULKTIEDOT Helsinki : Kirjateos, 1981
ULKOASU 355 s., [32] kuvas. : kuv. ; 21 cm.
Yleisteosta Saksan huumeidenkäytöstä tai Euroopan eri alakulttuureita varsinaisesti vertailevaa teosta ei löydy ainakaan HelMet-verkkokirjaston aineistohausta, mutta seuraavista teoksista voi löytyä kiinnostavaa tietoa:
- TEKIJÄ Huumausainepoliittinen toimikunta
TEOS Huumausainestrategia 1997 : taustamateriaalia huumausainepoliittisen toimikunnan...
Voit lainata kaikista Helmet-kirjastoista, eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoista. Tarvitset Helmet-kirjastokortin, jonka saat mistä tahansa näistä kirjastoista. Ota mukaan voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Helmet-verkkokirjaston sivuilta löytyvät mm. kirjastojen yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/
Neulan voi löytää heinäsuovasta, jos siellä sellainen on. Ilman asianmukaisia apuvälineitä se voi kuitenkin olla hankalaa ja aikaavievää. Suosittelen siis metallinilmaisimen käyttämistä.
Sanakirjat määrittelevät neulan etsimisen heinäsuovasta turhan työn tekemiseksi, joten sellaiseen ei kannata ryhtyä ilman hyvää syytä. Mikäli heiniä on tarkoitus käyttää kotieläinten ruokkimiseen, mahdolliset neulat ja naulat kannattaa etsiä ja poistaa ennen tarjoilua - terävät esineet voivat aiheuttaa eläimille vakavia sisäelinvaurioita.
