Suomen sukututkimusseura Genoksen Tarja Räisäsen artikkelin mukaan "Vuonna 1734 annetun lain mukaan naisleski oli täysivaltainen eli holhouksesta vapaa ellei avioitunut uudelleen, jolloin aviomies hoiti edusmiehisyyden."
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_50.htm
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että tämä vuoden 1734 laki naimisen kaaresta oli voimassa vuoteen 1929 asti. Nykylukijalle (ja varmasti silloisellekin) vaikeasti luettava laki on luettavissa verkossa:
http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175903.html
Sitä, kuuluiko edusmiehisyyteen myös uuden vaimon lasten huoltajana toimiminen, ei lähteidemme kautta selvinnyt. Lakimies-lehdessä (8/1987) on käsitelty aihetta tarkemmin...
Kukkapuro, Yrjö (s. 1933), sisustusarkkitehti ja huonekalusuunnittelija. Taideteollisen korkeakoulun prof:na 1974-80 ja rehtorina 1978-80 toiminut Kukkapuro on huonekaluissaan, vars. sohvissaan ja nojatuoleissaan (mm. "Ateljee" 1964, "Karuselli" 1965, "Remmi" 1972), kiinnittänyt erityistä huomiota ergonomiaan. Hän on myös suunnitellut sisustus- ja näyttelykokonaisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. Kukkapuro on ollut taiteilijaprof:na 1988-93. Hän sai Kaj Franck -palkinnon 1995.
Lisää tietoa saat seuraavista lehtiartikkeleista: Helkama, Iris: The designer and his team : Yrjö Kukkapuro - winner of the 1995 Kaj Franck desing prize, Form-function-Finland, 1995, 4, s. 4-9// Enbom, Carla: Yrjö Kukkapuro : interior architect : construction...
Internetistä löydät tietoa esim. Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista, josta kirjailijat löytyvät aakkosjärjestyksessä. Osoite on http://www.nuorisokirjailijat.fi/
Kunkin kirjailijan kohdalta löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan myös kirjoja, joista löytyy tietoa ko. kirjailijasta.
Internetin kautta voi selailla myös tukholmalaisia vuokra-asuntoja: http://se.classifieds.yahoo.com/se/
- valitse hyresbostäder. Myös seuraavalta sivulta löytyy tietoa vuokra-asunnoista ja yleistietoa ruotsa-
laisista vuokramarkkinoista http://www.bostad-direkt.se/. Molemmat sivut ovat ruotsiksi. Useinmiten
ilmoituksissa on vuokranantajan sähköpostiosoite, joka toivottavasti helpottaa yhteydenottoa.
Yleisten kirjastojen verkkopalvelut sivulta löytyy Mainio-kirjastotietokanta ( http://mainio.kirjastot.fi/ ) , josta voit etsiä kunnan- ja kaupunginkirjastojen osoite/yhteystiedot. Palvelussa on aakkosellinen
luettelo kirjastoista ja lisäksi tietoja voi etsiä kirjastoittain tai alueittain.
Kysymääsi materiaalia löytyy suomeksi melko vähän - varsinkin, jos etsit tietoa ulkomaisista artisteista ja bändeistä. Turun kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmista löytyy Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirja, osat 1-2 (vuodelta 1983) ja Jake Nymanin Rocktieto, osat 1-3 (vuodelta 1979). Lehtosen kirjasta löytyy tietoja suomalaisista, Nymanin kirjassa ulkomaisista laulajista, muusikoista ja yhtyeistä. Tuoreempia tietoja löydät Internetistä, esim. osoitteista http://www.banditrekisteri.com/ ja http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html saat tietoja kotimaisista bändeistä ja muusikoista suomeksi. Lisää suomalaisia musiikkihakemistoja ja artistisivuja kannattaa katsoa esim. Hämeenlinnan kirjaston Makupaloista: http...
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Sen mukaan kone on valmistettu helmikuussa 1925.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Asiaa on kysytty pari vuotta sitten Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelusta ja vastaukseksi annettiin:
Vanhanmallisen pahvisen ajokortin taisi monikin aikoinaan laminoida parantaakseen sen kestävyyttä. Ilmeisesti laminoitu kortti on tavallisesti hyväksytty käytössä.
Kysyimme asiasta Liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta ja saimme seuraavan vastauksen: "Asiaa tulee tiedustella poliisilta, jonka tieliikenteenvalvonta päättää viime kädessä minkälaisen ajokortin liikenteessä hyväksyy. Ajokortin muussa käyttötarkoituksessa, esimerkiksi henkilöllisyyden todistamisessa laminoinnilla tuskin on mitään vaikutusta, mutta tästäkin päättää aina kortin hyväksyvä taho erikseen."
Lähteitä ja lisätietoja:
https://www.laki24.fi/aihe/56777/...
Kuvasta on hieman vaikea erottaa lajia, koska kokoa ei näe. Otus saattaisi olla jonkinlainen viljakärsäkäs.
Anticimeksin sivustolta löytyy kuva ja torjuntaohjeet. https://www.anticimex.fi/jyvakarsakas
Kannattaa kuitenkin kysäistä vielä joltain asiantuntijalta esim. Biotus.fi tai Ötökkätieto.fi
Systole-ensihoidon erikoislehti on Suomen Hätäensiapu r.y:n julkaisu ja sitä voi lukea ainakin Helsingin yliopiston Terveystieteiden Keskuskirjastossa Meilahdessa Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki, p. 09-19126643. Avoinna kesäaikaan ma-to 8.30-19.00 ja pe 8-17.00.
Paras lähde lienee Maa- ja metsätalousministeriön sivusto internetissä - www.mmm.fi - , josta eteenpäin mmm > maaseudun kehittäminen (tekstissä!) > EU-rahoitteinen maaseudun kehittäminen. Muitakin reittejä kannattaa tutkailla.
Mikäli on kyse EU-rahoituksen hakemisesta, voit käydä TE-keskusten (Työvoima- ja elinkeinokeskukset) yritysosastoilla (www.te-keskus.fi). Eurooppa-Instituutin Eurotietokeskus ja eurotietopalvelu voi myös olla hyödyllinen paikka (http://www.tukkk.fi/pei), kunhan palvelu saadaan toimimaan.
Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelu on osa yleisten kirjastojen yhteisiä verkkopalveluita (Yleisten kirjastojen verkkopalvelut - www.kirjastot.fi). Etätietopalvelu on kirjastojen yhteinen palvelu, jossa kysymyksiin voidaan vastata missä tahansa palvelussa mukana olevassa kunnassa.
Vastaushetkellä lokakuussa 1999 mukana on kymmenen kuntaa, jotka siis periaatteessa vastaavat yhdessä kaikista yleisiin kirjastoihin tulevista etätietopalvelukysymyksistä. Nykymuodossaan palvelu on koekäytössä tämän vuoden loppuun asti. Kysymyksiä on tullut tähän menessä yli 640.
Vastaukset pääsääntöisesti arkistoidaan. Tietopalvelua varten on erityinen tietokantapohjainen, selaimella toimiva vastaussovellus ja arkisto. Parhaillaan suunnitellaan...
Animorphs-nimistä sarjaa on suomennettu jo 10 osaa, sarjan tekijä on Katherine Applegate ja se kertoo joukosta nuoria, jotka pyrkivät pelastamaan maapallon pahojen avaruusolentojen vallasta. Nuorilla on erityinen kyky morfata eli ottaa itselleen jonkin eläimen hahmo.
Seuraavissa teoksissa on käsitelty suomalaisten elämää maalla ja kaupungissa 1920- ja 1930-luvuilla:
Karisto, Antti: Elintaso, elämäntapa, sosiaalipolitiikka 1991
Karisto, Antti: Matkalla nykyaikaan 1998
Sinisalo, Hannu: Ihmisen ja työn kuvia 1981
Suomalaiset / toim. Valkonen 1985
Suomen kaupunkilaitoksen historia 3 1984
Suuri muutos: suomalaisen yhteiskunnan kehityspiirteitä 1992
Vuosisatamme Suomi / toim. Zetterberg
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Porin kaupunginkirjastossa on vanhoja suomalaisia elokuvia Suomi-Filmin suosikit -sarjassa, joista löytyy ajankuvauksia kyseisiltä vuosikymmeniltä.
Kirjastossa voi hakea erilaisista tietokannoista lisää aihetta käsittelevää aineistoa,...
Hei, tässä muutama elokuvaehdotus:
Etana asialla: elokuvassa Kulkuri ja joutsen. Elokuva kertoo Reino Helismaasta, joka on säveltänyt ja sanoittanut laulun Etana asialla.
Walter Chalmers: elokuvassa Bullitt (ohjaus Peter Yates 1968). Elokuvassa senaattori Chalmers värvää poliisi Frank Bullitt'n vartioimaan erästä todistajaa.
Mutta miten nuo lauseet jatkuvat... Ainoa keino saada se selville taitaa olla ko. elokuvien katselu!
Ihan internetistä löydät parhaiten tietoa Rickystä www-sivuilta, joiden osoite on:
http://www.rickymartin.com . Sivut ovat englannin- ja espankieliset.
Joitain kirjojakin on Ricky Martinista tehty:
-The story of Ricky Martin
-Krulik, Nancy : Ricky Martin : minun tarinani (2000)
Eikä kannata unohtaa vanhoja Suosikki-lehtiä. Tässä joitain, joissa on ollut artikkeli Ricky Martinista:
Suosikki 7/1999
Suosikki 9/1999
Suosikki 1/2000
Suosikki 1/2001
Kuka kukin on 2001 (Otava, 2000) teoksen mukaan kirjailijakalastaja Pentti Linkola on ollut naimisissa vuodesta 1961 vuoteen 75, tästä avioliitosta hänellä on kaksi lasta. Lisätietoja saat ko. teoksesta, joka on luettavissa kirjastoissa kautta maan.
Kyseessä lienee Kenneth Birdin Minäpoika-kirja, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana 1975. Jatkoa kirja sai 1977, osan nimi on Minäpoika ja kitupiikin aarre. Kirjassa seikkailevat kattilanpaikkaaja Timothy ja hänen puhuva koiransa Minäpoika. Kirjat sijoittuvat Irlantiin.
Lähikuva-lehti tulee Helsingin kaupunginkirjastossa Itäkeskuksen kirjastoon. Siellä säilytetään lehteä kuitenkin vain kuluva ja viisi edellistä vuotta, eli vuoden 1995 lehtiä kaupunginkirjastossa ei enää ole. Lehti löytyy kuitenkin seuraavista kirjastoista: Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, Helsingin yliopiston pääkirjasto ja Helsingin yliopiston valtiotieteelisen tiedekunnan kirjasto.
Aiheestasi on kirjoitettu paljonkin. Esimerkiksi seuraavista kirjoista löydät tietoa:
- Ikääntyviä tietoyhteiskunnassa : kulttuuriset ajattelutavat ja sosiaalinen tila / Anne Sankari
- Ikääntyvien viestintävalmiudet ja digitaalinen epätasa-arvo / Vesa Mäensivu
- Hyve-projektista pysyvään kehittämiskumppanuuteen / Riitta Särkelä ja Pirjo Tiippana (toim.)
- Voiko tietoyhteiskunnasta syrjäytyä? / Markus Jokela
- Informaatioyhteiskunnan vanavedessä - syrjäytymisen vastainen politiikka 2000-luvun Euroopassa [Elektroninen aineisto] / Marianne Huttunen
Viimeksi mainittu on suoraan verkosta luettavissa Suomen yliopistojen Linda-tietokannan kautta. Lindaa voi käyttää mm. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kunnankirjastojen verkoissa....
