Hyvä karttakeskus internetissä on Karttapaikka, jonka www-osoite on : http://www.kartta.nls.fi/ Sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi, jolloin saat henkilökohtaisen salasanan ja käyttäjätunnuksen sähköpostin kautta. Tietysti löydät hyviä karttoja myös lähimmästä kirjastostasi. Voit kysyä sieltäkin neuvoa.
Kiikalan kunnan internet-sivut ovat osoitteessa http://www.kiikala.fi/ Matkailu-linkin takaa löytyy Salon seudun kartta, jossa näkyy myös Kiikalan kunnan sijainti.
Turun kaupunginkirjaston varastossa on muutamia teoksia luokassa 69.622, jotka käsittelevät Suomen rautatielaitoksen historiaa kuten Sohlman, K.E.: Piirteitä rautateiden historiasta ja Suomen valtionrautatiet 1862-1912. Uudemmasta kehityksestä kertoo sarja Valtionrautatiet, joka käsittää osat
1912-1937, 1937-1962 ja 1962-1987.
Aineistorekisteristämme voit myös hakea materiaalia esim. asiasanoilla "rautatiet"/"raideliikenne"/
"rautatieliikenne" ja yhdistämällä sen asiasanaan "historia".
Kyrön asemasta löytyi hyvin vähän aineistoa. Varastossa on teos Rautatieden arkkitehtuuri (lk. 72.36),
joka kertoo Suomen asema-arkkitehtuurista yleensä. Laajemmin asiaa käsitellään teoksessa
Valanto, Sirkka: Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, jossa...
Hain kirjalisuusviitteitä Manda- ja Linda-tietokannoista hakusanoilla polttouuni ja kiln. Vastaukseksi sain mm. seuraavia viitteitä:
- Rhodes: Kilns - design, construction and operation. Radnor, 1981.
- Fournier: Electric kiln construction for potters. New York, 1977.
- Gregory: Kiln building. London, 1984.
- Olsen: The kiln book. Bassett, 1973.
- Fraser: Kilns and kiln firing for the craft potter. London, 1971.
Toivottavasti näistä on apua. Kertakäyttöiselle polttouunille en keksinyt sopivaa englanninkielistä termiä, joten tyydyin käyttämään sanaa kiln = polttouuni. Esim. disposable kiln ei tuottanut yhtään viitteitä. Jos tällainen erikoistermi on teillä tiedossa, sillä voimme yrittää vielä hakua.
Olisikohan etsimäsi kirja suomenruotsalaisen Marianne Backlènin romaani Karma (Gummerus, 2002).
Teoksessa kuvataan monikulttuurisia liittoja kahdeksassa tarinassa, eri ihmisten kertomina.
Yksi kertojista on nigerialainen Chike.
Tarkemman selostuksen kirjan sisällöstä löydät mm. seuraavista osoitteista:
http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2002_2/2342
http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/1502/1502backlen.html
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=471
Sofi Oksasesta saa tietoa hänestä kirjoitetuista lehtiartikkeleista,joissa kerrotaan hänen elämänvaiheistaan ja kirjailijakuvastaan.
Lehtiä saa lainaksi useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa kirjastot pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
AVOTAKKA 2004 NRO 9b, s. 122 : Grön,Nette: Kirjailijan kammiossa.
HIIDENKIVI 2004, NRO 2 s.39-40 : Ropponen, Ville: Stalinin lehmät syö valtarakenteita.
ANNA 2003, NRO 41, s.8-11 : Halmekoski, Tuija: Esikoiskirjailia Sofi Oksanen: tukevasti marginaalissa
KAJASTUS 2003, NRO 4-5, S.23-25: Hänninen, Jera:Kosketuspintaa etsimässä.
Kyseinen kirja kuuluu norjalaisen Ellinor Rafaelsenin kirjoittamaan Katja-sarjaan. Sarjan romaanit voidaan määrittää kuuluvaksi useisiinkin kaunokirjallisuuden lajeihin esim. sarjakirjat, tyttökirjat, nuortenkirjallisuus, matkakirjallisuus, seikkailukirjallisuus, ehkä myös salapoliisikirjallisuus ( Katjaa on jossain yhteydessä nimitetty "norjalaiseksi Neiti Etsiväksi"). http://fi.wikipedia.org/wiki/Ellinor_Rafaelsen
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiemmat Ellinor Rafaelsenia koskevat vastaukset voi hakea palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Etsi arkistosta-kohtaan kirjoitetaan rafaelsen ellinor ja klikataan vihreää hae-nappia.
Hänellä on kaksi kissaa: Amason ja Karisma. Tieto löytyy täältä:
http://www.sune.web.surftown.se/bild2.php
Kirjailija Sören Olsson kertoo sivulla muutakin itsestään, mm. että hänen vaimonsa nimi on Yvonne, ja että heillä on kolme lasta: Ludvig, Lova ja Vide.
Väinö Linnan teoksen "Täällä Pohjantähden alla" ensimmäinen osa löytyy englanninkielisenä käännöksenä HelMet-kirjastoista nimekkeellä "Under the North Star". (Jatko-osat ovat vastaavasti nimeltään Under the North Star 2: The uprising ja 3: Reconciliation.)
Nimekettä näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä luokassa 4.4 ainakin esimerkiksi Rikhardinkadun, Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa sekä Pasilan pääkirjastossa. Sen voi toki tilata mihin tahansa itselle sopivaan HelMet-kirjastoon.
Olethan tarkastanut internetselaimesi asetuksista että sinulla ei ole ponnahdusikkunoiden estoa päällä? Jos on niin silloin tuo linkki ei aukea. Eli mene internetasetuksiin ja sieltä "pop-up blocker" settings kohtaan. Sieltä saat muokattua asetukset kuntoon ja tuon ikkunan pitäisi aueta.
Kyselimme asiaa Hevostietokeskukselta, josta vastattiin, että hevoset kyllä jossakin määrin kykenevät tulkitsemaan ihmisen tunnetiloja kuten hyvää tuulta tai vihaisuutta. Hevosen kyvystä ymmärtää tai tulkita ihmisen itkua, ei heilläkään ollut tietoa.
Myöskään Tuire Kaimion teoksesta Hevosen kanssa (WSOY, 2004) ei äkkiselailemalla löytynyt mainintaa hevosen reagoimisesta nimenomaan itkuun. Teoksesta löytyi kyllä paljon kiinnostavaa tietoa ihmisen ja hevosen kanssakäymisestä, sekä siitä miten hevonen ihmistä tulkitsee.
Lähteet:
http://www.hevostietokeskus.fi/
Kaimio, Tuire: hevosen kanssa (WSOY, 2004)
Pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmässä voi aviopuolisosi hakea varauksesi kortillasi, kunhan vain kirjoitat hänelle valtakirjan. Valtakirjassa on oltava päiväys ja allekirjoitus, joten joka kerta on kirjoitettava uusi valtakirja. Toki voitte edelleen varata kirjat miehesi kortille, jolloin hän pystyy lainaamaan kirjat. Forssan kirjastoissa on omat kaukolainasääntönsä, mutta ilmaista kaukolainaaminen ei kuitenkaan ole valtakunnallisesti.
Hei!
Converse on valmistajan nimi Converse kuten esim. Adidas. Jos kuitenkin puhutaan canvas-kengistä, niin nämä ovat yleensä kangaskenkiä, joissa voi olla kumipohjat. Voivat olla tennareita tai esim. koripallotossuja.
Suomeksi löytyvät mm. seuraavat kirjat:
- Juhani Mattila: Ujoudesta, yksinäisyydestä (2004)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1685467
- Laurie Helgoe: Introversion voima (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2059115
- Susan Cain: Hiljaiset : introverttien manifesti (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2037244
- Philip G. Zimbardo: Ujous : mitä ujous on? (1978)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1597818
Helgoen ja Cainin kirjat löytyvät myös englanniksi. Niiden lisäksi englannin kielisiä ujoutta käsitteleviä kirjoja löytyy
-Ruth Searle: Overcoming shyness and social anxiety (2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1869400
- Oakes, Bor, Eriksen: Coping successfully with shyness (2012)...
Jussia koskevaa "myöhemmin"-jahkailua esiintyy parissakin kohdassa Täällä Pohjantähden alla -romaania, mutta molemmat niistä liittyvät hänen raivaamaansa torpan vuokrasopimukseen. Ensin Jussia hillitsee vanha rovasti Valleen (osa 1, s. 9):
- Saanko minä vaikka koko suon? Ja ne ojan varret...
Rovasti hymähti suopeasti toisen innolle, ja sanoi:
- Ota ota... Niin paljon kuin jaksat. Mutta kunhan nyt saat edes yhden syrjän.
- Kuinkas sitten vuokrasopimuksen laita on?
- Myöhemmin... myöhemmin... En minä sinua kiristä... He, he...
Asia tulee uudelleen esille uuden kirkkoherran kanssa Valleenin kuoltua (osa 1, s. 67):
- -- Mutta jos kirkkoherra jatkas niin se olis meitille... kun ei muutakan... ja on siinä mielessä asuttu.
- Älkää olko...
Anni Swanin suomennos (1906) sivuuttaa purpose/porpoise-kohdan kokonaan. Kysymyksen sitaatista Swanin käännökseen sisältyy vain loppu:
"[Tietysti nahkiaisista", vastasi aarnikotka jotenkin kärsimättömästi, "tuon mikä voisi mikä rapu tahansa sinulle kertoa.] Mutta kerropas sinä nyt meille jotain omista seikkailuistasi."
"Minä voin kertoa teille seikkailuja tästä aamusta alkaen", lausui Liisa hiukan arasti, "mutta eilisestä päivästä en viitsi kertoa, sillä silloin olin aivan eri henkilö."
Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner (1972):
- Mutta kukaan viisas kala ei lähde mihinkään ilman merisikaa. Jos joku kertoo minulle, että hän on lähdössä tai tulossa, minä kysyn heti millä sialla?
- Etkö tarkoita sijalla? korjasi Liisa.
- Tarkoitan mitä sanon...
Vastausta pitäisi varmaankin etsiä yksityiskohtaisen tutkimuksen
Screen, J. E. O.
Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901. - (Sotilasperinteen seura ry:n julkaisusarja nro 4). - Suomen sotilas, 2000
lähde- ja kirjallisuusluettelon avulla.
Pitkälti samoihin arkistoaineistoihin viitataan tutkimuksessa
Vappula, Kari
Sotilaspapin virka Suomen asevelvollisessa sotaväessä 1881-1905. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1989
Screenin ja Vappulan käyttämän arkistoaineiston keskeisin sijoituspaikka oli Sota-arkisto. Sota-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston alaisuudessa.
Kansallisarkiston sivulta
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/sodat-ja-puolustushallinto/
löytyy yleistä informaatiota puolustushallinnon...
