Vuonna 2002 on ilmestynyt kylähistoriikki
Kotalahti ajan virrassa, jonka on toimittanut Jouko Kokkonen ja julkaissut Kotalahden kylähistoriatoimikunta. Teoksessa on sivuja 672.
Kirjaa ei ole Varkauden kaupunginkirjastossa. Sen sijaan se on Leppävirran kunnankirjaston ja Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa, joten sen saa lainaan niistä tai asiakas voi pyytää sitä kaukolainaan Varkauden kaupunginkirjastosta.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista voi etsiä aihetta käsittelevää kirjallisuutta HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi .
Esim. aihe-haussa voi käyttää hakusanaa naivismi, joka antaa jo 37 viitettä.
Haun joukossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Brodskaia, Natalia: Naive art. (New York : Psrkstone, cop. 2000)
Itkonen, Satu: Sydän siveltimellä : suomalaista naivismia. (Helsinki : Taidepiste, 1998)
Bihalji-Merin, Oto: World encyclopedia of naive art : a hundred years of naive art. (London : F. Muller, 1984)
Ojanen, Risto: Kuvien lempeä kapina : suomalaisia naivisteja. (Helsingissä [Hki] : Otava, 1983)
Haun tuloslistalla kirjan sijaintipaikat saa selville klikkaamalla sen nimeä.
Seuraavista kirjoista saattaisi olla sinulle jotain apua:
Kero, Reino: Uuden maailman jättiläinen. Yhdysvaltain historia. (Luku Yhdysvaltojen kulttuurista); Tamminen, Seppo: Kulttuurisukellus - kohteena Yhdysvallat; Häikiö Martti: Amerikan ihmeitä (Luku New Orleans ja etelävaltioiden erilaisuus); Haarla, Pekka: Yhdysvallat. Taustatietoa maasta, valtiosta ja taloudesta; Winter, Jane Kohen: Culture shock! USA - the south.
Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta www.helmet.fi .
Kirjastojen käsikirjastoissa on myös erilaisia hakuteoksia, tietosanakirjoja. Esim. musiikin eri lajeista, jazz, blues jne. voit hakea tietoa musiikin hakuteoksista. Otavan Suuri Ensyklopedia -kirjasarjan (ainakin v. -81)Yhdysvaltoja koskevassa osassa...
Ragnar Ölanderin "Krig och censur"-teosta ei ole julkaistu suomeksi käännettynä.
Häneltä on ilmestynyt kaksi kirjaa suomeksi eli "Amerikka valokeilassa : vaikutelmia matkalta nykypäivien U.S.A:ssa" (Otava, 1946) ja "Radiokuuntelijan kirja : uutta mikrofonin maailmasta koti- ja ulkomailta" (Yleisradio, 1947). Jälkimmäisessä Ölander on yksi teoksen toimittajista.
Suomeksi ilmestyneet teokset löytyvät Fennicasta - Suomen kansallisbibliografiasta, https://finna.fi .
Verensokeriin vaikuttavat ruuassa pääosin hiilihydraatit niin diabeetikoilla kuin muillakin. Esim. hedelmämehuissa on hiilihydraatteja yhtä paljon kuin sokeroiduissa mehuissakin. Hedelmämehut ovat tietenkin esim. vitamiinipitoisuuksiensa takia suositeltavampia kuin muut, mutta verensokerin kannalta samanarvoisia.
Aspartaamin, kuten muidenkaan keinotekoisten makeutusaineiden, ei pitäisi kohottaa verensokeria.
Nämä tiedot ovat peräisin Diabetesliiton sivuilta (http://www.diabetes.fi/), joilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa diapeteksesta, mm. hiilihydraattitaulukko http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=2144
ja tietoa makeuttajista http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=239
Kotimaisista dekkaristeistamme Harri Nykänen työskenteli Helsingin Sanomien rikostoimittajana aina kesään 2001 saakka, jolloin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. (Ari Haasio, Kotimaisia dekkarikirjailijoita. BTJ Kirjastopalvelu, 2001)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=140
Yleensä apurahojen ja avustusten saamisen edellytyksenä on näytöt kirjallisuuden alalta. Kaunokirjallisten näyttöjen ei välttämättä tarvitse olla julkaistuja teoksia, vaan voivat olla myös alan julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita, esseitä ja muita vastaavia.
Kulttuurialan säätiöitä ja rahastoja on runsaasti. Ne löytyvät listattuna täältä:
http://www.kulttuuri.net/kulttuurihakemisto/saatiot_ja_apurahat
Näistä tunnteuimpiin kuuluvat:
Suomen Kulttuurirahasto
Taiteen keskustoimikunta
Kordelinin säätiö
Jenni ja Antti Wihurin rahasto
sekä listalta löytymätön Otavan kirjasäätiö:
http://www.otava.fi/yritys/kirjasaatio/fi_FI/etusivu/
Youtubesta löytyi yksi Magnum-jäätelömainos vuodelta 2006, joka vastaa pitkälti kuvaustasi, viulu soi kappaleessa vain hetken. Säveltäjäksi mainitaan A. R. Rahman. Esittäjästä tai kappaleesta ei ole tietoa. Intialaisen mm. elokuvamusiikkia säveltävän muusikon musiikkia löytyy jonkin verran kirjastoistakin.
http://www.youtube.com/watch?v=jkb1MYSsSC4
http://en.wikipedia.org/wiki/A._R._Rahman
Tee näin:
Mene netissä helmet-sivustolle www.helmet.fi. Klikkaa linkkiä vasemmassa ylälaidassa: perinteinen aineistohaku. Sivun hakusana(t) pitäisi avautua. Laita hakusanaksi "". Valitse aineiston valikosta bd-levy ja valitse kirjastoksi Sello. Saat listan Sellon kirjaston blu-ray -elokuvista. Jos valitset kirjastoksi kaikki, saat listan koko pääkaupunkiseudun blu-ray -kokoelmasta.
Laitan tähän valmiiksi linkin, josta näet Sellon kirjaston blu-ray -levyt:
https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin/X?SEARCH=(%22%22)&searchscope=…
Pim-pam-pulla" eli väliaikamerkki on radion vanhimpia ohjelmanumeroita.
Se alkoi soida Yleisradiossa vuonna 1930 - aluksi kanteleella, viimein tietokoneella.
Väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/radion_valiaikamerkki_32015.html#…
Kyseessä on kalalaji, jonka tieteellinen nimi on Totoaba macdonaldi. Teos ”Maailman kalojen nimet” (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) tietää kertoa, että lajin suomenkielinen nimi on isoveltto.
Koululainen–lehden kautta voi hakea kirjeenvaihtokaveria jättämällä ilmoituksen lehteen tällä lomakkeella:
http://koululainen.fi/ohjeet/kysy-meilta
”Haluan lähettää” kenttään valitaan pudotusvalikosta ”kirjeenvaihtoilmoituksen lehteen”. Viesti–kenttään voi sitten kirjoittaa toiveen sähköpostikaverista. Muita kirjeenvaihtopalstoja en 5-8-vuotiaalle löytänyt. Nettisivujen keskustelupalstoille ei kannata jättää henkilötietojaan eikä osoitettaan.
Systeri-lehti on suunnattu 8-14–vuotiaille tytöille ja lehdessä palsta kirjeenvaihtoilmoituksille. Erilaisissa harrastelehdissä on usein myös kirjeenvaihtopalsta (esim. Koiramme lehdessä on nuorten sivut, joissa on kirjeenvaihtoilmoituksia). Lehtiin voi käydä tutustumassa kirjastoissa.
Virolaista...
Kysymykseen ei liene olemassa täsmällistä vastausta, mutta hyvin yleisellä tasolla kysymys on epäilemättä moralistisesta näkemyksestä, ettei tule synnyttää mielikuvaa alastomana uimisesta. Molemmissa esimerkeissä asia on jokseenkin koominen, koska hahmoilla ei normaalisti ole "housuja" ja minkäänlaisia sukupuolituntomerkkejä ei ole piirretty. Todennäköisesti kyseisten jaksojen piirtäjä on varautunut siihen, että joku närkästyy hahmojen "alastomuudesta". Vaikka meillä Suomessa on totuttu saunan ansiosta alastomuuteen, monissa muissa kulttuureissa ajatus on vaivaannuttava.
Voi tietenkin myös tulkita asiaa niin, että uimapukuun pukeutuminen vain heijastaa yleistä tapakoodia. Vaikka normaalisti housuttomien eläinhahmojen ei tarvitse käyttää...
Vuonna 1998 (vuoden 1999 tietoja ei ihan vielä saatavilla) aikuisten kirjalainoista tietokirjallisuuden osuus oli 63,1 % ja kaunokirjallisuuden osuus oli 36,9 %
Vuonna 1999 10 eniten lainattua kirjaa:
HÄRKÖNEN, Anna-Leena: Akvaariorakkautta
CORNWELL, Patricia D.: Herhiläispesä
KITZINGER, Sheila: Saamme vauvan
MÄKI, Reijo: Pahan suudelma
HIETAMIES, Laila: Kylä järvien sylissä
CORNWELL, Patricia D.: Ansaittu kuolema
LINNA, Väinö: Täällä Pohjantähden alla
LINNA, Väinö: Tuntematon sotilas
SALAKARI, Tuula: Häät: elämämme kaunein juhla
STEEL, Danielle: Onnettomuus
Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá.
Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana.
Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä...
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy hyvä valikoima eri-ikäisiä kirkkokäsikirjoja, myös 1800-luvulta. Vihkikaavan muotoutumisen ja kehityksen kuvauksia sekä näytteitä eri aikakausien kaavateksteistä voi löytää uudemmistakin kirkollisia toimituksia käsittelevistä kirjoista, kuten Pentti Lempiäisen Pyhät toimitukset tai Aleksi Lehtosen Kirkon pyhät toimitukset.
Esimerkkejä saatavilla olevista kirkkokäsikirjoista:
Kirkko-käsikirja, jossa säätään miten jumalanpalwelus Suomen suuriruhtinanmaan ewankelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettäwä : esitys, tehty sitä warten armossa määrätyltä toimituskunnalta. - 1859
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, siihen sopiwain kappalten kanssa : esiwallan armollisesta käskystä, kolmen...
Kyseessä on sokeritoukan suurempi ja karvaisempi sukulainen eli paperitoukka (Ctenolepisma longicaudata). Laji on ilmaantunut Suomeen vasta hiljattain, ja se on saanut nimensäkin vasta vuonna 2019. Mutta laji on paikoitellen jo yleisempi kuin sokeritoukka.
https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/paperitoukka/
Miina ja Manu -hahmojen alkuperäinen luoja, kuvittaja ja kirjailija Teuvo Koskinen eli Teutori on kuvittanut kaksi Jänkä-Joonaksesta kertovaa tarinallista kuvakirjaa: Tunturipuron arvoitus, kirjoittanut Petri Merta (1990), ja Kadonneiden marjojen arvoitus, kirjoittanut Alan Fennell (1991). Lisäksi Teutori on tehnyt Jänkä-Joonaksen tarrakirjan (1992), jossa tutustutaan Pohjolan eläimiin.
Päähenkilönä Jänkä-Joonas siis esiintyy kahdessa tai kolmessa kirjassa, riippuen siitä, lasketaanko Jänkä-Joonaksen tarrakirja mukaan.
Muita Miina ja Manu -kirjoja, joissa Jänkä-Joonas esiintyy, ovat:
Myllyn tarina
Miinan ja Manun seikkailu Lapissa
Liikenneturvan kanssa yhteistyössä on tehty Miina ja Manu koulutiellä, jossa myös Jänkä-Joonas...
