Kysymykseesi löytyy vastaus Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta 24.7.2006.
"Valitettavasti Komisario Palmu -elokuvia ei löydy kirjastoista DVD-formaatissa, vaan ainoastaan VHS-formaatissa. Fennada-studion Palmu-paketista löytyy yksityiskäyttöön suunnattu myyntiversio YleShopista. Paketti sisältää kolme Komisario Palmu elokuvaa: Kaasua, komisario Palmu! (1961), Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) ja Vodkaa, komisario Palmu (1969)."
Kyse on siis siitä, että DVD-formaatissa olevilla Palmu-elokuvilla ei ole kirjasto-oikeuksia, vaan ne ovat vain yksityiskäyttöön tarkoitettuja.
Kyseessä voisi olla Walter Scottin teos Rob Roy (1818), joka on suomeksi ilmestynyt nimellä Henkipatto Rob Roy. Teoksen päähenkilö Robert Roy MacGregor vaikutti 1700-luvun Skotlannissa ja häntä on pidetty eräänlaisena skottien vastineena Robin Hoodille. Legendan mukaan hän piiloutui vainoojiaan kuolleen lehmän sisään. Rob Royn vaiheisiin voi tutustua myös W. H. Murrayn kirjoittamassa elämäkerrassa Rob Roy MacGregor - His Life and Times sekä elokuvassa Rob Roy (1995).
"Kiltin tytön kyyneleet" -nimistä elokuvaa en löytänyt.
Löysin kuitenkin internetin kautta elokuvan "Kiltit tytöt", dokumenttielokuva vuodelta 2000, ohjaaja Hanna Miettinen (Maylett). Tarkempia tietoja (tekijä-sisältö-esitys jne) löytyy Elonet-tietokannasta http://www.elonet.fi/title/ekkr6w/
Olisiko tämä etsitty elokuva?
Tarkoitatko alla olevaa sivua? Helmet-uutuudet-sivulle tulee aineistoa päivittäin, ja uutuus pysyy listalla pari viikkoa. Uusia elokuvia ei kirjastoihin ole sinä aikana tullut enempää.
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Pientä tarkoittava adjektiivi vähä on lähinnä länsisuomalainen, vaikka sitä on käytössä myös pienissä määrin Itä-Uudellamaallakin. Pieni-alkuisia paikannimiä esiintyy Suomessa vain itämurteiden alueella. Sukunimeksi Vähä tai Vähänen on voinut siirtyä asumuksennimestä, minkä taustalla voisi olla asumusta tai asukasta kuvaileva lisänimi. Esimerkiksi Iacob wähäialka 1500-l. Vehmaalla. Toisena esimerkkinä mainittakoon Pirkkalan Nikkilän tilaa vuosina 1553-1584 isännöinyt Lauri Matinpoika vähä eli Pikku-Lasse.
1900-luvun alkukymmeninä Vähäsiä asui hajanaisesti eri puolilla maata. Uudellamaalla Vähä on esiintynyt myös sotilasnimenä 1719. Nykyisin Vähä on käytössä lähinnä ainoastaan Pohjanlahden perukassa.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja (...
Ainoa pisaran putoamisesta kertova runo, joka löytyi, on Eino Leinon runo Hiljaa- pisara putoaa.
Ei siis naisrunoilijan runo, ei susia eikä kuutamoa.
Runoa haettiin paisti googlesta niin Lahden kaupungnkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ohje/ .
Eino Leinon runo kuuluu:
Hiljaa - pisara putoaa.
Kuuletko kaislan taipuvan...
Ja kaislojen vieno kahahdus,
kuin kuiskaus, kuin rakkaus...
Suomalaisten tai yleensäkin ihmisten mieltymyksistä melankoliseen musiikkiin löytyy joitakin kirjoja ja verkkoaineistoja.
Teoksessa Suomi herää: mistä on suomalaisuus tehty pohdiskellaan suomalaisen identiteetin syntymistä 1600-luvulta lähtien kirjallisuuden, musiikin ja kulttuurielämän näkökulmista. Yksi teoksen luvuista onkin otsikoitu Suomalainen musiikki: luonteeltaan tummaa ja verkkaista?
Pirjo Kukkonen on kirjoittanut teoksen Ilon ja surun sointu, jossa mm. nähdään suomalainen tango eräänlaisena nykyajan itkuvirtenä, jolla on puhdistava vaikutus. Ilmiön juuria käydään läpi myös arkkiveisujen kautta.
Englanninkielisessä teoksessaan Tango Nostalgia Kukkonen tutkii suomalaisen tangolyriikan juuria ja merkityksiä rinnakkain...
Lahden pääkirjaston musiikkiosastolta löytyvät molemmat kysymäsi nuotit. Voimme pitää niitä varattuna 3.4. asti, tällä viikolla ne voi myös lainata.
Asikkalan kirjasto on tämän viikon kiinni. Lahden ja muiden Päijät-Hämeen kuntien kirjastoista ei voi lainata ajalla 4.-11.4.2016 tietokantojen yhdistämisen vuoksi, mutta asiakkaat voivat silloinkin kopioida nuotteja omaan käyttöönsä.
Kouvolan pääkirjastossa ei ole palautusluukkua. Palautusautomaatti kirjaston eteisessä on käytössä aukiolopäivinä klo 8.30 alkaen kirjaston sulkemiseen asti.
Muutamissa muissa Kouvolan kirjastoissa on palautusluukku, mm. Kuusankoskella ja Myllykoskella.
Kouvolan itsepalvelukirjastoissa (v. 2016 Elimäki, Haanoja, Inkeroinen) on laaja aukioloaika. Aineistoa voi palauttaa aikaisin aamulla, myöhään illalla ja myös viikonloppuisin. Itsepalvelukirjaston käyttöön tarvitaan Kyyti-kirjastokortin ja tunnusluku. Kouvolan kirjastojen aukioloajat voi tarkistaa tästä: http://www.kyyti.fi/kirjastot/kouvola
Englannin kielessä suomen 'pääkallonpaikkaa' vastaavat sanakirjojen mukaan esimerkiksi nerve centre ja headquarters, ellei sitten puhuta raamatullisesta pääkallonpaikasta Golgatasta, jonka englanninkielinen vastine on kirjaimellisempi the Place of the Skull. 'Kampata' on (to) trip (someone) up ("This was after Tommy tripped him up as he was about to score." - Markus Zusak, The book thief)
Tekniikan Maailman Veikka Niemen artikkelissa arvellaan, että Tarrare olisi kärsinyt polyfagiasta eli liiallisesta nälän tunteesta. Artikkelissa mainitaan myös Pica-oireyhtymä ts. ruuaksi kelpaamattomien objektien syönti. https://tekniikanmaailma.fi/hammastyttava-tarina-miehesta-joka-soi-mita… .
Tarraresta keskustellaan myös Helmiradion aamussa: https://www.supla.fi/audio/3078639
Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen".
Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Ehdotuksia musiikkihankinnoista Helsignin kaupunginkirjastolle voi tehdä internetin kautta menemällä ensin kirjaston pääsivulle http://www.lib.hel.fi . Sieltä löytyy kohta Hakemisto jota klikkaamalla pääsee aakkostettuun hakemistoon. H-kirjaimen kohdalta löytyy otsikko Hankintaehdotus. Sitä klikkaamalla pääsee kohtaan Internetin välityksellä,jonka kautta löytyy varsinainen Hankintaehdotussivu.
Voi tehdä myös siten,että pääsivulta http://www.lib.hel.fi avataan kohta Tiedonhaku internetistä,sen jälkeen Kirjastot ja kokoelmat,ja sieltä Henkilökuntahaku. Sen valitsemalla löytyy valikko Osaamisalue,johon voi kirjoittaa sanan musiikki,jolloin saa näkyviin listan musiikkiin erikoistuneesta henkilökunnasta. Heihin voi myös ottaa yhteyttä...
Hain kirjalisuusviitteitä Manda- ja Linda-tietokannoista hakusanoilla polttouuni ja kiln. Vastaukseksi sain mm. seuraavia viitteitä:
- Rhodes: Kilns - design, construction and operation. Radnor, 1981.
- Fournier: Electric kiln construction for potters. New York, 1977.
- Gregory: Kiln building. London, 1984.
- Olsen: The kiln book. Bassett, 1973.
- Fraser: Kilns and kiln firing for the craft potter. London, 1971.
Toivottavasti näistä on apua. Kertakäyttöiselle polttouunille en keksinyt sopivaa englanninkielistä termiä, joten tyydyin käyttämään sanaa kiln = polttouuni. Esim. disposable kiln ei tuottanut yhtään viitteitä. Jos tällainen erikoistermi on teillä tiedossa, sillä voimme yrittää vielä hakua.
Olisikohan etsimäsi kirja suomenruotsalaisen Marianne Backlènin romaani Karma (Gummerus, 2002).
Teoksessa kuvataan monikulttuurisia liittoja kahdeksassa tarinassa, eri ihmisten kertomina.
Yksi kertojista on nigerialainen Chike.
Tarkemman selostuksen kirjan sisällöstä löydät mm. seuraavista osoitteista:
http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2002_2/2342
http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/1502/1502backlen.html
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=471
Lapsillekin on kirjoitettu kivistä ja mineraaleista. Lastenkirjaston kokoelmissa olevista Challoner: Kivet ja mineraalit (Ota selvää-sarja) on helppolukuisin. Tietokirjaluokan 55.3 muita vastaavia ovat esim. Symes: Kivet ja mineraalit, Schumann: Kivet ja mineraalit värikuvina ja Taipale: Kivien maailma. Ruotsin- ja englanninkielisiä kivi- ja mineraalikirjoja on enemmän kuin suomenkielisiä. Niistä näkee ainakin kauniita kuvia, vaikka tekstejä ei ymmärtäisikään.
Muita mahdollisuuksia nuorelle tutkijalle ovat
Malam: Maapallo (Faktaset-sarja) sisältää myös CD-ROM-levyn (Tietokirjaluokka 55.2).
Kivet ja mineraalit -niminen video (kesto 30 min)
Ja jos on mahdollista käyttää internetiä yhdessä lapsen kanssa, voi käydä esim. sivuilla http://wwww....
Sofi Oksasesta saa tietoa hänestä kirjoitetuista lehtiartikkeleista,joissa kerrotaan hänen elämänvaiheistaan ja kirjailijakuvastaan.
Lehtiä saa lainaksi useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa kirjastot pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
AVOTAKKA 2004 NRO 9b, s. 122 : Grön,Nette: Kirjailijan kammiossa.
HIIDENKIVI 2004, NRO 2 s.39-40 : Ropponen, Ville: Stalinin lehmät syö valtarakenteita.
ANNA 2003, NRO 41, s.8-11 : Halmekoski, Tuija: Esikoiskirjailia Sofi Oksanen: tukevasti marginaalissa
KAJASTUS 2003, NRO 4-5, S.23-25: Hänninen, Jera:Kosketuspintaa etsimässä.
