Kirjastoissa on jonkin verran intialaisia bollywood-tyyppisiä elokuvia. Voit pyytää niitä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Tässä muutamia (DVD-muodossa):
- Hilpeys ja ennakkoluulo
- Lagaan – olipa kerran Intiassa
- Monsoon wedding
- Eläintarhakytät Intiassa
Kirjastojen elokuvia (ja muutakin aineistoa) voi hakea Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) kautta. Kannattaa käyttää maakuntakirjastot-hakua.
Sähköpostikeskustelussa selvisi, että tässä tarkoitetaan kysyä missä maissa ei syytetyllä voi olla asianajajaa tukenaan. Asiasta ei löytynyt virallisia tietoja. Amnesty Internationalin nettisivuilla mainitaan, että viime vuosina esim. eteläisen Thaimaan levottomissa olosuhteissa on käynyt näin, katso http://www.amnesty.fi/uutishuone/tiedotearkisto/2006/thaimaalaiset-ansa…
Myös Kiinassa asianajajia olisi saman lähteen mukaan painostettu ja heidän vapautensa riistetty, katso http://www.amnesty.fi/uutishuone/tiedotearkisto/2008/kymmenen-paivaa-pe… , joten ei sielläkään tällöin ole asianajaja varmaankaan voinut olla apuna.
Joidenkin lähteiden mukaan ihmisoikeusaktivistit ja asianajajat työskentelevät paikoin Venäjällä uhan alaisesti, katso...
Vantaan kaupunginkirjaston kirjastokortti käy myös Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa on käytössä yhteinen HelMet-kirjastokortti, ja myös niiden aineistoa voi palauttaa toistensa toimipisteisiin.
Kadonneen kortin tilalle hankittu kirjastokortti maksaa 3 euroa, ja sen voi hankkia missä tahansa HelMet-kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. On myös mahdollista, että asiakastietosi ovat jo poistuneet rekisteristä kolmen vuoden aikana. Jos näin on tapahtunut, uusi kirjastokortti on ilmainen. Internetin kautta uutta kirjastokorttia ei voi tilata,...
Kysymyksessä annettuja vihjeitä verrattain hyvin vastaa ainakin Joanna Trollopen The rector's wife -kirjan pohjalta toteutettu neliosainen minisarja, joka on TV1:ssä esitetty ainakin FST:n ohjelmistossa kesällä 1996 nimellä Prästens fru.
Sarjan tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen Loxfordin kylään. Päähenkilö Anna Bouverien huomiosta kilpailevat sekä naapuriin muuttanut liikemies Patrick O'Sullivan että kirjailija Jonathan Byrne, jota näyttelee Stephen Dillane.
Franziska Stichin kirjassa Kiitos, kiltti lumiukko! (Lasten keskus, 2000) lumiukko antaa hattunsa varpuselle pesäksi myrskyssä hajonneen tilalle, nenänsä ateriaksi nälkäiselle jänikselle, heinätukkohiuksensa hiirelle pesäntekotarpeiksi ja varsiluutansa siilille talvipesäksi. Lopuksi lumiukko sulaa ja siihen missä se oli seissyt kasvaa lumikello.
Valitettavasti heikon kysynnän vuoksi muita Kim Kimseliuksen kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Karisto on Kimseliuksen tuotantoa kustantanut taho ja heille voisi tietenkin lähettää asiasta palautetta.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon joka sijaitsee Liisankadulla Helsingissä. Kirjaston kotisivun osoite on www.geneaologia.fi ja sähköpostisoite kirjasto@geneaologia.fi.
Hei!
Tervetuloa asioimaan Helsingin kaupunginkirjastossa! Kaikissa kirjastoissa voi vierailla ja lukea lehtiä myös ilman kirjastokorttia.
Jos haluat tutustua mahdollisimman kattavasti arkkitehtuuri- ja muuhun lehtivalikoimaan Helsingin kaupunginkirjastossa, suosittelen Pasilan kirjastoa, sillä kysymiäsi arkkitehtuuriin liittyviä lehtiä on eniten Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjastosta pääsee myös kohteesi tienoille helposti julkisilla liikennevälineillä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto Kirjaston osoite on Kellosilta 9, Itä-Pasila.
Mielelläni suosittelisin myös kohdettasi lähinnä olevaa Töölön kirjastoa. Tulevan peruskunnostuksen takia kaikki ulkomaisten lehtien tilaukset on katkaistu tämän vuoden...
Seuraavassa joitakin ehdotuksia :
Tuula Kallioniemen Reuhurinne –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skallioniemi%20reuhurinne%20…
Mauri Kunnaksen kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smauri%20kunnas%20%C3%A4%C3%…
Tove Janssonin muumikirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjansson%20muumit%20%C3%A4%C…
Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smarjatta%20kurenniemi%20%C3…
Timo Parvelan Pate ja Ella –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela%20pate%20%C3…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela%20ella%20%C3…
Lea Pennanen : Me Leijonat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852782__Spennanen%20me%20…...
Teoksessa Suomen sota 1941-45. 10 (Helsinki 1961) kuvatun kotiuttamissuunnitelman mukaisesti joukko-osastojen sijoituspaikat olisivat olleet seuraavat:
Viestikoulutuskeskus: Helsingin Santahamina
Maavoimien Viestikoulu: Riihimäki
Ilmatorjuntarykmentti 1:n 2. patteri: Helsinki
Jalkaväkirykmentti 5: Santahamina-Tuusula
Sodan ajan Viestikoulutuskeskuksesta enemmän myös Jarmo Niemisen teoksessa Santahamina : sinivalkoinen saari (Helsinki 2012).
Klovni heittää veivin on aloitusraita Juice Leskisen ja Mikko Alatalon duettolevyllä Juice ja Mikko (Love Records, 1975). Sävellys on Alatalon ja sanat Leskisen.
Vaikka monet muutkin artistit ovat sittemmin esittäneet kappaletta, sitä ei ole julkaistu nuottina. Hieman apua voi olla ns. sointukartasta, jollaisen kappaleesta löytää muusikkojen foorumilta: https://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=8739856
Persialaiselta 1200-luvulla eläneeltä runolijalta Jalal ad-Din Muhammad Rumilta on suomennettu muutamia teoksia runoja, aforismeja tai muuta kirjallisuutta --
- Kalebassin veistämisen taito : runokertomuksia
- Kauppias ja papukaija
- Rakkaus on musta leijona
- Ruokopillin tarinoita
Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Hänen tekstejään on myös käänetty lauluiksi. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Runoja on myös monissa kokoomateoksissa ja lehdissä. Tietoja mm. Linkki mailman runouteen -tietokannan kautta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=rumi&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Todennäköisesti tekstejä löytyy myös...
Helsingin kaupunginkirjastoon tilattavat kirjat näkyvät henkilökunnan käytössä olevasta tietokannasta. K.o. teosta siitä ei vielä löydy. Sitä ei näy myöskään vielä kirjakauppojen luetteloissa.
Vuoden Tieto-Finlandia-palkinnon sai vuonna 1998 Hannu Karttunen teoksella
Vanhin tiede, tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin. Vuoden 1999 palkittu oli Kari Enqvist teoksella
Olemisen porteilla. Kirjapalkinnoista lisätietoja löytyy osoitteesta http://booknet.cultnet.fi/huomaa/palkitut/pystit1.htm
Yksi tapa löytää kirjallisuutta aiheesta on etsiä viitteitä kirjastojen tietokannoista: Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy jonkun verran kirjallisuutta suomalaisesta kultuurista haulla, jossa voit hakusanaksi antaa Suomi, aineistolajiksi kirja ja kieleksi saksa tai haulla, jossa annat hakusanoiksi Suomi ja kulttuuri, rajoitat aineistolajiksi kirja ja kieleksi englanti.
Voit myös tehdä haun Helsingin yliopiston kirjaston tietokantaan (http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html), Boolen lomakkeella saat useamman asiasanan, esim. Suomi ja kulttuuri. Ongelmana on, ettei siellä tarjota mahdollisuutta rajata kieltä, joten selaamista tulee aika paljon enemmän.
Lisäksi voit etsiä viitteitä samoilla...
Sana meijeri tulee ruotsin kielen sanasta mejeri. Ruotsin kieleen sana on puolestaan tullut saksan kielisestä sanasta meierei. Sana on johdos tilanhoitajaa, isännöitsijää tai voutia merkisevästä sanasta meier.
Sanaa on käytetty ruotsin kielessä ensimmäisen kerran 1800-luvun alkupuoliskolla. Suomen kirjakieleen sana tuli 1800-luvun jälkipuolella. Sana mainittiin Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1874 muodossa meijeria ja nykyasussaan Lönnrotin sanakirjan lisävihkossa vuonna 1886.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Varmasti kyse on alun perin ollut jonkinlaisesta vastamagiasta. Yritetään muuttaa mahdollisesti paha asia paremmaksi eräänlaisella siunauksella.
Toisaalta terveyttä on toivoteltu aivastajalle jo antiikin ajoista alkaen. Toivotus kuuluu latinaksi prosit eli olkoon hyödyksi.
Aivastusta on pidetty jumalien antamana merkkinä. (joko hyvästä tai pahasta) Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981)
Englanniksi aivastaneelle tavataan sanoa Bless you. Tarinan mukaan 1000-luvulla elänyt paavi Pyhä Gregorius VII toivotteli Jumalan siunausta kaikille aivastelijoille siksi, että aivastus saattoi olla ensimmäinen merkki tappavasta rutosta.
On myös ajateltu, että aivastuksessa ihmisen sielu saattaa äkkirykäyksellä lennähtää...
