Kannattaa ehdottomasti tutustua Peter Guralnickin kirjaan "Robert Johnson: Blueslegendan jäljillä" (Like, 2001). Kirja käsittelee ehkä kaikkein legendaarisimman blues-muusikon eli Robert Johnsonin elämää ja kuoleman jälkeistä myyttiä.
Suomeksi bluesista ei lukemiesi kirjojen ohella ole kovinkaan paljon kirjoitettu. Englanniksi aineistoa löytyy valtavasti. Tutustumisen arvoinen teos on ainakin Charles Shaar Murrayn kirjoittama John Lee Hooker elämäkerta "Boogie man : the adventures of John Lee Hooker in the American twentieth century" (Penguin, 2000).
Elämäkertojen ohella kannattaa tutustua blues-hakuteoksiin. Tällaisia ovat mm. seuraavat:
"MusicHound blues : the essential album guide" (Schirmer, 2002)
"The Virgin encyclopedia of the blues...
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989, ss. 210-211) mukaan Melisan nimipäivä voi viettää 15.9.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa tilastotietoja nimen yleisyydestä:
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1)
melisa Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 1 1
1920-39 0 1 1
1940-59 0 4 4
1960-79 0 17 17
1980-99 0 112 112
2000-04 0 61 61
2005 0 8 8
Yhteensä 0 204 204
Nimistä kiinnostuneelle lisää linkkejä esimerkiksi Makupalojen sivulta:
http://www.makupalat.fi/kieli1.htm#nimet
Ruotsin almanakasta ei löytynyt nimipäivää Melisa/Melissalle; muuta tietoa kyllä löytyi Internetistä
(ks. esim. http://www.svenskanamn.se/...
Selvitin asiaa kustantajalta eli WSOY:ltä. Vastaus on, että Fiona Kelly ei ole jatkanut sarjaa vuoden 2002 jälkeen, eikä ole julkaisemassa lähitulevaisuudessakaan uutta teosta.
1930-luvulla teos julistettiin kielletyksi Kiinassa Huanin maakunnassa, koska ihmiset ja eläimet laitetaan samalle tasolle eläinten käyttäessä ihmisten kieltä. Myös 1986 teosta uhattiin sensuurilla Yhdysvalloissa.
Tieto kirjasta Kielletyt kirjat, toimittanut Kai Ekholm, saatavuustiedot http://www.helmet.fi
Tietoa Raili Mikkasesta ja hänen teoksistaan löydät
Internetosoitteista:
http://kolumbus.fi/raili.mikkanen/raili.htm
http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/koukussa.htm
http://www.nuorisokirjailijat.fi/mikkanenraili.shtml
Lehtiartikkeleista:
Suomen kuvalehti. 84(2000):47, s.44-45
Onnimanni. 2005:4, s.30-35
Kirjallisuusarvosteluja B 6-7/1998 s.306
Kirjallisuusarvosteluja C 8/1998 s.105
Teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3/toim. Ismo Loivamaa
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 4/toim. Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi
Tässä pari suomenkielistä sukelluskirjaa:
Moisala, Jouko: Diver's : oppikirja sukelluskurssin peruskoulutustasolle. 8. uud. p. Ursuk, 1993. 229 s.
Vikman, Timo: Sukellus. 6. p. Winsub, 2004. 359 s.
Haanojan kirjastossa on runsaasti kirjallisuutta masennuksesta, tässä poimintoja uusimmista tietokirjoista:
Christophe Andre, Pienet ahdistukset ja suuret surut; Mieli keinussa; Pirjo Alajoki, Masennus elämän voimavarana; Kun läheisen mieli murtuu; David Servan-Schreiber, Anna mielesi toipua; Bev Cobain, Apu-a: selviytymisopas masentuneelle nuorelle.
National gaming day eli Kansallinen pelipäivä on Yhdysvalloista lähtöisin oleva pelipäivä, jota Suomessa vietittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Pelipäivä oli 14. marraskuuta.
Tässä linkki amerikkalaiselle pelipäiväsivustolle:
http://www.ilovelibraries.org/gaming/
Täältä löytyy tietoa Espoon Sellon kirjaston pelipäivästä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Uutiset/Uutinen.aspx?groupId=b5eba6e0-b3d8-…
Suomessa pelipäivää vietettiin ainakin Espoon, Turun ja Oulun kaupunginkirjastoissa.
Jätän hankintapyynnön levystä musiikkiosaston hankintaan ja ilmoitamme päätöksestä teille. Aiempia Jamppa Kääriäisen levyjä meille ei ole hankittu eikä tätäkään, 3.11.2010 ilmestynyttä levyä ole tilattu vielä. Levy näyttää olevan tilauksessa Oulun, Kuopion ja Lappeenrannan maakuntakirjastoissa, joten kaukolaina (maksu 6 euroa) olisi mahdollinen, jos levyä ei hankita Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Kyllä, Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla saa ladata kuvia Internetistä tai Internetiin. Kovin isojen kuvien latautuminen saattaa kestää, koska yhteys ei ole aina kovin nopea. Asiakastietokoneella on myös vain rajallinen määrä tallennustilaa, joten aivan valtavaa määrää kuvia ei itse koneelle mahdu. Muistitikku on silloin hyvä apuväline.
Kuvien kanssa kannattaa toki muistaa sitten tekijänoikeudet. Toisten ottamien kuvien lataaminen julkisesti Internetiin vaatii luvan, jollei kuvan tekijänoikeussuoja ole rauennut.
Kaivattu kirja saattaisi olla Monique Gorden Tyttö, jonka hiukset vaihtoivat väriä (Kirja-lito, 1969). Suomenkieliseen laitokseen tekstin on kirjoittanut Mirja Rutanen.
Kirja löytyy Tampereen kaupungin kirjastosta. Tiedot löytyvät Pallas-tietokannasta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/. Lisätietoja teoksesta voi kysyä puh. 3146 4014.
Helmet-kirjastojen IndieFlix-palvelu muuttui vuonna 2016 nimeltään InstantFlix-palveluksi, erotukseksi yleisesti kuluttajille tarjotusta IndieFlix-palvelusta. Valitettavasti InstantFlix-elokuvapalvelun tilaus päättyi 31.5.2017 palvelun vähäisen käytön vuoksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on runo Nainen ja maisema Marja-Liisa Vartion esikoiskokoelmasta Häät (1952). Runo on luettavissa myös Vartion runojen kokoelmasta Runot ja proosarunot (1966 ja 1979, Otava) sekä runoantologiasta Uuden runon kauneimmat 1 (toim. Osmo Hormia ja Hannu Mäkelä, 4. delfiinipainos, 1982, Otava).
Muistamasi kohta kuuluu runossa hiukan toisin ja se on runon ensimmäisen kappaleen lopusta, ei siis koko runon lopusta. Runot ja proosarunot -teoksessa runo on kokonaisuudessaan noin viiden sivun pituinen.
Edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseisten lastenlaulujen tekijätiedot ovat seuraavat:
Tossu ja sukka (ne tirkistää...), sävel ja sanat Soili Perkiö
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4828543
Titi tyy (Talitintit lentää lintulaudalle), sävel ja sana Kaija Eerola ja Inkeri Ruokanen
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5212171
Maijan karitsa (Maijall’ oli karitsa), englantilainen kansansävelmä, suom. sanat Samppa Asunta
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5163537
Loppuleija, sävel Soili Perkiö, sanat Hannele Huovi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5063008#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
http://www.fono.fi/
Ikimerkit, joissa on maksumerkintänä Suomen kartta, käyvät kirjeen ja kortin postimaksuksi 50 grammaan asti Suomessa. Lumihiutalesymbolilla merkityt joulutervehdyksen ikimerkit on tarkoitettu joulutervehdysten postittamiseen kotimaassa normaalia edullisemmalla hinnalla joka vuosi erikseen ilmoitettavaan postinjättöpäivään mennessä. Myös joulutervehdyksen ikimerkkejä voi halutessaan käyttää ympäri vuoden, kunhan huomioi niiden postin hinnastosta löytyvän voimassa olevan arvon ja lisää tarvittavan määrän merkkejä.Lähde: Posti
Nimitys "Vanha Suomi" viittaa Venäjään Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 liitettyihin Suomen kaakkoisiin osiin. Kun ne liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812, ne olivat ikään kuin "vanhaa" Suomea suhteessa "uuteen", Venäjään 1809 liitettyyn Suomeen.
Lähde:
Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki, Historian suursanakirja
Orava käyttää häntäänsä paitsi tasapainoiluun ja lämmittämiseen myös elehtimiseen. Hännän nopeatahtinen heiluttaminen viestii tutkijoiden mukaan kiihtymyksestä tai jopa vihaisuudesta. Myös muista hännän liikkeistä voi lukea esimerkiksi teoksesta Orava: Metsien tuttu tuntematon (Tammi, 2022).
Myös näätä käyttää häntäänsä tasapainon säätelemiseen esimerkiksi kiipeillessä ja hypellessä puusta puuhun. Verkkolähteistä ei löytynyt mainintoja muista erityisistä hännänkäytön ilmenemismuodoista näätäeläimillä.
Lähteitä:
Yle.fi
Maaseudun tulevaisuus
Woodland Trust
Luontoportti
Hellstedt, P., Laaksonen, J. & Pyykkö, M. 2022. Orava: Metsien tuttu tuntematon. Helsinki: Tammi.
